Vaikka olen käynyt Wienissä useasti, oli tämä reissu ensimmäinen kun majoituin hotellissa. Tai tavallaan, kymmenen vuotta sitten isäni häissä majoituin Wienin laitamilla pienessä perheomisteissa majatalossa, mutta ehkä sitä ei lasketa. Toisin sanoen, aina aiemmin olen yöpynyt isäni luona ja kulkenut sieltä kaupunkia kiertelemään. Nyt halusin toisin.
Ensin ajattelin, että olisimme kaikki yöt hotellissa. Sitten mietin, etten tiedä milloin toinen tilaisuus tulee, joten ajattelin isäni tapaamisen kautta miehen saavan raapaisun historiaani. Lisäksi huomasin kaipaavani muutaman vuoden tauon jälkeen isäni vaimon näkemistä, joten niinpä lopulta päädyimme ensimmäiseksi yöksi heidän luokseen. Tiesin, että kun olen seurassa ja aika on lyhyt, kaikki menee todennäköisesti ihan hyvin. Mutta silti ilmassa leijuu aina tietty arvaamattomuus. Olenkin kokenut tärkeäksi pitää etäisyyttä ja mietin kyllä vielä lentokoneessa, onko omien voimavarojeni kannalta riski kohdata. Näimme isäni kanssa lyhyesti silloin pari vuotta sitten emmekä juuri ole olleet tekemisissä, mikä on ollut hyvä. Mitä paremmin olen osannut asettaa rajoja, sitä paremmin olen voinut.
Luulen, että se kaikki on vaikuttanut myös kokemukseeni Wienistä. Vaikka olen nähnyt paljon, olen tuntenut varsin yksipuolisesti. Olen ollut Wienissä usein alakuloinen, ja on ihan ymmärrettävää, että siinä pohjavireessä on ollut vaikeaa rakastua kaupunkiin. Siksi lähtö ajoissa seuraavana päivänä ja suuntaaminen hotelliin oli erinomainen päätös. Yhtäkkiä oli tilaa hengittää, ahdistus hälveni ja jonkinlainen verho alkoi siirtyä silmieni edestä. Wien alkoi näyttäytyä uutena, pidettävämpänä, kauniimpana ja kiinnostavampana. Ne samat tutut kaupungin kulmatkin.
Asiaan varmasti vaikutti myös hotellimme. Tein majoitusvertailua pitkään, mikä usein on tapanani. Olen yleensä aina se, joka hoitaa hotellivaraukset ja se sopii, pidän matkajärjestelyistä ja usein uuteen kohteeseen mennessä osaan hotellit unissanikin ulkoa, niin monta kertaa olen listoja selannut ja arvosteluja lukenut. Meinasin jo taipua hotelliin Landstrassen suunnalta, sillä se olisi ollut lähempänä juna-asemaa ja siten matkaa Bratislavaan, mutta hyvä, että muutin viime hetkellä mieleni. Bratislavaan suuntasimme lopulta lautalla, ja hotellimme, Max Brown 7th District Hotel oli järjettömän ihana, ihana ihan joka kulmaa myöten.
Max Brown -putiikkihotellketjun 7th District Hotel sijaitsee Neubaunin alueella, joka on sekin kerrassaan hurmaava. Täynnä pieniä putiikkeja, kahviloita, ravintoloita ja urbaania elämää. Ydinkeskustaan nähden hotelli on hieman syrjässä (joskin kävelymatkan päässä), mutta Neubaunin korttelit ovat niin valloittavat, etten kaivannut yhtään lähemmäs ydintä.
Rakastan persoonallisia hotelleja ja majoituspaikkoja. Se ei tarkoita yhtä kuin hintavaa, sillä joskus sielu ja särmä voi löytyy pienestä majatalosta ja vastaavasti kallis ja pramea jää etäiseksi. Pidän siis persoonallisuudesta ja särmästä, ylipäätään hyvästä hinta-laatusuhteesta ja ennen kaikkea visuaalisesta elämyksestä. Kiehtovat majapaikat jäävät mieleen. Muistan edelleen monia hotelleja aikuiselämäni varrella, sillä niissä on ollut se jokin, joka on maalannut pysyvän kuvan mieleeni. Vastaavasti työmatkailun tusinahotellit olen unohtanut autuaasti sekoittanut keskenään jo aikaa sitten.
Max Browniin oli mahdottoman helppo rakastua. Saavuimme ajoissa, mutta saimme huoneen heti. Vastaanotto oli yli ystävällisen ja etuovilta kylpyhuoneen nurkkiin jokainen kohta oli mietitty. Pidän siitä, että visuaalinen linja jatkuu yleisistä tiloista huoneisiin ja kokonaisuus on eheä. Tässä hotellissa se todella olisi sitä. Sen lisäksi kokonaisuus oli leikkisä ja ajankohtainen. Huoneesta löytyi pikkuinen koripallokori ja pehmeä pallo, popcorn-kuppi ja leffamenu, levysoitin, levyjä ja vaaleanpunainen vedenkeitin. Sänky oli upottavan ihana, ja yöpöydällä ihastutti punainen puhelin. Hauskoja yksityiskohtia oli kaikkialla.
Yksi hotellimajoituksen ilahduttavimpia ominaisuuksia on valmis aamiainen. Olen erittäin aamiaisihminen, joten vaikka on toisinaan kiva mennä ulos aamiaiselle, pidän matkoilla ajatuksesta, että sängystä voi kömpiä suoraan valmiiseen pöytään ja vasta sitten alkaa lipua kohti päivää ja uusia seikkailuja.
Aamiaisella loikin edestakaisin pitkän buffetpöydän viertä. Kun mies oli jo täyttänyt lautasensa, ihastelin edelleen leipäkoreja, granolavaihtoehtoja, tuoretta inkivääriä, uuniin sujahtavia munakoisoja ja mehuvaihtoehtoja. Niin paljon kaikkea kauniisti aseteltua ja maukasta! Olisinpa jaksanut syödä enemmän, mutta ainakin söin silmilläni. Erinomaista ihan kaikki.
Ravintola vaikuttaa olevan suosittu myös illallisella. Kun edeltävänä iltana kävelimme ohi, oli hotelliravintola täpötäynnä, ja puheensorinasta päätellen ei vain matkailijoita vaan myös paikallisia. Mietimme ravintolaa vaihtoehtona itsekin myöhemmin illalla, mutta koska lähellä on niin paljon pieniä urbaaneja bistroja ja pikkuravintoloita, pysähdyimme syömään matkalla hotellille.
Mikä ylistys tämä postaus onkaan, mutta en yksinkertaisesti keksi mitään valittamista hotellistamme. Olimme todella tyytyväisiä majoituskokemukseen, sijaintiin ja hinta-laatusuhteeseen. Jos siis kaipaa visuaalista karkkia ja muutenkin mukavaa majoittumista, voin varauksetta suositella Max Brown 7th District Hotelia! Saman ketjun hotelleja löytyy myös Berliinistä, Düsseldorfista ja Amsterdamista.
