Ensimmäinen viikonloppu uudessa kodissa

Ensimmäinen yö, ensimmäinen aamukahvi ja ensimmäinen suihku. Ensimmäinen jääkaapin täyttö ja ensimmäinen kokkaus. Paljon asioita ensimmäistä kertaa uudessa asunnossa viime päivinä.

Eikä pelkästään ensimmäinen yö, vaan kokonainen ensimmäinen viikonloppu. Tavallaan kai muutto, vaikka sitä on vaikea sellaisena ajatella kun suurin osa muuttolaatikoista on jo aikaa sitten purettu valmiiksi.

Jos viikonloppuun on liittynyt paljon ensimmäisiä asioita, niin on tunteiden kirjokin ollut laaja. Intoa uuden karheiden elementtien testaamisesta, jännitystä uudessa yöpymisessä, iloa valmiista kokonaisuudesta ja haikeutta antoisasta evakkovaiheesta luopumisesta. On kai ollut sellainen katkeransuloinen olo, kun muutos pitää sisällään sekä ihanaa että ihanasta luopumista. Toisaalta, muutos on aina tilaisuus määritellä arkea uusiksi ja yritän keskittyä kaikkeen hyvään. Onhan tämä aika uniikkia päästä asuttamaan itse suunnittelemaa vasta remontoitua asuntoa ja monen kuukauden odotuksen jälkeen voida vihdoin nauttia työn jäljestä sekä omista tavaroista. Miten ihanalta oma kunnon patja tuntuikaan! Tai vaatteiden kaivaminen kaapista matkalaukkujen sijaan.

Vaikka ensimmäinen yö menikin hieman levottomasti, uuteen tottuminen vie aina hetken, niin sunnuntaina koti alkoi jo tuntua kodilta. Oli ihanaa huomata, että kaikki toimi ja tehdyt valinnat vastasivat oman arjen tarpeita. Asunto on ollut superrauhallinen ja olen hämmästellyt sitä, että vaikka nyt asun keskeisemmällä paikalla kuin aiemmin, ei kaupungin äänet kantaudu asuntoon. Aiemmassa kodissa ison tien liikenteen äänet olivat läsnä läpi vuorokauden, nyt elämä ympärillä tapahtuu niin matalilla nopeuksilla ja kevyesti, ettei ääniä juuri kantaudu näin ylös. Se on aika ihanaa! Tarkoittaa ehkä sitä, että kesällä uskaltanee jopa nukkua ikkuna auki.

Mahtavaa on ollut myös kauppojen läheisyys. Uupuneen kauramaidon kipaisee hetkessä hakemassa tien toiselta puolen ja on valinnanvaraa, mistä lähileipomosta croissantin päiväkahvin oheen käy hakemassa. Se tuntuu aika luksukselle!

Onhan tässä toki vielä totuttelua ja paljon tekemistä.

Eilen siivosin varaston ja kannoin talvivaatteet takaisin varastoon tuoden samalla pari uutta laatikkoa ylös. Remonttitavaraa on vielä siellä täällä ja niitä viimeistelyjäkin on tehtävänä. Samalla olen päässyt laittamaan vastavalmistunutta kylppäriä asumiskelpoiseksi ja sitä mukaa kun lattioita on tullut pestyä, on voinut myös levittää tekstiilejä tuomaan kodin tuntua.

Uusi pieni pölynimurikin saapui sopivasti perjantaina ja sain raahattua hyvin palvelleen remontti-imurin varastoon. Nyt pitäisi vielä varata remontin lopputarkistus isännöintitoimistosta, niin voi sitten loput pienet jutut laittaa paikoilleen omalla painollaan. Pitää myös muistaa pysähtyä nauttimaan. Nyt ehkä vielä vähän suoritan, mutta ehkä jo ensi viikonloppuna osaisi olla vain?