Remontti

Kalanruotoparketti 60-luvun asuntoon

On toivottu, että uuden kodin remppapostauksia löytyisi myös blogin puolelta, joten siinäpä vasta hyvä syy aktivoitua taas täällä! Instagramissa seuraavat tietävät, että vanha 1908-luvun asuntoni vaihtui loppukeväästä 1961-luvun kotiin, remonttikohde sekin. On ollut todella ihanaa päästä inspiroitumaan uudesta vuosikymmenestä ja miettimään remonttivalintoja, jotka istuvat uuteen kotiin sen syntyvuosikymmenen tyyliä kunnioittaen, mutta ovat kuitenkin tätä päivää ja toki ennen kaikkea, käytännöllisiä sekä ilo silmälle!

Yksi alusta asti selvistä valinnoista oli parkettilattia, se kun istuu täydellisesti ajan henkeen. Kyseenalaistin toki ajatuksen matkan varrella, lähinnä kun huomasin, kuinka parkettien(kin) hinnat ovat parissa vuodessa nousseet pilviin. Tilasin laadukkaan laminaattinäytteen, joka olisi ollut reilut puolet halvempaa kuin ajattelemani parketti, mutta en päässyt kuitenkaan yli siitä, miltä aito puu luonnossa näyttää ja tuntuu. Lisäksi laminaattia ei vielä 60-luvulla käytetty, joten olisi tuntunut väärältä senkin puolesta valita kyseinen materiaali asuntoon. Niinpä hinnasta huolimatta pitäydyin parketissa.

Tammiparketti

Haaveilin myös alusta asti kuvioparketista, 60-luvulla käytettiin paljon mosaiikkiparkettia ja sitä imitoiva muovimatto koristikin uuden asunnon lattiaa. Ensin ajattelinkin, että haluan pientä kuviointia kalanruodon muodossa, mutta vaihtoehtoja tutkaillessa tulin siihen tulokseen, että hieman isompi kuviointi tuntuu asteen modernimmalta ja toisaalta sopii matalaan tilaan – pieni kuvio saattaisi viedä ilmavuutta. Tosin jos sellainen alkuperäisenä olisi muovien alta löytynyt, ei kysymystäkään, että olisin sellaista vaalinut, mutta nyt kun lattiamatot kuorittua pohjalla oli vain betonia, päädyin Widgrenin kautta tilattuun ja asennettuun Frevini Select tammi-parkettiin (koko 60x9cm). Pelkäsin kellertävyyttä, mutta en kuitenkaan liian valjua, joten valmissävy Cream-mätsäsi hyvin toiveeseen.

Lattia asennettiin pari viikkoa sitten, ja miten paljon asunnon ilme muuttuikaan! Remonttikohde alkoi näyttää jo kodilta, ja nyt malttamattomana odottelen, että suojamateriaalit pääsee kuorimaan lattian pinnalta ja näkee, miltä lattia näyttää maalattujen seinien ja juuri nyt asennuksessa olevan keittiön kanssa.

Kokonaisvaltaisempia kuvia luvassa kunhan remontti tästä etenee!

  • Jaa
Kesäasut

Sininen pellavamekko

Olen tänä kesänä puoliksi tietoisesti ja puoliksi vahingossa ajautunut ottamaan vähän blogilomaa. Tietoista se on ollut siinä määrin, että loppukeväästä olin ja kesän alulla olin todella väsynyt eikä kunnon lomaa ollut tiedossa, mutta en oikein ollut ottanut asiaa riittävän vakavasti kunnes oma työmentorini totesi, että nyt oikeasti pitää pysähtyä hetkeksi ja kannusti miettimään, miten voisin virallisen loman puutteessa ottaa irtiottoja ja lepoa arjesta. Kalenteroin kesän työjuttuja uusiksi ja yritin järkevöittää niiden rytmiä. Päätin, että teen heinäkuussa vain minimin, ne pakollisimmat asiat, kaikki ylimääräinen saa odottaa elokuuhun (ja voi että, silloin vasta onkin tulossa mukava työlasti, mutta ei mietitä sitä vielä) ja samalla myös halusin antaa itselleni luvan irrottautua arkisista asioista ilman huonoa omaatuntoa.

Blogin kohdalla se tarkoitti, että annan itselleni luvan ottaa etäisyyttä, olenhan tehnyt tätä aikamoisella rytmillä nyt jo yli 13 vuotta, ilman yhtään ainoaa kunnon lomaa. Täydellistä lomaa en nytkään kaivannut, ainoastaan etäisyyttä, niinpä sitten vähän vahingossa ajauduin harvempaan rytmiin ja se teki todella hyvää. Kunnon loma vähän kaikesta olisi ollut parempi, mutta näin heinäkuun lopulla huomaan silti olon olevan niin paljon freesimpi kuin kesän alussa, joten selvästi hidastaminen on kannattanut.

Iisisti ottaminen on kesällä näkynyt myös pukeutumisessa, lopulta melko harvana päinä olen jaksanut panostaa sen ihmeemmin ja oikeastaan olen lähinnä kierrättänyt muutamaa helppoa ja mahdottoman mukavaa mekkoa läpi kesän. Yksi niistä on tämä sininen pellavamekko. Se on malliltaan ihanan väljä ja ilmava, mikä tekee siitä täydellisen hellemekon. Pellava antaa ihon hengittää ja hihat tarjoavat pientä suojaa auringolta. Kaikin puolin ihana, eikä muoto ja värikään ole yhtään hullummat!

Mekko: KappAhl, saatu blogin kautta / Hattu: NafNaf / Sandalit: Castañer / Korikassi: & Other Stories

  • Jaa
Remontti, Sisustus

Keittiöremontin jälkeen – uusi keittiö käytössä

Kaupallinen yhteistyö: Kitzen

Miten ihanaa olikaan alkuvuodesta ottaa käyttöön uudenkarhea ja puhtaasti omiin tarpeisiin suunniteltu keittiö käyttöön! Se on asia, josta iloitsen edelleen viikoittain näin puoli vuotta myöhemminkin. Keittiö tuntuu edelleen uudenkarhealle ja keittiötä katsoessa tulee aina hyvä lämmin fiilis. Olen niin monia vuosia asuttanut pieniä vuokra-asuntoja, joissa yksi jos toinenkin keittiön ominaisuus on lähinnä ärsyttänyt. Tuntuukin todelliselta luksukselta nauttia itselle räätälöidystä kauniista kokonaisuudesta.

Yksiön ajaton avokeittiö

Kaikkien niiden kokemusten jälkeen olikin selvää, että haluan laadukkaan keittiön. Se ei ole se kohta, jossa haluan pihistellä liikaa. Keittiö on kuitenkin käytössä joka päivä ja sen täytyy kestää aikaa sekä käyttöä. Kitzenin keittiössä ilahduttaa sellaiset pienet bonukset, kuten ovet eivät pamahda kiinni vaan laskeutuvat pehmeästi paikoilleen. Lisäksi laatikot liukuvat äänettömästi ja sulavasti edestakaisin, ja mikä parasta, pienten neliöiden kaikki kulmat on saatu optimoitua käyttöön mittatilausratkaisuin. Hyödynsin toki mahdollisimman pitkälle standardikokoja, jotta hinta pysyy järkevänä, mutta tässä kohtaa olisi hullua jättää ikään kuin viimeistely kesken ja olla hyödyntämättä kaikkia mahdollisuuksia, ne maksavat itsensä kyllä käytössä takaisin.

Koska asunnossa on väriä muissa tiloissa, halusin keittiöstä rauhallisen. Väri onkin klassinen valkoinen, mutta kapeakehysovet tuovat eleganssia kokonaisuuteen ja sopivat myös mielestäni täydellisesti viime vuosisadan alun asuntoon. Jos joskus kaipaa myös keittiöön enemmän väriä, sitä on helppo tuoda tekstiilit päivittämällä, uudella pöydällä tai vaikka seinämaalin vaihdolla, mutta juuri nyt en kaipaa mitään enempää.

Seesteisyyttä lisää se, että keittiön valonauha hipaisukatkaisimineen on upotettu, samoin kuin pistorasiat. Näin sivusta katsottuna kaappien alta ei puske esiin epämääräisiä ulokkeita, mikä oli itselle alusta alkaen toiveena. Jos pistorasiat ja valot olisivat seinässä tai kulmassa, katse ikään kuin hakeutuisi niihin, mutta näissä Kitzenin kaapistoissa on sokkeliosa myös yläkaapeissa, jonne saa tarvittavat yksityiskohdat upotettua.

Tekisinkö jotain toisin?

Silloin tällöin kysytään, että tekisinkö jotain toisin. Muualta asunnosta löytyy pari asiaa, mitkä tekisin nykyisillä opeilla ja havainnoilla toisin, mutta keittiön kohdalla on helppo todeta, että en vaihtaisi mitään. Kaikki toimii täydellisesti omiin tarpeisiin sekä istuu asuntoon. Rakastan sitä, että laskutilaa on runsaasti, tavallista korkeammat kaapit ovat todelliset tilaihmeet ja roskien lajittelu on nyt helpompaa sekä siistimpää kuin koskaan. Toki keittiö on pieni, kuten on koko asuntokin, mutta itselle se ei tunnu pieneltä. Mihin oikeastaan tarvitsisin enempää tilaa? Nytkin pari hyllyä odottaa täytettä, eli jokaisella tavaralla on paikkansa.

Jos tilaa olisi enemmän, olisin varmasti harkinnut mikroa, mutta koska sellaista en muutenkaan ole omistanut vuosikausiin, en oikein osannut nytkään kaivata. Ainoa asia, mitä mahdollista jälleenmyyntiä ajatellen olen miettinyt, on tiskikoneen potentiaalinen paikka. Nythän itsellä ei ole tiskikonetta, mutta ymmärrän, että joskus joku muu saattaa tarvita sellaista ja onhan se niitä ominaisuuksia, joita nykypäivän keittiöltä odotetaan. Yksin asuvana koin säilytystilan arvokkaammaksi kun tiskiä kertyy niin kovin vähän, mutta ei olisi ollut haitaksi miettiä, mihin pesukoneen voisi joskus tulevaisuudessa integroida. Tosin onneksi niitäkin on nykyään suht pienikokoisia ja Lapetekin hanassa on olemassa pesukoneliitäntä, joten myöhempi muutos ei välttämättä ole valtavan iso. Se onneksi ei vaivaa nyt, mutta hyvä pitää optiot auki myös tulevan suhteen.

Pesuallas kiskoilla

Erityismainintana laitteista pakko nostaa esiin Savon liesituuletin, joka sekin on upotettuna sokkeliin. Ihanan huomaamaton, mutta silti käytännöllinen. Liesituulettimessa on pari hyvää valoa ja luonnollisesti säädettävä imuvoimakkuus. On ollut ilo käytössä samoin kuin Blancon Etagon pesuallas. Kyseiseen altaaseen kuuluu vakiona ns. kiskot, jotka ovat olleet ihan superkäytännölliset arjessa. Asia, jota en tiennyt tarvitsevani, mutta jollaisen nyt ehdottomasti haluaisin tuleviinkin keittiöihin.

Kiskojen ansioista altaaseen tulee lisää työskentelytasoja, ja ne liikkuvat sekä irtoavat helposti. Lisäksi kestävät kuumaa ja luonnollisesti myös kosteutta, joten pannun tai lävikön voi laskea niille siinä missä vaikka kuivuvia astioita tai säilyttää tiskirätit. Kiitos niiden, astioita tai rättiä ei tarvitse säilyttää tason yllä, ja näin ne jäävät hyvin piiloon altaan suojiin lojumatta kuitenkaan pohjalla.

Yhteenveto yksityiskohdista

Yksittäisistä elementeistä on kyselty paljon, joten tässä vielä oman keittiön yksityiskohtia kootusti.

Keittiö: Kitzen
Taso: Tulikivi Fior di Pesco
Vetimet: Lankavedin Retro 96mm, lakattu messinki
Induktiotaso: Schlosser ID553-2B, 45 cm
Uuni: Electrolux EZF5C50V
Liesituuletin: Savo G-56 RST
Jääkaappi-pakastin: Whirlpool ART 6612
Tiskiallas: Blanco ETAGON 500-U Silgranit, helmenharmaa*
Hana: Lapetek Lino-A, messinki*

Keittiön pöytä: Pohjanmaan Aino, 90 cm
Keittiön tuolit: TON Chair no. 14
Seinämaali: Tikkurila Luja 20 himmeä, sävy Tikkurilan Valkoinen
Lattiamaali: Tikkurila Betolux kiiltävä, sävy Piazza
Kattovalaisin: Louis Poulsen Ring Crown 1
Listat: WallArk Floor 2*

*Saatu blogin kautta.

Katso myös: Keittiösuunnitelma

  • Jaa
Aiemmat postaukset