Muutin nykyiseen vuokra-asuntooni neljä ja puoli vuotta sitten, ja aika tarkalleen tuon ajan puolivälissä taloon tehtiin putkiremontti ja sen yhteydessä asunnon omistajat remontoivat asunnon ja aika lailla siitä asti olen tuskaillut asunnon epäkäytännöllisyyttä. Onhan moni asia toki kauniimpaa kuin ennen remonttia, mutta uudistus on ollut erinomainen muistutus siitä, että etenkin pienessä asunnossa käytännöllisyyttä ei sovi sivuuttaa. Remontin yhteydessä esimerkiksi säilytystilaa lähti radikaalisti, mikä on aiheuttanut päänvaivaa viimeisen parin vuoden aikana.

Toisaalta muutoksen näkemisessä on ollut hyväkin puolensa, nimittäin se, että tiedän tasan tarkkaan mitä itse tekisin toisin ja mihin asioihin aion kiinnittää erityistä huomiota oman kodin remonttia suunnitellessa. Säilytystilan ohella toinen niistä asioista oli keittiö. Omaa asuntoa etsiessä kiinnitinkin erityistä huomiota keittiön pohjaan ja sijaintiin. Koin tärkeäksi, että keittiö on omassa syvennyksessä tai huoneessaan siten, ettei se hyppää koko ajan silmille muulla kodissa oleillessa. Nykyisessä kodissani keittiö seisoo kodin valoisimmalla seinustalla ja ikään kuin hallitsee visuaalisesti koko tilaa, ja sitä en enää halua.

Sijaintinsa takia ymmärrän, miksi vuokranantajani päätyivät sen uusimisessa minimalismiin, mutta kaikki nykyisessä asunnossani huutaa sitä, että se on suunniteltu vuokralle laitettuun sijoitusasuntoon, ei ns. pitkäikäiseen käyttöön ja kestäväksi kodiksi. Säilytystilaa on vähän ja se on jaettu hassusti. Pikkuisen keittiön keskellä seisoo tiskikone, joka on ihan hullunkurisen iso suhteutettuna pienen keittiön ruoanlaittomahdollisuuksiin ja siten tiskimäärään. Huonekorkeutta ei ole käytetty hyväksi, vaan kaapin päälle jää paljon käyttökelpoista hyvää tilaa, jossa nyt joutuu seisottamaan pölyttymässä kaikkea sellaista, mikä ei mahdu kaappeihin. Lisäksi integroimattomat kodinkoneet hyppäävät silmille muuten pelkistetystä linjasta.

Lisäksi Ikea-keittiön materiaaleissa näkyy käytön jälki jo nyt, vaikka keittiön käyttöasteeni on varsin kevyt. Liesituuletin tuntuu huteralle, lavuaarin yllä seisova kuivauskaappi ei ole kestänyt hyvin kosteutta, tason pinta on lähtenyt irtoamaan reunasta, vetimien maalipinta on halkeillut ja valkoinen keittiötaso tuntuu imevän itseensä ihan kaiken lian. Lisäksi maalattuun seinään tarttuu kaikki roiskeet, mutta sitä on vaikea pyyhkiä ilman, ettei pinta kärsisi.

Keittiön ohella asunnossa on vain pieni kapea vaatekaappi ja eteisessä avonaulakko. Eli esimerkiksi näihin kuvien keittiön kaappeihin pitäisi teoriassa mahduttaa myös siivousvälineet, pyyhkeet ja sen sellainen. Nimenomaan teoriassa, käytännössä ei onnistu, minkä takia haluankin suunnitella tulevaa kotia maksimoiden säilytystilan tyylikkäästi. Haluan, että asioilla on paikkansa.

Tänä keväänä kiinnitin myös huomiota siihen, että osa keittiön valkoisista osista näyttää kellastuneemmilta kuin toiset. Mietin, voiko se olla suoraan aurinkoisella seinällä seisovan sijaintinsa syytä vai minkä ihmeen takia sävy on alkanut kulahtamaan (samaa kun ei näy toisella seinustalla sijaitsevissa saman valmistajan vaatekaapeissa). Joka tapauksessa, tällaisia asioita en todellakaan halua oman keittiöni kokevan kahden vuoden kuluttua, joten aion kiinnittää erityistä huomiota pintamateriaaleihin ja kovimmalle kulutukselle joutuviin kohtiin.

Omaa keittiötä suunnitellessa huomionarvoisia seikkoja ovatkin erityisesti seuraavat:

  • Kestävä ja eläväpintainen keittiötaso
  • Pelkistetyt kaapit, joiden sävy kestää suoraa auringonvaloa
  • Runsaasti piilossa olevaa säilytystilaa (en halua seisottaa tavaroita tasolla) ja ylipäätään suunnittelu siten, että kaikella on käytännöllinen paikkansa ja tilaa myös korkeille keittiötavaroille
  • Kattokorkeuden hyödyntäminen ja hukkatilan minimoiminen
  • Integroidut kodinkoneet
  • Upotettu lavuaari
  • Mahdollisuus roskien lajitteluun helposti ja siististi
  • Sijoittelu niin, että olotilan puolelta näkyvä keittiön osa on harmoninen ja tiskit jäävät toiselle seinustalle
  • Messinkiset yksityiskohdat ja ripaus persoonallisuutta, eli ei kokovalkoista vaikkakin vaaleaa
  • Helposti puhtaana pidettävä keittiötason ja seinän liitoskohta, ja muutenkin helposti siivottava kokonaisuus

Olen jo varannut pariin keittiöfirmaan tapaamiset, enkä malta odottaa, että pääsee suunnittelemaan omiin tarpeisiin sopivaa. Olen ajatellut pyytää tarjoukset ainakin Blaulta, Kvikiltä (tämän löysin suosituksenne kautta), Keittiömaailmalta ja Aina-keittiöiltä, mutta mieluusti otan vielä vinkkejä vastaan jos mieleesi nousee joku muukin keittiövalmistaja, joka olisi syytä tsekata!

Koska kesävaatteet ja -asusteet seisovat vielä varastossa (jotenkin tuntuu turhauttavalta purkaa niitä, kun tietää, että kohta joutuu muuton takia pakkaamaan taas) ja tämän viikon hellepäivät ovatkin olleet vähän tasapainoilua pukeutumisessa. On ollut pakko käyttää elementtejä, jotka tuntuvat joko tarpeettoman paksuilta tai väriensä puolesta edustavan väärää kautta, kuten vaikka tätä harmaaruutuista bleiseriä.

Onneksi hihoja käärimällä saa paljon aikaan, ja itse asiassa eilen osoittautuikin olevan niin lämmin, että bleiserin sai kääriä pian kotoa lähdettyä kangaskassiin. Tavoitteena onkin, että huomenna ehtisi pakata paksuimmat neuleet ja huivit pahvilaatikkoon, käyden samalla hakemassa vapautuneeseen tilaan kesäisempiä vaatteita.

Nämä UGGin tennarit ostin varhaisemmassa vaiheessa tätä vuotta sillä ajatuksella, että on sitten tämän ja tulevien kesien reissuille mukaan sellaiset yhdet supermukavat kävelykengät. Noh, eipä tule niitä kesäreissuja tänä vuonna, ainakaan kovinkaan kaukaisia, mutta tennarit ovat nyt säiden lämmetessä ja sandaalien seisoessa varastossa olleet erinomaiset arkijalkineet. Ja kuten toivoin, ne ovat ihan järjettömän mukavat, kevyet ja ilmavat jalassa. Monien tennareiden paksu kantapääosa tai muuten jämäkkä materiaali hiertää omia jalkoja herkästi vaikka koko olisikin juuri oikea, siksi näitä hankkiessa kiinnitin erityistä huomiota mukautuvalta vaikuttavaan materiaaliin ja erityisen pehmeisiin saumakohtiin.

Pusero: H&M / Bleiseri: Mango / Kietaisuhame: Lindex / Tennarit: UGG /
Laukku: Coach / Aurinkolasit: Bikbok, saatu blogin kautta

Ulkomaan matkahaaveet ovat siirtyneet hamaan tulevaisuuteen ja olemme päättäneet olla suunnittelematta liian pitkälle, tilanne kun elää ja lyhyessä ajassa voi tapahtua paljon, joten järkevintä on seurata tilannetta ja tehdä valintoja sen mukaan. Se on kuitenkin selvää, ettei tänä kesänä pääsekään haaveilemaani Ranskaan, ja toiveet ovat päivittyneet realistisemmiksi. Sitä paitsi, rahalle on tällä hetkellä muitakin paikkoja. Olisi kuitenkin ihanaa, jos kesän tilanne sallisi edes pienet pyrähdykset kotimaassa, sillä täälläkin on ihania kohteita nähtävänä ja kiinnostavia yrityksiä tuettavana.

Siitä nousikin mieleen viime kesän juhannusreissu Kuopioon, joka oli erinomainen muistutus siitä, että lomafiilistä ei tarvitse hakea kauaa ja pienikin maisemanvaihdos tekee jo paljon. Tämä postaus piti kirjoittaa jo kauan sitten, mutta näin kesän kynnyksellä aika on oikeastaan parempi kuin keskellä talvea. Haluan tosin muistuttaa, että kaikki tämä on tehty aikana ennen vallitsevia olosuhteita ja ennen minkä tahansa matkan suunnittelua suosittelen seuraamaan yleisiä ohjeistuksia ja suosituksia.

Kaksi päivää Kuopiossa, mitä tehdä ja nähdä? Sain teiltä tuolloin Instagramin kautta mainioita hyviä vinkkejä, joista osa näistäkin on teidän inspiroimia, kiitos siis niistä!

Kuopion tori

Kuopion tori on erinomainen paikka aloittaa kaupunkiin tutustuminen. Torielämä jo itsessään on valloittavaa ja Kuopion torilla näkyy ihanasti alueen maut ja tunnelma. Toisessa päädyssä seisoo kauppahalli ja toisessa näyttävä kaupungintalo. Nappasimme mansikoita matkaan torilta ja myöhemmin poikkesimme ihan vieressä seisovassa kauppakeskuksessa hakemassa naposteltavaa kävelymatkan päässä sijaitsevaan hotelliin. Kävelyaluetta kuitenkin kannattaa laajentaa torin kulmia kauemmas, näin sekä hahmottaa Kuopion keskustaa paremmin, näkee rautatieaseman ja voi törmätä pieniin putiikkeihin.

Konttiravintola Morton

Useampikin suositteli Kuopion torin kupeessa seisovaa Morton -konttiravintolaa, eikä suotta. Viihtyisäksi laitettu kontti  ja terassialue kaikkine pienine kivoine yksityiskohtineen oli täydellinen paikka pysähtyä lounaalle ja lounasviinille. Mortonin vegeburgeri (saatavilla myös vegaanisena), Ridley Burger, oli todella hyvä ja makumaailmaltaan kekseliäs. Keskiössä porkkana-pellavapihvi ja ohessa fetaa, basilika-omenachutneyta ja raparperiä. Kyljessä rapeat ranskalaiset dipillä. Nam! Mortonin konttiravintoloita löytyy myös muualta Suomesta, joten jos kesäreissuilla tulee vastaan, kannattaa kokeilla.

VB-valokuvakeskus

Koska rakastan valokuvataidetta, oli VB-valokuvakeskus ehdoton käyntikohde matkalla. Sopivasti se myös sattui sijaitsemaan ihan hotellimme kulmilla, joskaan ei etäisyydet Kuopion keskustassa ole valtavat muutenkaan. Tuolloin näyttely kuljetti ensi askeliin kuussa, Man on the moon -vaihtuvan näyttelyn voimin. Tänä kesänä valokuvakeskuksessa on Gertrude Bell & Meeri Koutaniemi: Hidden Freedom – Kätketty vapaus -näyttely. Sisään pääsee mukavasti Museokortilla. Ohessa on pieni soma museokauppa, joka kannattaa myös kurkata läpi.

Pyöräillen kaupunki tutuksi

En järin perusta polkupyöräilystä, ja olen vasta ihan parina viime vuotena opetellut sitä uudelleen lapsuuden kaatumisen jättämien traumojen jälkeen, mutta Kuopiossa hetkeksi hullaannuin. Kohde on mitä täydellisin napata kaupunkipyörät alle ja suhauttaa tutustumaan rantaviivaan sekä lähialueisiin. Pyörän vuokra onnistui helposti kännykällä ja mikä parasta, pyörän sai valita joko sähköversiona tai tavallisena. Niinpä näin kokemattomalle pyöräilijälle sähköpyörä avasi ihan uuden maailman, kun taas mies kokeneena pyöräilijä oli ehdottomasti perinteisen pyörän kannalla. Joka tapauksessa, kiitos upeiden järvimaisemien ja suht rauhallisen sekä polkupyöräilykelpoisen maaston, pyöräily kohosi reissun kohokohtiin ja sen voimalla uskallan varmasti rohkeammin tänäkin kesänä kokeilla.

Rauhalahden kylpylä

Viitisen kilsaa Kuopion keskustasta sijaitsee valloittava Rauhalahti, josta löytyy Katiskaniemen luonnonsuojelualue, uimarantoja sekä Spa Hotel Rauhalahti. Kylpylähotellin edustalla sijaitsi sopivasti kaupunkipyöräpiste, niinpä poljimme keskustasta Rauhalahtiin ja jätimme pyörät telineeseen vierailun ajaksi. Kävelimme kaunista luontoaluetta rantaan ja Suomen kesä näyttäytyi kauneimmillaan raukeaa järvimaisemaa katsellessa ja varpaita vedessä uittaessa. Olimme varmuuden vuoksi pakanneet uikkarit matkaan, mutta järviuinnin sijaan päätimmekin viettää pari tuntia Rauhalahden kylpylässä. Se ei ole suuri, mutta sopivan rauhallinen ja juuri riittävä aikuiseen makuun.

Rauhalahden eläinpuisto

Samalla visitillä kannattaa poiketa myös Rauhalahden eläinpuistossa. Pieneksi eläinpuistoksi kokemus on varsin kiva ja muutenkin hyvän mielen paikka. Puistosta löytyy mm. ylämaan karjaa, alpakoita, possuja, lampaita sekä tietenkin omat suosikit, Belgian jättikani ja kääpiöluppakorvapuput. Sisäänpääsy on melko hintava, aikuiselta 9 euroa, mutta ajattelen sen menevän eläinten ja paikan ylläpitoon, joten mieluusti tästä lystistä maksoi pyydetyn.

Risteily Kallavedellä

Mitä olisi visiitti Kuopioon ilman risteilyä Kallavedellä? Valitsimme saaristokaupungin kanavaristeilyn ajoittuen iltaan, mikä mahdollisti maisemien tarkastelun muuttuvassa ja pehmenevässä iltavalossa. Istuimme rauhallisella kannella läpi lähes parituntisen risteilyn ja nautimme viinit laivan pikkuisesta baarista. Pyöräilyn ohella ehdottomasti reissun toinen kohokohta!

Frans & Sophien illallinen

Aktiiviset päivät venyivät pitkälle ja niiden jälkeen tuntui helpoimmalta syödä ihan lähellä, niinpä nappasimme ikkunapöydän hotellin yhteydessä sijaitsevasta ranskalaistyylisestä Frans&Sophie -ravintolasta, ja saimme nauttia illasta rauhassa omassa sopessamme. Oikeastaan tuntui, kuin olisimme olleet ainoat asiakkaat, mutta oikeasti kaikki muut vain valitsivat paikkansa ihan ravintolan toisesta laidasta ja näin saimme kivan illuusion intiimistä illallisesta. Alkuun juustolautanen ja pääruoaksi kasvistaginea kauniisti katettuna, toimi!

Iltakävely rannassa

Kuopion kauneimpia piirteitä on mielettömät järvimaisemat ja postikorttimaisen kaunis Kallavesi. Kävelimme rantaviivaa ja osallistuimme hetken mielijohteesta pienen kojun ongintaan sekä katselimme, kuinka kirahvinmuotoinen pomppulinna hiljaa tyhjeni ja pakattiin matkaan seuraavaa kohdetta varten. Pysähdyimme istumaan valoisaa juhannusiltaa levollista järvimaisemaa katsellen. Siinä tyyneydessä jatkui sama nostalginen ja idyllinen tunne, jota jo aiemmin Rauhalahden alueella pääsi koskettamaan.

Sokos Hotel Puijonsarvi

Majoituimme Sokos Hotel Puijonsarvessa, joka oli sijainniltaan erinomainen ja muutenkin varsin kiva hotelli. Hotelli jakautuu kahteen aikakaudeltaan ja tyyliltään toisistaan poikkeavaan osaan, ja pyysin huonetta jugend-puolelta. Saimme ihanan huoneen poikkikadun puolelta vehreyteen pilkottavalla näkymällä. On vaikea kuvitella, että päärakennuksen huoneet yltäisivät tunnelmaltaan samaan, mutta toki kysymys on makuasioista. Kiitosta on annettava myös tyylikkäästi sisustetuista aulatiloista, sekä erittäin hyvästä palvelusta.

Kuopio valikoitui meille ihan sattumanvaraisesti kohteeksi, kummallakaan ei ole sinne sidettä, mikä ehkä teki siitä juuri oikean lomakohteen. Loman tuntu on monesti helpompi tavoittaa arkisista siteistä vapaassa kohteessa, eikä se todellakaan vaadi muutaman tunnin junamatkaa kauemmaksi lähtemistä. Jos vain tilanne sallii, niin jotain tämänsuuntaista toivon myös tältä kesältä, tosin jostain vielä valloittamattomasta kotimaan kohteesta.