PR-matka: Tallink Suomi ja Visit Tallinn

Sateenvarjo ei meinannut pysyä ylhäällä kun varhain eilen aamulla kävelin sateessa kohti ratikkapysäkkiä ja aluillaan olevaa päivämatkaa Tallinnaan Tallinkin ja Visit Tallinnan kutsumana. Harmaudesta huolimassa tuntui kivalta ajatus tehdä pieni ja hallittu maisemanvaihdos ja ensimmäinen ulkomaan matka tämän poikkeuksellisen kevään jälkeen. Niinpä Länsiterminaalin lasiseinään osuvat pisarat eivät tuntuneet ylitsepääsemättömiltä, ainoastaan harmitti, etten sitten kuitenkin napannut aamulla parempaa sateenvarjoa ja ehkä jopa sadetakkia mukaan. Halusin matkustaa kevyesti ja minimoin mukaan otettavat, vaikka se kostautuikin liitoksistaan rakoilevalla sateensuojalla. Toki aurinkoinen sää oli tarjonnut paremmin mahdollisuuksia katsella maisemia ulkoa käsin, mutta koska olen kuitenkin menossa ensi viikolla uudelleen, ei sekään lopulta haitannut.

Kahden ja puolen tunnin laivamatkan jälkeen ryhmä hajautui, osa suuntasi Fotografiskaan ja osa Merimuseoon sekä vanhaankaupunkiin. Koska itse olen käynyt Fotografiskassa viimeisen vuoden aikana kahdesti ja kauniissa vanhassakaupungissa viimeksi joulun alla, valitsin Noblessnerin alueen, jonka uudistusta olen kiinnostuneena seurannut medioista sivusilmällä.

Merellisellä Noblessnerin alueella kävin viimeksi neljä ja puoli vuotta sitten, jolloin tutustuin nyt jo purettuun hylättyyn telakkaan (alueella on toiminut Venäjän keisarikunnan merkittävin sukellusvenetelakka). Olikin kiehtovaa nähdä, mitä reilussa neljässä vuodessa alueelle on tapahtunut, ja se on paljon! Tämä juuri tekee Tallinnasta niin kiehtovan, kaupunki kehittyy hurjaa vauhtia. Toinen asia, josta pidän Tallinnassa, on kyky rakentaa uutta eheästi vanhan rinnalle. Samaan aikaan kunnioittaa ja innovoida. Rakastan kekseliäitä arkkitehtuurisia ratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan mene överiksi, eli tuovat kiinnostavuutta, mutta eivät syö vanhan kauneutta. Noblessnerin alue on pullollaan historiallisia suojeltuja rakennuksia, liki 20, oppaamme laskeskeli, ja niiden sisään ja ympärille on rakennettu alueelle sopivalla tavalla.

1. Proto Keksintötehdas

Olen fiksaantunut visuaalisesti kiinnostaviin tiloihin, joten siksikin odotin erityisen paljon steampunk-henkeen laitettua Proto Keksintötehdasta, joka avattiin viime vuonna. Toki muutkin matkan Noblessner-kohteet tarjoilivat visuaalista karkkia, mutta Proton mittakaava oli erityinen.

Proton näyttelytila on pullollaan keksintöjä, joihin on yhdistetty vahvasti virtuaalitodellisuus. Uusi ja vanha kohtaavat näissä tiloissa monella tasolla. Olin yllättynyt siitä, kuinka vahvasti virtuaalitehokeinoja hyödynnettiin, ja ehkä olisin kaivannut rinnalle perinteisempiäkin kerrontakeinoja, mutta toisaalta, Proton tapa lienee enemmän tulevaisuutta ja toisaalta rohkeasti erilainen. Ja vaikkei hyppäisikään jokaisen virtuaalikokemuksen mukaan, tila itsessään antaa niin paljon, että kaltaiseni tylsä aikuinenkin saa kahdessa kerroksessa käyskentelyllä ja erilaisten tilojen sisään kurkkimisella valtavasti. Toteutus oli viimeistelty ja visuaalisesti erittäin onnistunut sekä täydellisesti tilaan istuva. Olenkin iloinen, että pääsin vihdoin näkemään ja kokemaan Proton!

Proton kahvila

Keksintötehtaan ohessa toimii kahvila, joka on avoinna näyttelyn aukioloaikojen puitteissa, ja ehdottomasti poikkeamisen arvoinen, etenkin jos rakastaa kiinnostavia sisustuksia. Naurahdin mielessäni, että Proton kahvilassa on hyödynnetty omiakin sisustusinnostuksia, joskin vähän eri mittakaavassa, kuten lasiruutuista väliseinää, koripunosta yksityiskohdissa ja vehreää vihreää somisteena. Ihmekös pidin! Kahvilassa voi auttia lounasta tai pientä välipalaa kahvittelun ohessa.

2. Shishi -sisustuskauppa

Proton viereen alueelle on noussut uusia asuinrakennuksia ja lisää on myöhemmin tulossa. Lisäksi kulmilta löytyy muutama kehuttu ravintola ja sisustusmyymälä, joka kuulemma vetää luokseen bussilastillisia matkailijoita.

Shishi Home of Beauty oli itse asiassa omallakin must visit -listalla, jota olin koonnut ensi viikon sisustus- ja kodinmyymälävierailulistalleni, joten oli hauska sattuma, että se sisältyi myös tähän reissuun. En yhtään ihmettele suosiota, Shishi levittäytyy valoisiin hallimaisiin tiloihin, ja pursuaa ruukkuja, somisteita, koristekukkia, rasioita, sisustusastioita ja koristeita, etenkin joulukoristeita – Shishi on tunnettu valtavasta ja persoonallisesta joulukoristevalikoimastaan, ja onkin monen pakollinen vierailukohde joulun alla.

Minut Shishi hurmasi sisustusesineillään ja todella järkevällä hintatasolla. Rakennuksen sivussa erillisellä sisäänkäynnillä aukeaa valtava outlet-osasto, jossa hyllyriveittäin on vaikka mitä eurosta ja parista ylöspäin. Jos haluaa tehdä sisustuslöytöjä ilman, että juuri tuntuu lompakossa, tämä paikka kannattaa tsekata!

Itse hämmennyin valtavasta valikoimasta yhdistettynä rajalliseen aikaan niin, etten osannut rauhassa miettiä esineiden funktioita ja lopulta lähdin tyhjin käsin. Tänne palaan kuitenkin ehdottomasti uudelleen viimeistään siinä vaiheessa, kun remontti on jo niin pitkällä, että on hahmottunut pienesineiden tarve ja sopivuus tulevaan kokonaisuuteen.

3. Põhjala Panimo

Kadun toisella puolella Shishistä sijaitsee panimoravintola Põhjala, joka sekin on visuaalisesti uutta Tallinnaa parhaimmillaan. Eikä tarjontakaan kalpene rouhean trendikkäille tiloille. Nimensä mukaisesti ohessa toimii Põhjalan panimo, jonne näkee ravintolan puolelta suurista ikkunoista. Ravintolaan voi saapua syömään tai istahtaa ihan vain oluelle. Olisi tehnyt mieli maistaa panimon oluita, mutta koska olen tämän vuoden pysytellyt vähäalkoholisella linjalla, päädyin paikan raparperilimuun, joka ihastutti! En ole limuihminen, sillä en yleensä pidä niiden makeudesta ja hapokkuudesta, mutta tämä oli ihanan raikas ja aikuiseen makuun sopiva.

Menusta löytyy olutmaailmaan istuvia lihaisia annoksia, mutta kasvisruokailijakaan ei pety ja vaihtoehtoja löytyy. Maistelin ihania maisteluannoksia, joissa oli mm. bataattipyöryköitä ja rapeaksi paistettuja kukkakaaleja.

Päiväristeily Tallink Victoria I:lla

Tallinkin 11 tunnin päiväreissu on kesän uutuus, ja siinä aikaa maissa on viisi tuntia, eli juuri sopivasti tehdä täsmätutustuminen johonkin keskustan alueista. Käytössämme oli hytit, mikä olisi mahdollistanut osan tavaroista jättämisen laivaan maissa poikkeamisen ajaksi. Parasta oli kuitenkin se, että pitkän päivän ja kolmen ruokalajin grilliravintolaillallisen jälkeen sai kömpiä puoleksitoistatunniksi makoilemaan sänkyyn ennen kotiinpaluuta.

Laivoissa noudatetaan kulloisiakin ohjeistuksia ja on otettu huomioon hygieniasuositukset. Lisäksi laivoilla ja ravintoloissa pidetään kiinni matkustajamäärärajoituksista, eli väenpaljoudelta pitäisi olla helppo välttyä, etenkin jos odottaa maihin saavuttua muutaman minuutin ennen kuin lähtee liikkeelle. Näin ainakin itse pääsin molempiin suuntiin sisään ja ulos täysin ruuhkattomasti. Ja eihän toki muutenkaan vielä paljoa ihmisiä ole liikenteessä etenkään arkena, vaikka Tallinnan matkailun mukaan turisteja odotellaan jo kuumeisesti käymään. Päivittyneet tiedot laivojen käytännöistä ja tilanteesta voi tsekata helposti Tallinkin sivuilta.

Victorialla pääsee luonnollisesti tekemään myös reittimatkaa Tallinnaan, ja katselin juuri tätä samaa lähtöä myös ensi viikolle. 9:30 lähtö on siinä mielessä kiva, ettei se vaadi Helsingistä lähtiessä järjettömän aikaista aamua, mutta on kuitenkin varhain perillä. Lisäksi Victoria on kookas laiva, jossa reilun parituntisen saa kulumaan siellä helposti.

Eilisen jälkeen odotan vielä enemmän ensi viikon reissua, kolmessa Tallinna-päivässä ehtii varmasti kivasti kaikkea – etenkin koluta alati kasvavaa kodinlaittoon liittyvää listaani. Majoituksen suhteen vielä arvon, mutta olen vähän miettinyt, josko kokeilisi Telliskiveen avattua Hektor-konttihotellia, ihan vain, koska se kuulostaa hauskan erilaiselta. Mutta toki vanhakaupunkikin olisi varma klassikko, ja etenkin nyt siellä tuntuu olevan kesäkaudeksi varsin kohtuuhintaisia majoitusvaihtoehtoja. Nähtäväksi siis jää, mihin päädytään!

Kuten joskus mainitsin, maanantaini ovat vähän arpapeliä, joskus olen todella aikaansaava ja toisinaan taas superlaiska – harvoin mitään siitä väliltä. Tänään, ihme kyllä, olen ollut ensimmäistä. Isona tekijänä varmasti se, että aamulla listatessani kodin myymälöitä ensi viikon Tallinnan reissuun, sain tiedon, että lähdenkin poikkeamaan Tallinnassa huomennakin päiväreissun puitteissa. Niinpä tänään on pitänyt hoitaa asioita parin päivän edestä, ja töiden lomassa olen naputellut eteenpäin remonttilupahakemusta, eksynyt rautakauppojen sivuille tutkimaan eri materiaaleja, katsellut sivusilmällä kodinetsintäohjelmaa ja selannut Torin tarjontaa. Sekä kaikkea sälää siinä sivussa.

Huomaan, että mitä tahansa nyt teen, takaraivossa raksuttaa vielä ratkaisemattomat kodin valinnat ja vaiheet. Mies on jo moneen otteeseen todennut, että olen perehtynyt asunto- ja remppa-asioihin niin paljon paremmin kuin hän ikinä olisi jaksanut, enkä voi kieltää maanista perehtymismoodiani. Koen tärkeäksi ymmärtää kulloinkin läpikäytyjä asioita, eli tässä tapauksessa remonttia, ja haluan olla kartalla prosesseista sekä vaihtoehdoista. Tieto tuo itselle rauhaa, mutta koen selvitystyön tärkeäksi myös rahankäytön optimoinnin kannalta. Lisäksi se takaa sitä, etten ole ihan vain muiden osaamisen armoilla. Siksi kai on vaikea pysytellä erossa kaikenlaisista googlailuista ja vaihtoehtojen selaamisista.

Mutta niin, Tallinna, ilmoittauduin myöhässä (viime viikolla saattoi olla vähän kaikkea muuta mielessä, heh) pr-matkalle Tallinnaan ja peruutuspaikka selvisi vasta tänään, niinpä huomenna luvassa mm. Noblessnerin alueeseen tutustumista. Ensi viikolla on tarkoitus viettää omatoimisesti miehen kanssa Tallinnassa pari yötä ja sinä aikana sekä vähän lomailla, että hankkia koti-inspistä (ja mistäs sen tietää, vaikka jotain tarttuisi matkaankin).

T-paita: Help Refugees / Hame: Saint Tropez / Laukku: Coccinelle / Sandaalit: Moheda

Tämän viikonlopun kohokohta oli ehdottomasti päästä keskustelemaan ja käymään asuntoa läpi yhdessä rakennusammattilaisen kanssa. Olen iloinen siitä, että alan yrittäjä löytyi yllättävänkin läheltä ja siten oli jo lähtökohtainen luotto olemassa, joka vahvistui tämän päivän keskustelujen pohjalta.

Itse olen vain varovaisesti kurkkinut kynnysten alle ja yrittänyt kuikuilla keittiön takaseiniä, joten oli ilo nähdä kun ammattilainen luvan saatuaan rohkeasti napautteli purkutyökaluilla listoja ja materiaaleja sieltä täältä irti nähdäkseen kerrokset sekä koputteli seiniä moninkertaisesti uskottavammin ottein kuin itse olen kyennyt.

Monta asiaa on onneksi helppo toteuttaa toivomallani tavalla, mutta purkuun osoittamani väliseinä ei ollutkaan ihan selvää kauraa. Ilmeisesti jotain kulkee osin sisällä ja jos purkulupa sille taloyhtiöstä liikenee, sitä ei välttämättä voida purkaa ihan seinään asti vaan jonkinlainen tynkä saatetaan joutua jättämään. Toisaalta, sekin on parempi kuin vaihtoehto, jossa kulkuaukkoa voisi avata vain vähän tai ei ollenkaan. Täytyy olla heti viikon alussa yhteydessä isännöitsijätoimistoon ja yrittää pusertaa kesäajasta huolimatta lisäinformaatiota.

Epäselväksi jäi vielä myös lattiamateriaali, tai siis se, mitä on pintamateriaalien alla. Eteisessä on laminaatin alla betonia, mutta kun päähuoneen ja keittiön laminaatteja hieman irroteltiin, paljastui alta tiiviit lastulevyt. Niinpä saadakseen tietää, mitä niiden alta löytyy, on purettava laajemmalti laminaattia ja ruuvailtava isoja levyjä irti.

Ammattilaisen arvaus oli, että alkuperäinen lattia olisi niin huonossa kunnossa, että sitä on täytynyt tasata levyillä saadakseen päälle laminaatit. Toivoni alkuperäisestä lautalattiasta kieltämättä jo rakoilee, mutta toivoa silti vielä on. Tiedustelin myös uuden lautalattian asennusta, mikäli vanhaa ei pysty pelastamaan, mutta jäi vielä arveluiden varaan, kannattaako elävää lautaa asentaa kesäaikaan. Jos niin, niin jäljelle jäisi muut lattiamateriaalit, mitä en ole osannut vielä mielessäni nähdä. Mutta asia kerrallaan, selvitetään ensin, mitä alta löytyy ja jos tulos on huono, sitten vain täytyy keksiä paras ratkaisu olemassa olevin mahdollisuuksin.

Valon läpäisevä väliseinä

Hyvä uutinen oli väliseinän rakentamisen simppeliys. Kuten aiemmin mainitsinkin, olen päättänyt jakaa suurta huonetta kahteen osaan valon läpäisevällä väliseinällä. Näin saan rajattua nukkumiseen ja oleiluun ajateltuja tiloja. Tosin tässä oleellista on, että keittiön väliseinän purku onnistuu toivomallani tavalla, sillä muuten väliseinän kanssa alueen ilmavuus kärsii ja tilat jäävät liian umpinaisiksi. Mutta otaksuen, että asiat etenevät toivotulla tavalla, haaveena on lattiasta kattoon ulottuva, noin huoneen leveyden puoliväliin ulottuva väliseinä.

Ensin mietin vaihtoehtoa, jossa väliseinä olisi kokonaan lasiruudukkoa, mutta aikani tilaa katseltua olen tullut siihen tulokseen, että huone on niin korkea, että kokolasinen seinä ei ehkä kuitenkaan ole se paras. Niinpä olen kallistunut ratkaisuun, jossa noin metrin korkeuteen rakennetaan kiinteä seinä, ja lasiruudukko jatkuu siitä kattoon asti. Näin lattiataso säilyy siistimpänä, mutta näköyhteys ja valonkulku säilyy edelleen. Lisäksi muotokielessä toistuu kivasti ikkunan muoto ja tyyli.

Olen ihaillut vastaavan tyylisiä väliseiniä, jotka on tehty vanhoista ikkunoista, mutta hiljalleen hylännyt ajatuksen tämän asunnon kohdalla. Syitä on oikeastaan kaksi, joista ensimmäinen on puhtaasti visuaalinen. Kaipaan vanhojen yksityiskohtien rinnalle vähän skarppiutta, ja vanhat ikkunat kaikessa tunnelmallisuudessaan sopisivatkin ehkä paremmin modernia tilaa pehmentämään. Näin vanhassa lopputulos saattaisi olla jopa liian vanhahtava. Pidän siis kontrastista, vanha on ihanaa, mutta se tarvitsee rinnalleen uutta ja sama päinvastoin. Toinen syy on kestävyys, koska kylkeen on tulossa sänky ja seinän täytyy kestää myös kevyttä nojaamista, on uudet vahvasta lasista ja kunnon kehikoista tehdyt rungot tukevampi ratkaisu.

Ohessa muutama inspiskuva, mutta huomionarvoista on, että oma huonekerkeuteni on kolme metriä, eli näin ollen lasiseinä jatkuu etenkin alimpia kuvia korkeammalle. Ylemmät ovat tyylillisesti suosikkejani, mutta nämä lähinnä antamassa viitettä ideasta, jossa alaosa on kiinteä ja yläosa lasiruutuinen.

Kuvien lähteet: Kaksi ensimmäistä kuvaa. / Kuvaparin ensimmäinen kuva ja viereinen kuva.