Päivä Tallinnassa oli ihana hetken hypähdys pois arkikuvioista, antaen samalla myös vähän esimakua seuraavan viikonlopun Oslon kaupunkivisiitistä, ainakin kävelykilometriensä puolesta. Ilma oli todella hyinen ja koleus puri kuin loppusyksyn kelit, mutta onneksi kylmää pääsi pakoon vanhan kaupungin putiikkeihin ja ripeä askellus pitivät veren kiertämässä.

Laiva lipui satamaan puolen päivän jälkeen, ja ensi töiksi suuntasimme miehen muistilistaan merkkaamaan putiikkiin, Sfäär Resto & Storeen, joka nimensä mukaisesti kätki sisäänsä huippuherkullisen kahvilan sekä vaateliikkeen. Valikoimassa oli Tricker’sin kenkiä hauskoilla väriyhdistelmillä ja myös farkkuja mies hypisteli pitkään. Itse ihastelin kauniita vaateidenhuoltopurtiloita, mutta liikeestä kuitenkin poistuttiin tyhjin käsin. Suosittelen kaikkia estetiikan nälkäisiä poikkeamaan, liike kun sattuu olemaan laivamatkaajen kannalta erinomaisessa kohdassa, aivan siinä kävelymatkan varrella vanhaan kaupunkiin suunnatessa.

Koska laivan kahvilatarjonta oli vetänyt hiljaiseksi ja saanut aikaan syömisen panttaamista maihin, päätimme etsiä käsiimme lukijan suositteleman Chocolats de Pierre -kahvilan, ja voi mikä ihana keidas se olikaan! Harmaa sää unohtui sillä sekunnilla kun astuimme lämpimään, antiikkiseen ja pieniä yksityiskohtia pullollaan olevaan kahvilaan. Huokailimme herkullisen herkkuvitriinin äärellä, ja valinnan vaikeuksien myötä päädyimme lopulta tiramisuleivokseen ja suklaakakkuun. Kun pienet hopeatarjottimet kannettiin pöytään ja upotimme lusikkamme leivoksiin oli hetken aikaa hiljaista ennen uuden huokailukimaran alkamista. Miten hyviä ne olivatkaan! Erityisesti tiramisuleivos oli todella taivaallista, ja kuten mies sanoikin, helposti yksi parhaista leivoksista, jota on koskaan syönyt. Yhdyn kehuihin ja suosittelen lämpimästi, erityisesti suklaan ystäville!

Kun verensokeri oli saatu uuteen nousuun lähdettiin rauhallisesti kiertelemään vanhaa kaupunkia. Karttaan oli merkitty pieni miestenvaateliike Classic Boutique, jossa pääsi ihastelemaan lsivitriineihin esille aseteltuja erityisen veistoksellisia kenkiä. Mies pyöritteli pitkään ja hartaasti käsissään upeita Crockett & Jonesin jalkineita, mutta sinne ne lopulta jäivät seuraavaa kertaa odottelemaan. Ruskeista kengistä siirryimme suklaaseen, ja jatkoimme vanhankaupungin sydämessä sijaitsevaan Kalevin myymälään ostoksille.

Mukulakivikatuja kulutettua suolaisen nälkä alkoi hiipiä vatsanpohjaan, ja niinpä päätimme suunnata syömään hyvin ja ajan kanssa. Ensisijaisen vaihtoehtona oli lukijalta saatu suositus La Bottega -ravintolasta, mutta valitettavasti jouduimme kääntymään ovelta täyteen bookatun ravintolan olessa vastassa. Miljöö näytti ihanalta, joten sinne on päästävä syömään sitten seuraavalla kerralla!

Kaupunkia tuntemattomana jäimme miettimään, mitä seuraavaksi kokeiltaisiin. Avuksi tuli Trip Advisor, ja päädyimme etsimään käsiimme niin ikään vanhassa kaupungissa sijaitsevan, listan toiseksi parhaaksi ravintolaksi rankatun Von Krahli Aedin. Myönnettävä on, että ensin olin epäileväinen, yksinkertaisen kuuloinen menu ei saanut odottamaan ihmeitä, mutta on aina ihanaa yllättyä iloisesti, ja niin kävi nyt. Ruoka oli todella maistuvaa, ja mitkä hinnat! Palvelustakin on annettava erityismaininta, näin sydämellisestä palvelusta en olekaan vähään aikaan päässyt nauttimaan. Suosittelen tätä(kin) lämpimästi!

Valkoviinin lämmittämällä keholla oli hyvä jatkaa päivää, ja ottaa hiljakseen suunta takaisinpäin. Paluumatkalla poikkeismme vielä Viru Keskuksessa sekä Rottermannin mielenkiintoisessa ostoskorttelissa. Aurinkokin oli ilmestynyt näkyviin raskaan pilviverhon alta, ja sää alkoi hetkessä tuntua keväiseltä. Paluumatkaa siivittikin kaunis auringonpaiste ja mikäs siinä kotiin pääsyä jalat väsyneinä odotellen, lasi kuoharia edessä ja viimeiset tax free-ostokset tehtyinä. Pitäisi käydä useamminkin, niin mukava ja helppo päivän visiitti naapuriin oli. Miksi lie päässyt viime kerrasta vierähtämään niinkin pitkä aika!