Helsinki, Ruoka ja Herkut

Roslundin purilainen

Olen pyhittänyt viimeisen lomaviikon täydelle aikatauluttomuudella. Aiemmin olen tavannut tehdä vapaalla niitä asioita, mitä muulloin en ehdi, ja siinä kertyy äkkiä kaikkea pientä täyttämään päiviä. Nyt päätin, etten suunnittele enkä sovi. Herään kun herään, pysyn sängyssä jos tekee mieli tai nousen juuri niin hitaasti kuin tahdon. Vietän koko päivän sohvalla yöpaidassa jos se tuntuu juuri silloin hyvältä, tai lähden ex tempore elokuviin tai vaikka jäätelölle. Miten vain, kunhan päivä on aamulla silmät avatessa avoin ja valmis rakentumaan juuri sellaiseksi kuin tahdon, täyteen ohjelmaa tai syväksi tekemättömyydeksi. Myönnettävä tosin on, että enemmän päivät ovat olleet kallellaan jälkimmäiseen, mutta syystä ja ilmeisen tarpeesta, sen verran paljon on tullut nukuttua. Tämä on todennäköisesti vuoden ainoa viikko, kun voin tehdä täsmälleen mitä huvittaa ja milloin huvittaa, kaiken muun ehtii kyllä aivan varmasti hoitaa niinä vuoden 51 muuna viikkona. Pyykit odottavat ja velvollisuudet kyllä kutsuvat, sitten myöhemmin. Nyt vain olen, ja se tuntuu ihanalta.

roslund 1roslund 12 roslund 11

Eilen suunnattiin herättyä lounaalle (eli joskus myöhäisiltapäivästä, hups) Hietalahden kauppahalliin. Lihakauppa Roslundin hampurilaisista oli kantautunut kehuja, joten olihan niitä käytävä testaamassa. Roslundin ravintolat löytyvät Hietalahden kauppahallista sekä Helsingin Tukkutorin alueen Teurastamolta, mutta tunnelman takia päädyimme valitsemaan lounaspaikaksi kauppahallin. Tunnelma olikin miellyttävä, kiireetön ja kaunis. Kapusimme tasanteelle maistelemaan tuoreita lihatiskin vieressä kasattuja hampurilaisia, jotka maistuivat mainiolla tavalla kotitekoisilta. Liha oli uskomattoman mureaa ja muutenkin kokonaisuus toimi. Konstailematonta, mutta hyvää. Hintaa hampurilaiselle tuli nimikkeestä riippuen 11-12,5 euroa ja lisukkeet (vihreä salaatti tai ranskalaiset) kustansivat 3,5 euroa. Ihan kohtuullinen summa täyttävästä annoksesta. Aina on tilaa kuitenkin myös jälkiruoalle, ja hetken kauppahallin herkkutiskejä kuolattuamme, päädyimme kuitenkin suuntaamaan kauniiseen Kiselefin taloon jäätelölle.

roslund 4roslund 2

  • Jaa
Kynnet

Brasilian hehku

Rakastan yllätyksiä, isoja ja pieniä, ja tänään tipahti pieni yllätys postiluukusta eteisen lattialle. Olin raahautunut heräilemään sohvalle kun lattialle kilahti tavallista voimakkaampi ääni, hypin katsomaan millä posteljooni oli tänään päättänyt muistaa ja lattialla oven edessä nökötti pieni paketti. Revin sen auki (kyllä olen malttamaton) ja sisältä paljastui suloinen perhoskuvioinen käärö Jolielta.

Siinä vaiheessa maltoin mieleni, sillä tuota kauniisti pakattua ilmestystä ei vain olisi ollut soveliasta tuhota yhtä antaumuksella kuin kuplamuovikuorta. Sitä aikani tuijoteltua kiepsautin silkkipaperin auki ja sisältä paljastui vaatesuunnittelija Adriana Barran Kure Bazaarille seunnittelemat kolme Brazil Natural Colors -kynsilakkaa. Se mitä ranskankielisestä esitteestä ymmärsin, sävymaailmaan on inspiroinut brasialainen muoti – ei siis ihme, että sävyt Adriana, Saudabe ja Cariosa ovat vahvoja ja hehkuvia, ja henkivät sambaa, Rio de Janeiroa ja maan vivahteikkuutta. Ihanat ja niin täydelliset syyssävyt! Kiitos Jolie! <3

brazil natural colors 2brazil natural colors 3brazil natural colors 6

Nämä Limited edition -sävyt ovat Suomessa myynnissä ainoastaan Joliella, ja uudet sävyt löytyvät sekä Uudenmaankadun putiikista että verkkokaupasta, klik.

  • Jaa
Asusteet

Kullanhohtoa uusissa asusteissa

Myönnän altistuneeni katukuvassa ja liudassa blogeja jo aikaa vilkkuneille kookkaille kultakelloille, ja erityisesti Michael Korsin versioilta on ollut mahdotonta välttyä. Taistelin aikani trendiä vastaan, mutta jossain vaiheessa luovutin ja myönsin, tahdoin uuden kellon, sellaisen kultaisen ja vähän kookkaamman. Ihan vain itsepäivyyttäni päätin kuitenkin olla hankkimatta Korsin kelloa, vaikka oikein nättejä ovatkin ja olen niitä mielelläni muiden ranteissa katsellut, joten meni aikaa ennen kuin löysin omani. Toisaalta en edes aktiivisesti etsinyt, niin kellokuumeessa en sentään ollut, mutta kun sopiva sattui reissulla vastaan, oli siihen tartuttava.

Mieleinen osui silmään jo ihan matkan alussa Massimo Duttin lasivitriinissä, tiesin, että se oli siinä, mutta ihan varmuuden vuoksi päätin antaa asian vielä hautua, olihan edessä kolme pitkää viikkoa ja aikaa katsella ympärilleen. Matkan toiseksi viimeisenä päivänä palasinkin liikkeeseen ja myyjän hihkaistessa, että kyseessä oli viimeinen kappale, oli ostopäätös sinetöity ja kello päätyi Duttin kauniiseen paperipussiin. En tiedä yhtään Duttin kellojen laadusta, ainakin päällisin puolin se vaikuttaa laadukkaalta, mutta kestävyys paljastunee käytössä. Olen oikein tyytyväinen ostokseen, enkä malta odottaa, että saan uuden kellon pujotettua ranteeseeni! Ensin on kuitenkin käytävä hieman lyhennyttämässä ranneketta – saisikohan edes sen lomailun saamattomuudessa tehtyä? :)
     IMG_4029IMG_4039IMG_3988IMG_4052

Zaralla poikkeamistakaan ei Espanjassa voinut välttää ihan jo siksi, että hinnat tuntuivat olevan paikoin jopa selvästi edullisemmat kuin meillä. Niinpä reissun viime hetken ostoksiin lukeutui myös runsas helmikaulakoru (muistelen nähneeni vastaavaa myös meidän Zarassamme, joten järin uniikki yksilö tuskin on kyseessä) ja supersöpö vaaleansininen laukku, joka oli niin heräteostos kuin vain voi olla. Käyttöön se on päätynyt kuitenkin jo kahdesti, joten huono heräteostos se ei todella ollut. Tykkään haaleasta vaaleansninsestä väristä hurjasti, ja olen itse asiassa haaveillut koko kesän samansävyisistä nahkaisista avokkaista, mutta ainakaan vielä ei ole tullut vastaan yksiäkään. Väri näyttää kuitenkin ilmestyneen trendikartalle, joten ehkäpä sävy purjehtii pian myös jalkineisiin? Hihkaiskaa ihmeessä jos bongaatte jossain!

  • Jaa
Uudemmat postaukset
Aiemmat postaukset