Slovakia

Ufossa Bratislavan yllä

Jotain, mitä en aikaisimmilla Bratislavan reissuilla ollut tullut tehneeksi, oli nousu UFO-sillan korkeaan torniin ja kaupungin tähyily sen joka ilmansuuntaan avautuvalta näköalatasanteelta. UFO on nimensä mukaisesti ylhäällä betonisten pilareiden päässä nojaava lautanen, joka on osa uutta siltaa, tai UFO-siltaa.

Silta on maailman seitsemänneksi suurin roikkuva kaapelisilta, ja sen vanhastakaupungista katsottuna vastakkaisella puolella kohoaa maamerkiksi muodostunut 85-metrinen torni. Silta lepää Tonavan yllä ja erottaa vanhankaupungin Petržalka-nimisestä kaupunginosasta.

Tuona harmaana lauantai-iltana kulunut 60- ja 70-lukujen taitteessa rakennettu väritön betonisilta sulautui osaksi tihkusateista maisemaa, ja sen näköalatorni seisoi yksinäisen näköisenä hämärtyvässä maisemassa. Päästäkseen UFOn luokse on käveltävä sillan sivussa, hieman autotien alapuolella kulkevaa jalkakäytävää joen toisella puolelle. Silta huojui autojen kiitäessä yli ja kosteuden kuvioima betoni sai muistelemaan uutisoituja siltaonnettomuuksia. Kiihdytin askeleita, sillä natiseva ja huojuva jalkakäytävä ei juuri herättänyt intoa pysähtyä katselemaan maisemia kesken matkan. Mutta pahin oli vasta edessä, nimittäin nousu pienessä hississä ylös kupoliin.

Ylhäällä sijaitsevastaUFO watch.taste.groove. -ravintolasta pöydän varanneille sisäänpääsy on maksuton, mutta muille alhaalla ennen hissiin nousua on ostettava pääsylippu (hinta 8,90€). Sitten umpinaiseen pieneen hissiin ja ikuisuudelta tuntuva matka ylös ravintolakerrokseen (oikeasti vain 45 sekuntia), josta kerroksen portaita kapuamalla pääsee avoimelle näköalatasanteelle. Tarkoitus oli ehtiä näköalatasanteelle vielä valoisaan aikaan, mutta matka vei suunniteltua kauemmin ja ehdimme perille juuri kun hämärä ahmi maisemaa pala palalta sisäänsä.

Näköalaterassilta aukeaa huikea näkymä joen molemmin puolin ja maisema avautuu pitkälle. Ylhäältä käsin kaupunki tuntuu suuremmalta kuin Bratislavan kotoisia katuja kävellessä. Pimeän laskeuduttua voi tavoittaa valomeressä jopa suurkaupungin tunnun, jota ei onnistu kohtaamaan vanhankapungin kortteleita kolutessa.

Huipulla tuuli tempoi hiuksia, mutta näkymä oli niin valloittava, etten osannut ajatella olevani hieman huojuvan betonitornin huipulla. Mies sen sijaan loi vain silmäyksen ennen kuin korkeanpaikan kammo ajoi alas katettuun ravintolaan. Itselle ahdas hissimatka oli se pahin osuus, mutta avara näköala ei kipristänyt vatsanpohjassa. Sen sijaan mietin, miten ihmeessä en ollut tullut käyneeksi täällä aiemmin, vaikka UFOon pääsee nopeasti vanhankaupungin laidalta kävellen ja näkymä ylhäältä antaa ihan uuden perspektiivin Bratislavaan.

Näköalatasanteen alla sijaitsee ravintola, josta avautuu upeat näkymät linnoituksen suuntaan. Vieressä on pikkuinen baari, johon on mukava istahtaa lasilliselle.

Tuona helmikuun ensimmäisenä lauantaina sekä baarissa että ravintolassa oli mukavasti tilaa, joten nappasimme lennosta pienen ikkunan ääreen sijoitetun pöydän jokinäkymällä. Ravintolan sisustuksessa on 90-luvun futuristista henkeä, mutta palvelu täällä (kuten kaikkialla Bratislavan vierailun aikana) oli miellyttävän lämmintä ja lukuisat kynttilät toivat tunnelmaa maiseman muututtua tummaksi.

Käytin tilaisuuden hyväksi ja nautin paikallista viiniä. Edullisempaa kuin näin turistimaisessa paikassa voisi odottaa, mutta juuri niin hyvää kuin toivoinkin. Kaiken kaikkiaan koko UFO-vierailu oli Bratislavan vierailumme parasta antia.

  • Jaa
Päällysvaatteet, Talviset asut, Toimistopukeutuminen

Pilkullinen mekko

Tuntuu vähän hassulta palata blogiin kepeiden asuaiheiden kera, sillä moni tuntee parhaillaan suurta huolta ja jopa pelkoa. Mutta toisaalta, kepeys ei tarkoita isojen aiheiden vähättelyä tai niiltä tietoisuuden sulkemista.

Oma olo on rauhallinen ja odottava. En ole tehnyt wc-paperitäydennyksiä, mutta noudatan suosituksia ja ohjeistuksia. En oikein osaa panikoitua tai stressaantua tällaisesta. Olen pitänyt väistämättömänä, että ihmiskunta kohtaa vielä mittavia epidemioita ja katastrofeja, eikä tämä jää poikkeustapaukseksi. Niissä piilee aina inhimilliset tragediat, mutta suuressa mittakaavassa myös pakotetun muutoksen luoma mahdollisuus. Niinpä vaikka yksityisyrittäjänä tiedän, että tämänkaltaiset tilanteet voivat vaikuttaa omaankin elämään radikaalisti, hyväksyn sen osana suuren mittakaavaan muutosta. Sillä mennään mitä tulee vastaan, mutta se ei toki tarkoita sitä, ettei omilla teoilla pyrkisi järkeviin ja kokonaisuuden kannalta hyviin valintoihin. Se on vähintä, mitä voin tehdä.

Olenkin tänään pysytellyt suurimmaksi osaksi kotona. Uutisia silmäillessä googlaillut talousennusteita ja syönyt kevään ensimmäisiä jäätelöitä. Poikkesin kyllä Relovessa viemässä vähän lisää tavaraa kirppispaikalleni, vaikka mietinkin, että lienee täysin turhaa, sillä suurin osa valitsee kotona pitäytymisen.

Sen lisäksi olen tehnyt massiivista siivousta. Käynyt käpi vanhoja papereita, lajitellut ja järkeistänyt säilytystapoja. Vaihdoin myös asuntoni järjestystä, kai ajattelin, että miksen vielä kokeilisi jotain uutta. Siirsin arkielämäni lähemmäs ikkunaa, mikä tuntui jo heti tekevän hyvää, nyt saan entistä enemmän irti luonnonvalosta ja saan myös nautittua näistä näkymistä ennen kuin muuton aika jossain vaiheessa koittaa. Aika näyttää senkin, miten maailman tapahtumat asunnonetsintäkuvioonkin vaikuttavat.

Takki: Mango / Mekko: Ellos, saatu blogin kautta / Laukku: Coach / Nilkkurit: Unisa

  • Jaa
Kosmetiikka

Pulpe de Vie – ruokahävikkikosmetiikkaa Ranskasta

Vakaa ajatukseni jo puoli vuotta sitten oli alkaa nostaa esiin kiinnostavia kosmetiikkasarjoja, pelkkien yksittäisten tuotteiden sijaan. Ajatus lähti siitä, että koen itse kuluttajana usein tuskastuttavana sen, kuinka valtava määrä erilaisia kosmetiikkabrändejä markkinoilla on, ja yhä edelleen kyseenalaistan monen niistä tarpeellisuuden ja myös eroavaisuuden suuresta massasta. Blogin kautta testattavakseni kertyy valtavat määrät kosmetiikkaa, joista blogiin päätyy vain murto osa. Jotkut kuitenkin nousevat joukosta selvästi edukseen esiin ja olen kokenut, että juuri ne brändit ansaitsisivat enemmän huomiota kuin tähän mennessä olen niille antanut. Jos vaikka ansaittu näkyvyys helpottaisi jonkun toisen valintoja kosmetiikkayltäkylläisyyden keskellä.

Yksi tällaisista kirkkaasti edukseen nousseista blogin kautta testiin saaduista brändeistä on Pulpe de Vie, johon olen monella tapaa tavattoman ihastunut. Oikeastaan ihastuin jo bränditarinaan, ja niin toivoin viime syksynä tuotteita testiin ottaessani, ettei sisältö olisi antikliimaksi. Nyt talven ajan testailtuani voin sanoa, ettei ole ollut. Kokonaisvaltainen tykkäys Pulpe de Vielle!

Kosmetiikalla ruokahävikkiä vastaan

Pulpe de Vie tulee Ranskasta, mikä on jo lähtökohtaisesti itselle iso oh oui, sillä minähän rakastan Ranskaa, tuota henkistä kotiani ja sieluni jatkuvaa kaipauksen kohdetta. Ranska ei ole vain brändin koti, vaan myös tuotteet valmistetaan siellä. Tällä hetkellä Pulpe de Vien toimipaikka on Marseillessa (missä erittäin mielelläni juuri nyt oleilisin), mutta matka alkoi kymmenisen vuotta sitten Pariista.

Pulpe de Vie on sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, mutta sen erityispiirre on ruokahävikin torjunta omien tuotteidensa kautta. Valmistuksessa käytetäänkin ainoastaan sellaisia paikallisilta pientuottajilta ostettuja hedelmiä ja vihanneksia, jotka ulkonäkönsä puolesta eivät kelpaa myyntiin tai jäävät yli kauppojen valikoimasta. Suuri osa tuotteista ovat kokonaan vegaanisia, mutta joissain on käytetty raaka-aineena hunajaa.

Ilahduttavaa on myös se, että tuotteet ovat varsin kohtuuhintaisia (suurin osa tuotteista on vain reilun kympin), eikä raikkaasta visuaalisuudestakaan haittaa ole. Oleellisinta tietenkin on, että tuotteet myös tuntuvat hyvälle. Ihan lempparikseni on muodostunut porkkanaa sisältävä puhdistava misellivesi. Kookas pullo on superriittoisa ja tuote poistaa hyvin meikin jämät ja muut epäpuhtaudet iholta, jättäen raikkaan ja hyvällä tavalla puhtaan tunteen iholle.

Myös voiteet ovat mainioita! Läpi alkuvuoden olen käyttänyt ihanasti kosteuttavaa, mutta nopeasti imeytyvää tehokosteuttavaa silmänympärysvoidetta, joka kätkee sisäänsä hävikkikiiviä. Myös heleyttävä persikkaa sisältävä kasvovoide on ollut just hyvä talvi-iholle ja meikin alle. Oikeastaan testaamistani muutamasta tuotteesta mikään ei ole jäänyt varjoon, vaan olen pitänyt kaikista. Misellivesi tosin on ainoa puhdistava tuote, jota olen käyttänyt, mutta sarjalta löytyy myös puhdistusvaahto, jota kiinnostaisi testata kunhan uuden hankinnan aika koittaa.

Pulpe de Vietä löytyy mm. Sokokselta ja Ruohonjuuresta, sekä monista kosmetiikan verkkokaupoista.

Tuotteet saatu testiin blogin kautta.

  • Jaa
Uudemmat postaukset
Aiemmat postaukset