Tärkeimmät asiat ensin, Töölön Relovesta löytyy myyntipaikkani maanantaihin 16.3. asti. Paikan numero on 19, ja se löytyy ihan sieltä myymälän perältä. Varasin pöydän sen verran hetken mielijohteesta joulukuussa, että oli ensimmäisiä vapaita aikoja ja paikkoja silloin. Mutta eipä tuo haittaa, pääasia, että myyntipaikka löytyi. Kiikutin tänään jo muutaman vaatteen Reloveen, mutta tarkoitus on viedä täydennystä huomenna ja ylipäätään läpi viikon, jotta myyntipaikkaa ei tule kerralla ahdettua liian täyteen. Jos siis satut liikkumaan kulmilla, poikkea toki kurkkaamaan!
Kuten jo viime postauksessa totesin, teen jo selkeästi henkistä muuttoa ja turhasta tavarasta luopumisen tarve voimakas. Jokainen järjestelty komeron nurkka tuottaa iloa ja jollain tapaa keventää oloa. Ehkä se on osaltaan myös kevään ilmiö, kaipuu ilmavuuteen ja järjestykseen. Viime päivinä on ollut niin keväinen olo, että vaihdoin talvivaatekategoriankin jo kevätasuihin, sillä onhan tämä eilisen rennon sunnuntain look selvästi enemmän kevättä kuin talvea!
Viime viikko meni ihan asuntokuvioiden ehdoilla ja viikon päätteeksi tajusin, kuinka uuvuttavaa koko prosessi onkaan. Kaikki asuntojen seurannat, tietojen syynäykset, näytöt ja lopulta myös mahdolliset tarjoukset. Viime viikosta neljä päivää menikin intensiiviseen tarjouskaupankäyntiin, joka lopulta ei päätynyt eduksen. Tänään kuulin, että myyjän odotukset ovat valtavasti lähtöhintaa enemmän. Tunsin hölmistystä. Mietin, että olen uuvuttanut itseni kaupankäynnillä, jolla ei ole ollut yksinkertaisesti mitään mahdollisuuksia.
Melkein tekisi mieli kieltäytyä tarjouskauppakohteista, mutta harmillisesti niitä on tällä hetkellä niin paljon, ettei se ole oman edun mukaista. Mutta jos jotain opin, ainakin sen, etten suotta tule vaivautumaan tarjouksien teossa jatkossa järin ajoissa. Täytyy siis ottaa kokemus opin kautta ja sitä se todella oli, huomasin, kuinka syvälle odotus ja toivo itsessä iski, kuinka ison kaupan mahdollisuuden äärellä tunteet heittävät laidasta laitaan ja niin, ennen kaikkea, millainen on järkevä taktiikka ja myös pelin henki. Ei siis muuta kuin uusia näyttöjä kohti!
Hame: Y.A.S / Pellavapusero: KappAhl, saatu blogin kautta / Nilkkurit: Unisa / Laukku: Coach /
Kaulakoru: Pernille Corydon
2 comments
Mermar
Totuushan on tarjouskauppamyynnissä juurikin vedättää hinta niin ylös kuin mahdollista. Vanhat ruotoisetkin kohteet maksavat paljon enemmän kuin uudet. Silti niissä voi tulla eteen asuntoa ja yhtiötä koskevia kalliita remontteja korkean hinnan lisäksi. Varsinkin pienten asuntojen neliöhinnat nousevat mielettömiksi. Valitettavaa, ettei vanhalla kauppatavalla ole kuin rajatusti tarjontaa. Joskus isompi 40- 55m2 asunto voi olla halvempi kuin kysytyimmät 25-35 m2 asunnot. En tiedä kuinka tiukka olet alueesta, mutta varmasti Helsingissä on muitakin arvostettuja ja hintansa pitäviä alueita kuin aivan ydinkeskusta?
Jos sinulla ei ole kova kiire asunnon kanssa, seuraa neliöhintoja ja ns. suoralla myynnillä tehtävää tarjontaa. Kevät ja alkukesä voi kyllä olla hyvä aika ostaa asunto, koska asuntosijoittajat saattavat suunnata panokset syksyyn ja uusien opiskelijoiden asunnontarpeeseen. Mene ja tiedä.
Asunnon etsintä on toisaalta kivaa, mutta toisaalta hermoja raastavaa.
Anna-Maria
Totta, juurikin tuon saman olen huomannut. Ja tavallaan huvittaa, kuinka välittäjät painottavat tarjouskaupan olevan myös ostajan etu – itse näen sen ensisijaisesti myyjän etuna, sillä tämäntyyppinen kauppatapa todellakin hinaa hintaa aste asteelta ylöspäin ja saavat ihmiset kisaamaan kohteista.
Pienten asuntojen hinnat tuntuvat nyt todella hulluilta. Olen vertaillut niitä ihan vain parin vuoden takaisiin, ja ero on valtava. Lisäksi isompia asuntoja ostaneet ystävät ovat saanet arvoalueilta edullisempia neliöhintoja kuin mitä pikkuasunnoille tulee toisaalla. Olenkin kiinnostuksesta ottanut seurantaan myös asteen oman ensisijaisen budjetin ylittävät asunnot, jotta kertyy tuntumaa neliöhintaeroista.
Pienet kantakaupungin asunnot kiinnostaa eniten siksi, että se olisi helppo laittaa vuokralle – keskustan miniasunnot kun on vuokramarkkinoillakin varsin kysyttyjä. Mutta katselen kyllä asuntoa suht laveasti jo ihan kiinnostuksesta, mutta en olisi vielä valmis ostamaan muualta. Olen päättänyt, että keskityn kevään ajan ensisijaisesti omiin alkuun määrittelemiin spekseihin, ja jos näyttää, ettei siihen haarukkaan tartu mitään järkevää, mietin kuviota uusiksi.
Onhan tämä todella uudenlainen kokemusta, mutta huh, miten aikaa ja ajatuksia syövää! :)