Toivottavasti kaikilla on pääsiäinen sujunut hyvin! Jos ei olisi suklaisia pääsiäismunia ja kaapista siivotessa löytynyttä pääsiäispupua pöydällä, tuskin huomaisin eroa muihin koronan aikaisiin päiviin. Yhtä kotoilua eikä yhtään pääsiäisfiilistä. Sunnuntain synkkä sadesää ei liioin edesauta fiiliksen nostatuksessa. Mutta mikäs tässä, tulee tehtyä rauhassa töitä ja muita rästijuttuja, ja ihan vain katsottua nollatilassa kaikkea Areensta ja Netflixistä. Niin, ja koottua yhteen viime kuun loppuneet kosmetiikat!

1 Batiste Rose Gold Dry Shampoo on vakiinnuttanut asemansa kylppäristäni. Tosin just nyt käytössä on eri versio Batistelta, mutta suurella varmuudella tämä tarttuu vielä monta kertaa matkaan kaupasta. Superhyvä kuivashampoo!

2. Wella EIMI Stay Styled Työstettävä Viimeistelysuihke* kesti käytössä ikuisuuden, sillä käytän niin vähän hiuslakkoja ja viimeistelytuotteita, mutta tästä tykkäsin paljon. Pidin siitä, että tuote on nimensä mukaisesti työstettävä, eli käytin esimerkiksi kiharoita tehdessä ja tarrarullien kanssa. Toi pitoa, mutta kevyellä tavalla ja tahmaamatta. Työstettävyys mahdollisti pehmeän ja luonnollisen lopputuloksen, mutta toi kuitenkin etenkin kiharien kanssa kaivattua lisäpitoa.

3. Four Reasons Color Mistia olen käyttänyt aiemminkin, miksi siihen oli helppo tarttua nytkin kun tarvitsin järkevän hintaista lämpösuojan sisältävää hoitosuihketta. Kevyesti hoitava ja hiuksia selvittävä koostumus, joka yhdistettynä lämpösuojaan tekee tästä varsin mainion arkituotteen.

4. Unna Nordic Taimi Vitamin C Treatment* oli ihana ihoa uudistava ja kirkastava öljy, joka lupaa aktivoida kollageenintuotantoa. Taattua Unna Nordic -laatua, eli kaikin puolin miellyttävä vegaaninen luonnonkosmetiikkatuote, joka sopi erityisen hyvin talvi-iholleni. Ei liian öljyinen, vaan kevyt seerumikoostumus, joka toimi yövoiteen alla erinomaisesti.

5. Boho Green Make Up Eyebrow Pencil*, sävy 02 Chatain oli juuri passeli sävy itselle ja muutenkin erinomainen kulmakynä. Hyvä hinta-laatusuhde ja mainio levittyvyys. Chatain sävy on kaunis ruskeanharmaa ja tosi luonnollinen. Jatkaa siis samaa hyväksi havaittua Boho Greenin tuotteiden linjaa, mutta miinuskin on sama kuin sarjan monilla muilla tuotteilla, pakkaus ei kestä pitkään käytössä. Kynä toki toimi erinomaisesti loppuun asti, mutta harjapää irtosi jo varsin varhaisessa vaiheessa ja korkki halkesi, joten käytin erillistä kulmakarvaharjaa tämän kanssa. Mutta toki pieniä miinuksia tuotteille, jotka pyrkivät minimoimaan pakkausmateriaalien käyttöä ja muutenkin suosii kierrätettävyyttä. Hyvä vain tiedostaa asia ennen hankintaa.

6. Erborian Yuza Sorbet* oli superyllättäjä. En oikein tiennyt mitä odottaa tältä korealais-ranskalaiselta tuotesarjalta, mutta tämä vitaminoiva kasvovoide on aivan ihana. Pakkaus on kaunis ja laadukas lasipurkki, ja itse voiteessa on raikas ja ylellinen tuntu. Aivan ihana mandariininen tuoksu, joka piristi aamuisin. Miellyttävästi levittyvä tuote, joka sopii täydellisesti meikin alle ja päivävoiteeksi. Tykkäsin paljon, samoin kuin tällä hetkellä käytössäni olevasta saman sarjan puhdistustuotteesta.

7. Whamisa Organic Flowers Hydrogel Mask* on yhden käyttökerran kasvonaamio, jolla saa aikaan ihan hoitolafiiliksen. Ihan superkosteuttava ja ylettömän freesi kangasnaamio, joka tuntuu sekä kirkastavalta, piristävältä että kosteuttavalta. Kuten jo aiemmin olen maininnut, en ole ihan varma fanitanko yksittäispakattuja naamioita ekologisesta näkökulmasta ajatellen, mutta tällainen silloin tällöin tuntuu kieltämättä kyllä ylelliseltä.

8. Urtekram Aloe Vera Shower Gelia ole käyttänyt aiemminkin, minkä takia siihen oli helppo tarttua uudelleen lähimarketissa. Hinta-laatusuhteeltaan hyvä suihkugeeli, jonka iso pakkaus tekee siitä kivan riittoisan. Vegaaninen luonnonkosmetiikkatuote, joka on tuoksultaan hyvin mieto ja unisex. Vaahtoaa vain kevyesti, eli ei paras kuorintahanskan kanssa, mutta sellaisenaan oikein toimiva suihkugeeli. Hyvinkin saatan palata tämän pariin vielä.

9. ACO Self Tanning Lotion* on niin ikään tuotteita, joita olen käyttänyt ennenkin ja tykännyt. Nyt koostumusta on hieman paranneltu ja se on miellyttävän kevyt voidemainen sekä erityisen hyvin imeytyvä. Päivettää ihoa kevyesti ja asteittain, eli sopii tosi hyvin vaalealle iholle ja kuten itse olen käyttänyt, superkalpealle talvi-iholle. En suinkaan jaksa talviaikana käyttää itseruskettavaa säännöllisesti, mutta silloin kun on kaivanut pientä luonnollista lisähehkua iholle, tämä on ollut täydellinen! Ehdottomasti voisin siis palata tämän äärelle uudelleenkin.

10. Organic Shop Apricot&Mango Gentle Face Peeling* oli nimensä mukaisesti varsin hellävarainen, jopa mieto kuorintatuote. Itse asiassa koostumuksesta ei osaisi ajatella kyseessä olevan kuorivan tuotteen. Koostumus on voidemainen ja täyteläinen kevyellä persikkaisella tuoksulla (tuli ihan persikkajogurtti mieleen!), eikä etupuolelta käy ilmi, että kyseessä on itse asiassa naamio. Omalle sekaiholle vähän turhan mieto tuote, mutta uskoisin, että tämä voisi sopia hyvin kuivan ja herkemmän ihon tuotteeksi. Täyteläinen koostumus kosteuttaa samalla eikä kuorinta ainakaan ole liian voimakas. Lisäksi varsin edullinen tuote. Ei omalla kohdalla jatkoon, mutta toisentyyppiselle iholle saattaa olla oikeinkin toimiva.

*Saatu blogin kautta.

Jos ihmisissä on heitä, jotka onnistuvat säkenöimään kuvissa ja niitä, jotka ovat luonnossa vaikka miten valloittavia ja viehättäviä, mutta jotenkin vain kuva ei onnistu taltioimaan parhaita puolia, niin samaa on vaatteissakin. Jotkut värit ja leikkaukset vain aina toimivat kuvissa, ja sitten on niitä, jotka ovat luonnossa ihastuttavia, mutta vaikka kuinka yrittäisi, kuvissa lopputulos on valju. Tämä Voglian takki on niitä jälkimmäisiä. Olen käyttänyt tätä tänä talvena ihan tosi paljon, mutta blogissa se on näkynyt harmillisen vähän, ja syynä on puhtaasti se, että se ei vain tunnu näyttävän kuvissa oikein miltään.

Kuvat eivät anna oikeutta leikkaukselle, eikä kahden värin luonnossa selkeä väriero näy kunnolla. Joku viittasi joitain viikkoja siihen mustaan takkiini, enkä ymmärtänyt mitä sillä tarkoitettiin, kunnes tajusin, että niin, tämä takkihan näyttää monessa kuvassa lähes mustalle. Ja itse asiassa, siinä ei ole lainkaan mustaa! Yläosa on viininpunainen ja alaosa on tummansininen. Luonnossa takki myi itse itsensä minulle, mutta täytyy myöntää, että jos näkisin sen vain blogikuvien valossa, en ole varma olisinko innostunut tai kiinnittäisinkö sen enempää huomiota. No mutta, tärkeintähän on se, mitä tapahtuu kuvien ulkopuolella, ja tämä takki on ollut menneiden kuukausien luottovaatteita. Etenkin kun talvi on ollut leudompi, niin tällainen kevyt villakangastakki on toiminut monina päivinä mainiosti.

Takki: Voglia, saatu blogin kautta / Kaulahuivi: Balmuir / Laukku: LUMI / Nilkkurit: Sixty Seven

Vain 60 kilometrin päässä Wienistä sijaitseva Bratislava on helppo yhdistää Wienin reissuun ja itse olen tehnyt niin kolmesti. Kaksi kertaa yön yli matkana ja kerran päiväreissuna. Välimatkan olen taittanut sekä autolla, Tonavaa pitkin väliä liikennöivällä veneellä että useita kertoja päivässä kulkevalla junalla. Jokaisessa kulkutavassa on puolensa, mutta venematka tarjoaa tavanomaisesta poikkeavalla tavalla kiinnostavaa katseltavaa ja vähän erilaista kulmaa matkantekoon, joten jos mahdollista, kannattaa harkita tunnin kestävää lauttamatkaa! Juna tosin on se huokein vaihtoehto, ellei satu olemaan omalla autolla liikenteessä.

En välttämättä olisi tällä reissulla tullut suunnanneeksi Bratislavaan vaan ehkä ennemmin olisin poikennut jossain itselle uudessa Itävallan kaupungissa, Bratislava kun tuntuu jo hieman nähdylle. Mutta miehelle se oli täysin uusi kohde ja maa, joten siksi hetken asiaa pyöriteltyämme päädyimme tekemään parin päivän reissun juuri Bratislavaan. Tosi mieskin totesi kaupunkikiertelyn taittuessa iltapäivään, että ehkäpä päiväreissukin olisi voinut riittää. On totta, että Bratislava pääpiirteittäin on todella kompakti ja nopeasti nähty. Toisaalta, missäpä ei saisi aikaa vietettyä myös vähän enemmän ja Bratislavan etuja on esimerkiksi järkevä hotellien hintataso ja muutenkin mahdollisuus viettää kiireetöntä kaupunkilomaa hyvään hintaan. Jos kaupungissa ei ole aiemmin käynyt, ehdottomasti suosittelen, mutta vaikka hakemalla haettiinkin uutta tähän viimeisimpään matkaan, ei Bratislava oikein pystynyt enää tarjoamaan uutta muutamia yksittäisiä paikkoja lukuun ottamatta.

Bratislavan linna

Vietyämme matkatavaramme LOFT-hotelliin, aloitimme kaupungin valloituksen linnalta käsin. Menneiden päivien kaunis kevätsää siivitti päivän alkua ja kavutessa mäkeä ylös hiki puski pintaan. Bratislavan linna seisoo vanhankaupungin kupeessa kukkulalla 150 metrin korkeudessa, ja toimii siten näyttävänä maamerkkinä UFO-tornin tapaan. Kivinen linna rakennettiin 900-luvulla, mutta sen tuhouduttua lähes kokonaan tulipalossa 1800-luvulla, jälleenrakennettiin se nykyiseen loistonsa vasta 1900-luvun puolivälissä. Siitä siis uudenkarheuden tuntu.

Suuntasimme linnalle ensisijaisesti siksi, että olin todennut, että se on niitä paikkoja, joihin en vielä ollut Bratislavassa lähemmin tutustunut, vaikka se onkin kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä. Vielä portilla kaikki tuntui uudelle, mutta laajan maiseman avautuessa silmien eteen tajusin, että eihän tämä suinkaan ollut ensimmäinen kertani kyseisellä mukulakivisellä aukiolla. Olin käynyt linnan luona aiemminkin ja katsellut sieltä avautuvaa näkymää. Ensisijaisesti toki pitää syyttää hajamielisyyttäni, mutta toisaalta väitän sen myös kertovan linnasta.

Se on toki pienen Bratislavan mittapuulla hieno, mutta kun linnoja on nähnyt paljon, se jää näyttävien sisarusten katveeseen eikä varsinaisesti ole mitenkään poikkeuksellinen. Mutta aivan ehdottomasti kaupungissa vieraillessa näkemisen arvoinen pienestä kapuamisesta huolimatta. Parasta antia kuitenkin on maisema, näköala avautuu laajalle Bratislavan ja Tonavan ylle. Ylhäältä voi nähdä lähellä sijaitsevan Itävallan rajan yli sekä kirkkaalla säällä Unkariin asti.

Bratislavan idyllinen vanhakaupunki

Linnoitukselta pääsee hyvin laskeutumaan lähes suoraan kaupungin historialliseen sydämeen, joka on Bratislavan helmi. Pieni, mutta tunnelmallinen paikka, joka tuo hieman mieleen Tallinnan vanhankaupungin. Kesäaikaan kahviloiden ja ravintoloiden pöydät ulottuvat kaduille asti, mutta nyt sään siirtyessä tunti tunnilta koleampaan, kadut tuntuivat paikoin hyvinkin rauhallisille.

Tiiviin vanhankaupungin parasta antia on kaunis arkkitehtuuri ja tunnelma. Putiikit ovat pitkälle matkamuistoihin keskittyneitä, joten jos ostoksille mielii, kannattaa kurkistaa historiallisia kortteleita pidemmälle. Ytimestä löytyy useita hotelleja, ja jos en olisi jo majoittunut aiemmalla matkalla ihan vanhankaupungin sydämessä, olisin tehnyt sen nyt. Vanhoissa rakennuksissa on oma tunnelmansa, ja täällä paraatipaikalla pääsee majoittumaan ainakin sesongin ulkopuolella usealle kukkarolle sopivaan hintaan.

Vaikka menneistä matkoista oli ehtinyt vierähtää jo vuosia, kaikki näytti juuri siltä kuin muistinkin. Idyllisiä katuja, kivoja ravintoloita ja helppoa olemista. Oikeastaan olin toivonut vuosien tuoneen jotain uutta, mutta ainakaan aiemmista matkoista tutut reitit eivät sitä tarjonneet. Kokeakseen uutta, täytyi ulottaa kävelyä hieman pidemmälle.

Historiallsiten kortteleiden nähtävyyksiin lukeutuu linnakukkulan juurella sijaitseva Pyhän Martinin katedraali, jossa on kruunattu useita Unkarin kuninkaita. Lisäksi Pyhän Mikaelin portti on kaunis ja useiden matkan varrella jo vähän kuin itsestään. Se on kaupungin vanhimpia rakennuksia ja kätkee sisäänsä museon. Myös vanhankaupungin keskusaukio on pysähtymisen arvoinen ja lämpimällä säällä eloisa ja tunnelmallinen paikka suihkulähteineen.

Kun sää otti askelia synkempään ja kaunis auringonpaiste vaihtui iltapäivän sateeseen ihmiset kaduilta siirtyivät kahviloihin, samoin me.

Urban House

Toiveenani oli löytää Bratislavasta kiva kasvisruokapaikka rennolla tunnelmalla, ja etukäteen googlailtua kärkeen nousi vanhassakaupungissa sijaitseva Urban House. Jälkeenpäin tajusin, että siitä samasta kahvilasta myös ystävä oli ennen reissua vinkannut. Eikä ihme, Urban House on nimensä mukaisesti urbaani kahvila-ravintola, jossa on rento ja kansainvälinen tunnelma. Ihanaa vastapainoa ylvään keskiaikaisen visuaalisuuden rinnalla.

Ruokalistalla oli niin monta herkullisen kuuloista ruokaa, että valinta oli vaikea, mutta valitsemani pokebowl osoittautui täydelliseksi valinnaksi. Niin hyväksi, että olen sitä jopa jälkeenpäin kaivannut. Myös miehen aasialaishenkinen kasvisannos oli huippu, alkoholittomista drinkeistä puhumattakaan.

Sateen ottaessa valtaa kapeista kaduista oli Urban Housen tunnelmaan helppo jäädä viipyilemään. Ravintolassa on runsaasti asiakaspaikkoja, joten vaikka saapuessamme ravintola olikin täpötäysi, pienellä odottelulla vapautui paikka ikkunan tuntumasta.

Rouhea Bratislava

Vaikka vanhankaupungin ylväissä kortteleissa on oma idyllinsä ja yleensä pidänkin vanhojen rakennusten estetiikasta, tuntuivat ne nyt nopeasti kolutuilta ja tavallaan jo moneen kertaan nähdyiltä. Ei vain Bratislavassa vaan useiden muiden kaupunkien vanhoissa kortteleissa. Ehkä myös menneet päivät näyttävässä Wienissä veivät pienemmän Bratislavan hohtoa. Niinpä janosimme enemmän paikallisempaa ja arkisempaa tunnelmaa, joten astuimme ulos historiallisista kortteleista ja koristeellisten rakennusten jälkeen paljastui rouheampi puoli Bratislavaa. Vanhankaupungin laidoilla ja ulkopuolella on muutakin kuin laatikkomaisia kerrostaloja, kaupunkikuvasta voi bongata esimerkiksi katutaidetta ja jopa ultratrendikkään konttiputiikin nukahtaneen ostarin kyljestä.

Jos pidän elegantista estetiikasta, niin sytyn myös rujoon ja karuun brutalistiseen tyyliin. Niinpä tällä reissulla ammensin jopa enemmän betonisesta arkkitehtuurista ja harmaista kortteleista. Niistä, joissa turistien sijaan vastaan kävelivät paikalliset. Harmaa melankolinen sää ja sateen jälkeinen tunnelma ikään kuin edesauttoi vähemmän esille tuotuun visuaalisuuteen uppoutumisessa. Tuohon tunnelmaan sopi hyvin tihkusateessa Tonavan yli kulkevan betonisillan kautta kulkeminen ja nouseminen betonipilareiden päällä lepäävään UFO-ravintolaan sekä näköalatasanteelle.

Kun kiertää vanhankaupungin laitoja voi ihastella kaunista kauppahallia ja itälaidalla sijaitsevaa art nouveau-tyylistä sinistä kirkkoa, eli Pyhän Elisabetin kirkkoa. Kirkon tunnistaa vaaleansinisen sävynsä lisäksi lähes 37 metriä korkeasta kirkontornista. Kun jatkaa eteenpäin, asuinkortteleista voi sieltä täältä bongata pieniä baareja ja ravintoloita, ja Tonavan varrella seisoo Eurovea-ostoskeskus. Kävelyä siis kannattaa ulottaa ulos historiallisesta keskustasta, ja ylipäätään suosiolla liikkua jalan. Etäisyydet ovat lyhyitä ja kävellen pääsee tutustumaan keskustan alueen monipuolisimmin. Valloittavaa on se, kuinka keskiaikaisesta tunnelmasta pääsee nopeasti sukeltamaan itäeurooppalaiseen kaupunkikuvaan. Siinä kai piilee Bratislavan viehätys, sopivassa kotoisuudessa ja mutkattomuudessa.