Ulkomaan matkahaaveet ovat siirtyneet hamaan tulevaisuuteen ja olemme päättäneet olla suunnittelematta liian pitkälle, tilanne kun elää ja lyhyessä ajassa voi tapahtua paljon, joten järkevintä on seurata tilannetta ja tehdä valintoja sen mukaan. Se on kuitenkin selvää, ettei tänä kesänä pääsekään haaveilemaani Ranskaan, ja toiveet ovat päivittyneet realistisemmiksi. Sitä paitsi, rahalle on tällä hetkellä muitakin paikkoja. Olisi kuitenkin ihanaa, jos kesän tilanne sallisi edes pienet pyrähdykset kotimaassa, sillä täälläkin on ihania kohteita nähtävänä ja kiinnostavia yrityksiä tuettavana.

Siitä nousikin mieleen viime kesän juhannusreissu Kuopioon, joka oli erinomainen muistutus siitä, että lomafiilistä ei tarvitse hakea kauaa ja pienikin maisemanvaihdos tekee jo paljon. Tämä postaus piti kirjoittaa jo kauan sitten, mutta näin kesän kynnyksellä aika on oikeastaan parempi kuin keskellä talvea. Haluan tosin muistuttaa, että kaikki tämä on tehty aikana ennen vallitsevia olosuhteita ja ennen minkä tahansa matkan suunnittelua suosittelen seuraamaan yleisiä ohjeistuksia ja suosituksia.

Kaksi päivää Kuopiossa, mitä tehdä ja nähdä? Sain teiltä tuolloin Instagramin kautta mainioita hyviä vinkkejä, joista osa näistäkin on teidän inspiroimia, kiitos siis niistä!

Kuopion tori

Kuopion tori on erinomainen paikka aloittaa kaupunkiin tutustuminen. Torielämä jo itsessään on valloittavaa ja Kuopion torilla näkyy ihanasti alueen maut ja tunnelma. Toisessa päädyssä seisoo kauppahalli ja toisessa näyttävä kaupungintalo. Nappasimme mansikoita matkaan torilta ja myöhemmin poikkesimme ihan vieressä seisovassa kauppakeskuksessa hakemassa naposteltavaa kävelymatkan päässä sijaitsevaan hotelliin. Kävelyaluetta kuitenkin kannattaa laajentaa torin kulmia kauemmas, näin sekä hahmottaa Kuopion keskustaa paremmin, näkee rautatieaseman ja voi törmätä pieniin putiikkeihin.

Konttiravintola Morton

Useampikin suositteli Kuopion torin kupeessa seisovaa Morton -konttiravintolaa, eikä suotta. Viihtyisäksi laitettu kontti  ja terassialue kaikkine pienine kivoine yksityiskohtineen oli täydellinen paikka pysähtyä lounaalle ja lounasviinille. Mortonin vegeburgeri (saatavilla myös vegaanisena), Ridley Burger, oli todella hyvä ja makumaailmaltaan kekseliäs. Keskiössä porkkana-pellavapihvi ja ohessa fetaa, basilika-omenachutneyta ja raparperiä. Kyljessä rapeat ranskalaiset dipillä. Nam! Mortonin konttiravintoloita löytyy myös muualta Suomesta, joten jos kesäreissuilla tulee vastaan, kannattaa kokeilla.

VB-valokuvakeskus

Koska rakastan valokuvataidetta, oli VB-valokuvakeskus ehdoton käyntikohde matkalla. Sopivasti se myös sattui sijaitsemaan ihan hotellimme kulmilla, joskaan ei etäisyydet Kuopion keskustassa ole valtavat muutenkaan. Tuolloin näyttely kuljetti ensi askeliin kuussa, Man on the moon -vaihtuvan näyttelyn voimin. Tänä kesänä valokuvakeskuksessa on Gertrude Bell & Meeri Koutaniemi: Hidden Freedom – Kätketty vapaus -näyttely. Sisään pääsee mukavasti Museokortilla. Ohessa on pieni soma museokauppa, joka kannattaa myös kurkata läpi.

Pyöräillen kaupunki tutuksi

En järin perusta polkupyöräilystä, ja olen vasta ihan parina viime vuotena opetellut sitä uudelleen lapsuuden kaatumisen jättämien traumojen jälkeen, mutta Kuopiossa hetkeksi hullaannuin. Kohde on mitä täydellisin napata kaupunkipyörät alle ja suhauttaa tutustumaan rantaviivaan sekä lähialueisiin. Pyörän vuokra onnistui helposti kännykällä ja mikä parasta, pyörän sai valita joko sähköversiona tai tavallisena. Niinpä näin kokemattomalle pyöräilijälle sähköpyörä avasi ihan uuden maailman, kun taas mies kokeneena pyöräilijä oli ehdottomasti perinteisen pyörän kannalla. Joka tapauksessa, kiitos upeiden järvimaisemien ja suht rauhallisen sekä polkupyöräilykelpoisen maaston, pyöräily kohosi reissun kohokohtiin ja sen voimalla uskallan varmasti rohkeammin tänäkin kesänä kokeilla.

Rauhalahden kylpylä

Viitisen kilsaa Kuopion keskustasta sijaitsee valloittava Rauhalahti, josta löytyy Katiskaniemen luonnonsuojelualue, uimarantoja sekä Spa Hotel Rauhalahti. Kylpylähotellin edustalla sijaitsi sopivasti kaupunkipyöräpiste, niinpä poljimme keskustasta Rauhalahtiin ja jätimme pyörät telineeseen vierailun ajaksi. Kävelimme kaunista luontoaluetta rantaan ja Suomen kesä näyttäytyi kauneimmillaan raukeaa järvimaisemaa katsellessa ja varpaita vedessä uittaessa. Olimme varmuuden vuoksi pakanneet uikkarit matkaan, mutta järviuinnin sijaan päätimmekin viettää pari tuntia Rauhalahden kylpylässä. Se ei ole suuri, mutta sopivan rauhallinen ja juuri riittävä aikuiseen makuun.

Rauhalahden eläinpuisto

Samalla visitillä kannattaa poiketa myös Rauhalahden eläinpuistossa. Pieneksi eläinpuistoksi kokemus on varsin kiva ja muutenkin hyvän mielen paikka. Puistosta löytyy mm. ylämaan karjaa, alpakoita, possuja, lampaita sekä tietenkin omat suosikit, Belgian jättikani ja kääpiöluppakorvapuput. Sisäänpääsy on melko hintava, aikuiselta 9 euroa, mutta ajattelen sen menevän eläinten ja paikan ylläpitoon, joten mieluusti tästä lystistä maksoi pyydetyn.

Risteily Kallavedellä

Mitä olisi visiitti Kuopioon ilman risteilyä Kallavedellä? Valitsimme saaristokaupungin kanavaristeilyn ajoittuen iltaan, mikä mahdollisti maisemien tarkastelun muuttuvassa ja pehmenevässä iltavalossa. Istuimme rauhallisella kannella läpi lähes parituntisen risteilyn ja nautimme viinit laivan pikkuisesta baarista. Pyöräilyn ohella ehdottomasti reissun toinen kohokohta!

Frans & Sophien illallinen

Aktiiviset päivät venyivät pitkälle ja niiden jälkeen tuntui helpoimmalta syödä ihan lähellä, niinpä nappasimme ikkunapöydän hotellin yhteydessä sijaitsevasta ranskalaistyylisestä Frans&Sophie -ravintolasta, ja saimme nauttia illasta rauhassa omassa sopessamme. Oikeastaan tuntui, kuin olisimme olleet ainoat asiakkaat, mutta oikeasti kaikki muut vain valitsivat paikkansa ihan ravintolan toisesta laidasta ja näin saimme kivan illuusion intiimistä illallisesta. Alkuun juustolautanen ja pääruoaksi kasvistaginea kauniisti katettuna, toimi!

Iltakävely rannassa

Kuopion kauneimpia piirteitä on mielettömät järvimaisemat ja postikorttimaisen kaunis Kallavesi. Kävelimme rantaviivaa ja osallistuimme hetken mielijohteesta pienen kojun ongintaan sekä katselimme, kuinka kirahvinmuotoinen pomppulinna hiljaa tyhjeni ja pakattiin matkaan seuraavaa kohdetta varten. Pysähdyimme istumaan valoisaa juhannusiltaa levollista järvimaisemaa katsellen. Siinä tyyneydessä jatkui sama nostalginen ja idyllinen tunne, jota jo aiemmin Rauhalahden alueella pääsi koskettamaan.

Sokos Hotel Puijonsarvi

Majoituimme Sokos Hotel Puijonsarvessa, joka oli sijainniltaan erinomainen ja muutenkin varsin kiva hotelli. Hotelli jakautuu kahteen aikakaudeltaan ja tyyliltään toisistaan poikkeavaan osaan, ja pyysin huonetta jugend-puolelta. Saimme ihanan huoneen poikkikadun puolelta vehreyteen pilkottavalla näkymällä. On vaikea kuvitella, että päärakennuksen huoneet yltäisivät tunnelmaltaan samaan, mutta toki kysymys on makuasioista. Kiitosta on annettava myös tyylikkäästi sisustetuista aulatiloista, sekä erittäin hyvästä palvelusta.

Kuopio valikoitui meille ihan sattumanvaraisesti kohteeksi, kummallakaan ei ole sinne sidettä, mikä ehkä teki siitä juuri oikean lomakohteen. Loman tuntu on monesti helpompi tavoittaa arkisista siteistä vapaassa kohteessa, eikä se todellakaan vaadi muutaman tunnin junamatkaa kauemmaksi lähtemistä. Jos vain tilanne sallii, niin jotain tämänsuuntaista toivon myös tältä kesältä, tosin jostain vielä valloittamattomasta kotimaan kohteesta.

Siitä asti kun sain tiedon, että asuntotarjous meni läpi, asunto- ja remppa-ajatukset ovat täyttäneet mielen. Onkin vaatinut erityisen isoa vaivaa kyetä keskittymään muihin juttuihin, kuten vaikka töihin. Sinällään ironista, että tekisi mieli ajatella vain asuntojuttuja, vaikka ihan oikeasti juuri nyt pitäisi tehdä töitä niin paljon kuin vain ikinä pystyy, sillä veikkaan seuraavan puolen vuoden tuovan tullessaan valtavan määrän rahareikiä. Niinpä jokainen työhön keskitytty hetki on oikeasti järkevintä, mitä juuri nyt tulevaa odotellessa voin tehdä.

Silti mieli ei ihan tunnu sisäistävän sitä, mikä on järkevintä, ja huomaan työn keskeltä lipuvani Pinterestiin ja googlaamaan ties mitä mieleen tulleita remppa-asioita. Olen kuitenkin yrittänyt olla itselle armollinen ja pitää kaiken lomassa ajatustaukoja, ja onneksi jotenkin onnistunut löytämään itsehillintää töihin paneutumiseenkin vaikka helpointa se ei olekaan ollut.

Toinen asia, jonka kanssa mieleni kamppailee, on lunastuslauseke. Huomaan, että se itse asiassa vaivaa yllättävänkin paljon. En uskalla olla niin innoissani kuin olisin ilman sitä. Tiedän toki, että prosentuaalinen todennäköisyys lausekkeen käyttöön on varsin pieni, mutta se on olemassa, ja se riittää häiritsemään mielen tasapainoani. Ylipäätään luonteelleni on tyypillistä olla varauksellinen kunnes asiat ovat niin varmaa kuin vain voivat olla. Sitä ennen en vain osaa tuulettaa, ja koen tässäkin tapauksessa tarpeelliseksi joka välissä muistuttaa, niin itseäni kuin muita, että kaikki ei ole vielä varmaa. Onpa ärsyttävää! Noh, kolme viikkoa menee nopeasti. Ehkä. Vai mitä siitä odottavan ajasta sanottiinkaan…

Varasin muuten jo ensi viikolle ensimmäisen keittiöfirmatapaamisen. Kiva päästä tutustumaan tarkemmin materiaaleihin ja hahmottamaan omien toiveiden hintoja sekä mahdollisuuksia. Ajattelin pyytää tarjouksia muutamalta eri yritykseltä, niin saa vertailukohtaa. Kiinnostaa hinnan lisäksi myös erot niin valikoimassa kuin laadussa. Haluan ehdottomasti kaunista sekä aikaa ja käyttöä kestävää, mutta maksukyvyllä ja -halulla on luonnollisesti rajansa. Eli pitäisi löytää balanssi laadun ja hinnan suhteen.

Huhuilin jo Instan puolella remppahenkilö/-firmasuosituksia auttamaan kohdissa, jossa oma osaaminen ei kanna, ja sainkin jo ihan supervinkin sitä kautta. Sen lisäksi keittiöfirmoistakin olisi kiva kuulla, jos sattuu olemaan omakohtaisia kokemuksia! Kauttanne sain jo loistovinkin asbestikartoitusfirmasta sekä muutaman muun hyvän vinkin itse remppaprosessiin, joista olen erittäin kiitollinen. Ihan parasta jos/kun ei tarvitse lähteä kahlaamaan läpi kaikkia maailman vaihtoehtoja ja ohjeita, vaan löytyy jo luotettavia vinkkejä ja kontakteja auttamaan projektia eteenpäin!

Neule: Vila / Hame: Louche / Nilkkurit: Unisa / Laukku: Marc Jacobs

Olen viime päivinä yrittänyt mielessäni ratkoa monia remonttiaikatauluun sekä järjestykseen liitännäisiä pulmia. Hetkittäin jopa miettinyt, mitä kohtaa en vielä ole osannut ajatella ja mitä ylläreitä onkaan edessä.

Lisäksi lunastusoikeusaika tuo ekstrajännitystä ja riskin. Olen ajatellut, että nykyinen ajankohta on kaikessa epävarmuudessaan puolellani, tuskin monikaan lähtee ostamaan asuntoa niin lennosta kuin lunastusoikeus sitä vaatisi. Toisaalta taas koen saavani asunnon hyvään hintaan ja osakkaita taloyhtiössä on melko paljon, mikä taas kohottaa lunastusriskiä.

Lunastuslauseke ja lomakausi

Niille, jotka eivät tiedä, mitä lunastuslauseke tarkoittaa (enpä itsekään olisi vielä vuosi sitten tiennyt), niin se käytännössä tarkoittaa sitä, että joissain taloyhtiöissä on peruja vanhasta lauseke, joka oikeuttaa osakkaita lunastamaan itselleen taloyhtiöstä ostetun asunnon tietyn ajan puitteissa ja samoilla kauppaehdoilla. Lauseketta harvemmin on uusissa taloyhtiöissä, mutta varsin monissa Helsingin vanhemmissa kiinteistöissä olen siihen törmännyt. Lunastusaikaa on usein kuukausi, mutta se voi olla jopa pari kuukautta tai tässä minun tapauksessani onneksi vain 14 vuorokautta. Lausekkeella on aikoinaan haluttu taata asukkaille oikeus vaikuttaa siihen, kuka samaan taloyhtiöön muuttaa, mutta tokikaan sitä ei enää tänä päivänä varsinaisesti nähdä niin.

Lunastuslausekkeesta siis kinkkisen tekee se, että jos remontoisin asuntoa ennen lausekeajan umpeutumista, lunastajan ei tarvitse maksaa mitään asuntoon upotetuista rahoista takaisin. Itse asiassa, lunastajalla on jopa oikeus vaatia korvauksia siitä, että kiinteistöä on muutettu sen myyntikunnosta. Eli toisin sanoen, yksinkertaisesti yhtään mitään ei kannata tehdä ennen kuin lunastusaika on umpeutunut. Ainoa ostajan puolesta positiivinen asia lausekkeessa on se, että mahdollisen lunastajan tulee käytännössä tehdä päätös näkemättä asuntoa enää sinä aikana, sillä kun kaupoista on sovittu, asuntoon ei tule enää päästää ulkopuolisia. Silti kaiken kaikkiaan koko lunastuslausekeasia on näin ostajan kulmasta erittäin turhauttava ja viivästyttävä, etenkin kun puhutaan näin isoista ostopäätöksistä ja prosesseista.

Käytännössä lunastusaikani umpeutuu juhannuksena, eli silloin, jolloin voisin käynnistää remonttia, Suomi alkaa hiljetä. Tähän päälle haasteensa tuo se, että ensin on tehtävä asbestikartoitus, jonka lopputulos taas vaikuttaa siihen, mitä voin tehdä itse ja mihin täytyy palkata ammattilainen, ja etenkin minkä alan ammattilainen. Mahdollinen asbesti kun täytyy ehdottomasti poistattaa siihen erikoistuneen ammattilaisen toimesta. Ja koska asbestin poisto lisää remontin kustannuksia, vaikuttaa se myös siihen, mitä kaikkea on varaa tehdä nyt ja mitä täytyy jättää tuonnemmaksi. Joka tapauksessa olen tullut siihen tulokseen, että mahdollisen asbestin poisto on järkevää tulevaa ajatellen, joten sinällään se ei vaikuta siihen, mitä olen suunnitellut tekeväni, ainoastaan siihen, milloin ja missä järjestyksessä asiat kannattaa tehdä.

Remonttisuunnitelmat ja isännöitsijän lupa

Jos tässä ei olisi riittävästi sumplittavaa, oma lukunsa on isännöitsijältä saatavat luvat remonttiin. Lupahakemus on varsin yksityiskohtainen ja sitä laatiessa pitää monta asiaa olla jo tiedossa. Hakemuksen käsittely on maksullinen palvelu, joten sitä haluaisi pistää mahdollisimman monta remonttikohtaa yhteen hakemukseen. Lisäksi käsittelyyn voi tietojen mukaan vierähtää kuukausi, loma aikana jopa enemmän. Eli mitä aikaisemmassa vaiheessa olen tässä liikkeellä, sitä aiemmin pääsen aloittamaan. Kysyin jo isännöitsijältä, miten suosittelee etenemään, mutta pyyntönä oli palata asiaan vasta kun osakkeet on siirretty, joten täytyy toivoa, että sitten asia etenee jouhevasti.

Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että joudun etenemään remonttisuunnitelmissa ja pyytämään tarjoukset (sekä mahdollisen asbestin että asbestittomuuden huomioiden) mahdollisimman pian, joskaan en voi lyödä mitään lukkoon, ettei koidu kuluja, mikäli lunastusoikeutta syystä tai toisesta käytettäisiin. En siis voi jättää asioita juhannukseen, sillä tällöin remontin alku siirtyisi ties minne. Toisaalta on koko ajan henkisesti hyväksyttävä, etten voi lukita vielä mitään ja toisaalta, on teoreettinen mahdollisuus karvaaseen pettymykseen. Sinällään remontin kanssa ei ole kiire, mutta lattia olisi hyvä saada tehtyä ennen muuttoa. Ja lattian remontoiminen taas vaatii väliseinän purkua samassa vaiheessa (joka vaatii myös sähkötyötä) sekä keittiön purkamista, joka taas vaatii pian uuden asentamista. Näin ollen moni asia vaikuttaa toisiinsa. Märkätilat ja eteisen kaapistot sekä seinä ovat onneksi omia kokonaisuuksiaan ja sellaisia, että ne pystyy fiksaamaan muutettuakin, mutta taloudellisesti en halua ja pysty pitämään kahta asuntoa kovin pitkään. Märkätilaa on kyllä korjailtava ennen sen käyttöön ottoa, joten täytyy tehdä ylipäätään päätös siitä, kuinka pian sen on remontoimassa, jottei suotta maksa enempää kuin on pakko mahdollisista väliaikaisista ratkaisuista (kyseiset korjaukset kuuluvat osakkaalle).

Näitä pähkäillessä voi miettiä, että olipa fiksua näin noviisina ja yksin ottaa kannettavaksi näin laaja remppa. Toisaalta, onhan vastaavaa moni muukin tehnyt ja uskon vahvasti, että lopputulosta arvostaa kaiken jälkeen erityisellä tavalla. Täytyy vain olla kärsivällinen, kysellä rohkeasti apua sekä vinkkejä, maksaa oikeissa kohdissa ammattilaisille ja edetä asia kerrallaan.

Lisäsin muuten uuden Remontti-kategorian blogiin, niin pysyy jatkossa kaikki saman teeman postauksen sen alla. Toivottavasti tulevan asunnon suhteen, mutta kaameimmassa tapauksessa sitten jonkun toisen. Sillä kävi miten kävi, siitä olen vakuuttunut (ainakin vielä, haha), että remonttikohde on kaikesta kaoottisuudestaan huolimatta se oma juttu.