Viime aikoina arki on rullannut vauhdilla kun on tasapainoillut työn ja kodinlaiton välillä, mutta viikonloppuina on onneksi ollut enemmän tilaa ihan vain olla ja tehdä asioita vaikka vain huvin vuoksi. Niinpä bloginkin äärelle ehtii kunnolla istahtaa ja purkaa rästikuvia ja -aiheita. Niinpä näin viikon viimeisenä helmikuun aikana loppuneiden kosmetiikkojen yhteenveto. Paljon enemmän tyhjentyneitä purkkeja kuin kuukautta aikaisemmin!

Taika Kosteuttava Puhdistusgeeli sattui käteen viime vuoden puolella kun muistin marketissa tarvitsevani kiireesti uuden kasvojenpuhdistustuotteen. Hinta ja arvot kohtasivat, niinpä nappasin Taikan matkaan. Tunnultaan miellyttävä raikas geeli, joka puhdisti varsin hyvin. Ei ihan kaikkea silmämeikkiä ainakaan kerrasta, mutta viimeistään täydentävällä pesulla kaikki raskaamman meikin rippeet lähtivät. Hellävaraisen tuntuinen tuote, eli ei jätä kiristävää tunnetta iholle vaan kosteutetun raikkaan tunteen. Ei kohonnut ihan lemppareihin, mutta oli kuitenkin perushyvä ja toimiva.

Beauty Garden L’Huile Bio Pour Le Corps* on vartalonhoitoon tarkoitettu kehäkukkaöljy. Itse tykkään vartalovoiteita enemmän vartaloöljyistä, joten tämä sopi hyvin omaan preferenssiin. Erityisesti talvella vaatteiden ja sukkahousujen hauduttama iho kaipaa tehokosteutusta, jossa öljymäiset tuotteet ovat lyömättömiä. Beauty Gardenin öljyä voi käyttää myös mm. kynsinauhoille ja ihoärsytyksiin, sillä kehäkukkaa on tavattu käytetty rohdosyrttinä ja se rauhoittaa ihoa. Beauty Garden on ranskalaista satokausikosmetiikkaa, jonka raaka-aineet ovat luomua ja viljellään omassa puutarhassa. Plussaa pakkauksen kierrätettävyydestä. Pullo on lasinen ja korkki puuta. Ainoa miinus tulee pumppumekanismista, joka mielestäni tarjosi öljyä ihan liian vähän kerralla ja siten hankaloitti käyttöä. Lopussa päädyinkin irrottamaan pumpun ja käytin öljyä pullosta kaatamalla. Itse sisältö oli kuitenkin erinomaista!

Erborian Yuza Double Lotion -hoitoneste* on kaksi vaikutteinen ja tuotteessakin voi nähdä kaksi kerrosta, niinpä pullo on syytä sekoittaa hyvin ennen käyttöä. Kasvovesimäinen koostumukseltaan, mutta siinä on mukana ripaus öljyä, joka lisää hoitavuutta. Sopii hyvin kuivalle ja pintakuivalle iholle, sillä kosteuttaa tavallista kasvovettä enemmän. Nesteen voi hieroa kämmenien kautta iholle, mutta itse käytin kasvoveden tapaan, eli käyden vanulapulla kasvot läpi. Ihana talvikauden tuote ja tosi riittoisa.

Goldwell Just Smooth Sleek Perfection oli ihana! Ehdottomasti tuote, jonka hankin uudelleenkin. Hiukseni ovat takkuisuuteen ja pörröisyyteen taipuvaiset, ja melko karheat sekä huokoiset, joten raskaat tuotteet eivät sovi, mutta samalla kaipaan sileyttä ja käsiteltävyyttä. Tämä on juuri siihen sopiva tuote, kevyt suihke, joka föönatessa suoristaa ja silottaa hiusta ilman kuluttavia suoristusrautoja tai muita raskaita muotoiluvälineitä. Sopi siis erinomaisesti omaan tarpeeseen ja uuden hankinta kiikkuu ostoslistalla.

Biozell Aina Hoito-ja selvityssuihke oli myös kuin tehty omille hiuksille! Jätettävät selvitystuotteet ovat ihan pakollisia, muuten hiukseni vetävät inhottavaan takkuun, mutta niissäkään ei saa olla paljoa ylimääräistä, tai lopputulos on raskas. Esimerkiksi liika hoitavuus tai rakennepaikkaavuus ei ole hyvä juttu. Tämä oli siis juuri oikeanlainen. Kevyt, mutta kuitenkin selvittävä ja silottava. Olisin ostanut saman uudelleenkin, mutta en löytänyt kauppareissulla, joten mukaan tarttui Biozellin lapsille tarkoitettu selvityssuihke, mikä on itse asiassa hyvin samantuntuinen kuin tämä, tuoksu vain hieman karkkisempi.

Ida Warg Silver Shampoo, Conditioner ja Hair Mask* oli mukavan hellävarainen hopeatuotesetti hiuksille. Olen huomannut, että kaikkein tujuimmat violetit tuotteet ovat liian raskaita omille hiuksille, ja pikemminkin sumentavat hiustenväriä kuin viilentävät sitä. Vaikka Ida Wargin Silver Shampoo onkin tummanviolettia, ei se silti tunkkaista hiustenväriä. Ajoivat siis erittäin hyvin asiansa ja erityisesti hoitoainetta jäin näiden loputtua kaipaamaan. Ida Wargin tuotteet ovat vegaanisia ja valmistettu Pohjoismaissa.

Batiste Luxe Dry Shampoo* saa pisteet ainakin purkin kauniista kuosista. Toki sisältökin oli taattua Batiste-laatua. Luxen tuoksussa mainittiin olevan kukkaisvivahteita, kashmiria ja myskiä, mutta itse käyttäjänä olen kai liian tottunut kuivashampoisiin, ettei niiden tuoksuihin järin kiinnitä huomiota. Ellei se sitten ole jotenkin erityisen voimakas tai inhottava (mitä ongelmaa tosin Batisten kanssa ei ole). Teholtaan hyvin verrannollinen originelliin, eli ei jätä selvää valkoista hiuksiin, mutta kuitenkin tehoon voi luottaa. Ei ihan yllä suosikkini Rose Goldin tasolle, mutta silti niin hyvä, että voisin mainiosti valita tämän kaupasta kotiin.

Ida Warg Self-tanning Moussesta* tykkäsin paljon! Sopi täydellisesti talvikauteen, sillä rusketusteho on kevyt ja luonnollinen. Vaahto on miellyttävä käytössä, helppo levittää ja imeytyy nopeasti. Ei siis jätä ihoa tahmeaksi tai raskaaksi. Hyvää sekin, ettei vaahdossa ole opastinväriä, eli ei sotke lakanoita ja voi hyvin levittää vaikka juuri ennen nukkumaanmenoa. Vegaaninen tuote, ja hinta-laatusuhde kohdallaan.

Gillette Satin Care Pure&Delivate Shave Gel on vakkarikäytössä pitkälti sen saatavuuden sekä hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi. Tosi mieluusti vaihtaisin tämänkin luonnonkosmetiikan versioon, mutta vielä ei ole sattunut sopivaa käden ulottuville, niinpä toistaiseksi tällä mennään. Vinkkejä vaihtoehtoisista tuotteista kyllä mieluusti otan vastaan!

H&M Eye Shadow, Fine China ei esittelyjä enää kaipaa, mutta menneinä viikkoina olen aktiivisesti yrittänyt löytää tälle korvaajaa. Haluaisin kovasti siirtyä luonnonkosmetiikan luomiväriin ja netin kautta onkin vastaan tullut monta potentiaalista, mutta on liian iso riski ostaa näkemättä ja testaamatta. Niinpä odottelen parempia aikoja kun viitsisi mennä notkumaan meikkiosastoille ja testaamaan vaihtoehtoja, siihen asti mennään tällä.

Kicks 2% Retinol Complex Concentrate* ei ihan kolahtanut. Hoitotiiviste lupaa silottaa ihoa ja häivyttää juonteita, mutta omaan makuun tuote tuntui vähän liian öljyiselle ja heikosti imeytyvälle. Hyvä puoli on, että tiiviste on todella riittoisa ja superpieni määrä riittää, mutta täytyy myöntää, että puolessa välissä purkkia aloin itse käyttämään tätä ensisijaisesti dekolteelle ja ylipäätään laajemmin iholle, jotta saan kulumaan loppuun. Ei siis tehnyt sellaista vaikutusta, että olisin jaksanut jatkaa täsmähoitona kasvoille. Miinusta siitä, että pakkaus kesti tosi huonosti käyttöä ja etiketti alkoi repsottaa jo melko varhaisessa vaiheessa. Ennen sitä pakkaus kyllä näytti kauniille.

*Saatu blogin kautta.

Suurin piirtein puoli vuotta varastossa seisoneiden vaatelaatikoiden avaaminen tuntuu kuin avaisi lahjapaketteja. Laatikoiden sisältä kuoriutuu vaatteita, joista ihan kaikkea ei muistanut edes kaivata ja sellaisia, joita on kyllä kaivannut, muttei kuitenkaan ole jaksanut nähdä vaivaa etsiäkseen täyteen pakatun varaston syövereistä. Koska itselle pukeutuminen on visuaalista leikkiä, arjen hauskuutta, myönnän ärtyneeni jokusen kerran tämän talven aikana siihen, että koko ajan on samat vaatteet päällä. Tai ei nyt ihan samat, mutta muutamat samat yhä uudelleen. Eikä siinä toki ole lähtökohtaisesti mitään pahaa, että käyttää samoja, mutta oma luovuus on kaivannut vaihtelua. Eri värejä, kuoseja ja visuaalista fiilistä eri ajankohtina. Pukeutuminen ei ole itselle velvollisuus vaan arjen ilo, josta ei järin ole ollut menneinä aikoina tilaa nauttia.

Niinpä nyt on tuntunut ihanalle laittaa vanhoja tuttuja vaatteita monen kuukauden jälkeen päälle ja samalla olen iloinnut vaihtelun mahdollisuudesta. Esimerkiksi tämän asun pusero ja hame ovat molemmat löytöjä omista muuttolaatikoista. Molemmat itse asiassa ovat vanhoja kirppisostoksia, ja erittäin mieleisiä sellaisia.

Seuraavaksi odotan, että pääsen monipuolistamaan asustevalikoimaa, erityisesti vuosi sitten talvella käytössä ollutta hiuspantaa olen odottanut nousevaksi esiin jostain laatikosta, mutta vielä ei ole tärpännyt. Uuttakaan ei viitsi ostaa kun tietää omistavansa ihan riittävän hyvän, vaikka se nyt vielä onkin jossain tarpeettoman hyvässä tallessa. Tällä viikolla löysin myös suurimman osan koruista ja kaikki rannekellot, joten eiköhän kaikki muutkin lopulta jostain laatikon pohjalta lopulta löydy!

Pusero: Zara / Hame: Postyr / Laukku: Marc Jacobs / Nilkkurit: Jonak

Olin suunnitellut vähän toisenlaista viikonlopun alkua kuin millaiseksi se todellisuudessa muodostui. Itse asiassa olin vihdoin tänään päättänyt maalata jo ikuisuuden puunvärisinä seisseet kynnykset lattian kanssa saman värisiksi, mutta kuten Instagramia seuranneet ehkä huomasivatkin, iltapäivän suunnitelmat saivat jäädä kun huomasin keittiön sokkelin alta valuvan vesilammikon. Enpä muista, milloin olisi viimeksi säikähtänyt yhtä pahasti ja toiminut sellaisella vauhdilla. Riuhdoin tiukasti kiinni olleen sokkelilevyn irti paljon miettimättä, saako se pysyvää osumaa, ja paljastin alle kertyneen lammikon sekä äänettä vettä pursuavan putkenpalasen. Mielessä juoksi kaikki kuullut kauhukertomukset vesivahingoista ja kädet täristen yritin etsiä puhelimesta putkiasentajan numeroa.

Tuntia myöhemmin istuin lattialla sohvaan nojaten ja yritin tasata pulssia, joka tuntui vieläkin pomppivan kiihdyksissä. Loppupäivän mietin mielessäni, miten monessa kohtaa olikaan onni matkassa. Ensinnäkin, satuin olemaan paikalla. Toiseksi, venytin asunnolta lähtöä ja siksi huomasin äänettä ilmestyneen lammikon. Kolmanneksi, olin juuri paria tuntia aiemmin siirtänyt keittiön kulmasta siinä tammikuusta sati seisseen laattalaatikon. Jos en olisi siirtänyt, olisi se peittänyt juuri siitä kohdalta esiin ilmestyneen vuodon ja siten se olisi ehkä jäänyt huomaamatta ennen lähtöä. Lisäksi oli arki-iltapäivä ja tavoitin putkiammattilaisen heti. Kiitin myös itseäni siitä, että olin laitattanut keittiön alle kiinteän vesieristyksen. Nyt kun vuodon huomasi ajoissa, oli se ehtinyt ainoastaan kertynyt vesieristyksen päälle ja turvottaa sokkelia, mutta ei pässyt valumaan lattian väleihin tai seisomaan laudoille. Siten se oli lopulta nopeasti kuivattavissa.

Ongelmakin saatiin paikannettua nopeasti ja putkiasentaja tulee korjaamaan asian maanantaiaamuna, siihen asti asunnon vedet ovat suljettuna. Silti en voi kieltää, etteikö olisi jännittänyt jättää asuntoa yksin viikonlopuksi ja moneen kertaan ennen lähtöä varmistin, ettei vettä enää tule asuntoon ylipäätään lainkaan tai jäänyt minnekään seisomaan. Kaikkea sitä.

Listojen maalaus jää siis ensi viikkoon. Samoin vielä pahasti kesken on eteisen viimeistely. Kaapin viereinen kulma pitäisi hioa ja maalata sekä lattialaatat asentaa. Lisäksi vanha väliovi nojaa tällä hetkellä kellertävänä ja vähän halkeilevana seinää vastamaalatun lipaston vieressä. En millään saa aikaiseksi sen hiomista ja maalaamista, erityisesti ensin mainittu ei nappaa yhtään. Se olisi kuitenkin järkevää tehdä pian, sillä mitä nopeammin viimeiset hionnat on tehty, sitä nopeammin uskaltaa ottaa tekstiilejä esiin ja asetella matonkin lattiaan. Niin kauan kuin on pölyn riski, ei kannata intoutua sisustamaan liiaksi.

Mutta toki olen saanut tällä viikolla aikaankin. Olen purkanut lukuisia muuttolaatikoita ja tällä hetkellä varastossa on enää kymmenkunta purkamatonta pienehköä laatikkoa, joista osassa niistä puhtaasti kausivaatteita ja asusteita. Keittiövälineet ja astiat on jo paikoillaan, samoin kuin suurin osa vaatteista ja lakanoista. Tavaroita kaappiin laittaessa olen nauttinut siitä, kuinka helppoa uudessa kodissa on ollut löytää jokaiselle oma paikkansa. Säilytystilaa tuntuu riittävän jopa yli nykyisen tarpeen, keittiössäkin seisoo tällä hetkellä muutama hylly tyhjänä ja osa ihanan väljästi täytettynä. Eteisen kaapeissakin on vielä mukavasti tilaa ja se tuntuu todella luksukselle. En muista, olenko koskaan aikuiselämässäni saanut nauttia tällaisesta asumisesta, jossa säilytystilaa on omaan tarpeeseen nähden runsaasti. Kuinka paljon se tuleekaan helpottamaan asunnon siistinä pitämistä! Olenkin siis kiitellyt itseäni, että kiinnitin erityishuomiota säilytystilan maksimointiin.

Säilytystilan ja tyhjenevien muuttolaatikoiden ohella tällä viikolla on ihastuttanut ennakkoon saatu tuparilahja. Äitini on melkoinen vanhan tavaran säästäjä, missä on paljon hyvää. Kierrätys ja uusiokäyttö on tullut verenperintönä ja olen kasvanut arvostamaan vanhaa. Haasteensakin siinä on, joskus huvittuneena kauhulla mietin, millainen tavarapaljous todennäköisesti joskus laskeutuu omille harteille perintönä. Joukossa on turhaa sälää, mutta aarteitakin, aika paljonkin. Äiti on kerännyt ja vaalinut vanhoja astioita ja esineitä, muistutellut niiden arvosta ja tarinoista.

Monesti olen sanonut, ettei takiani kannata säilöä mitään vuosikymmeniä kaapeissa tai varastossa ellen erikseen sitä pyydä. Sitten on sellaisiakin esineitä, joihin olen iskenyt silmäni, kuten vaikka kaapin päällä pölyttynyt okransävyinen Tamara Aladinin Tornado-maljakko. Asunnon oston aikoihin taisin alkaa vihjailemaan, että se olisi mitä täydellisin uuteen kotiin. Vihjailu tuotti selvästi tulosta, sillä tällä viikolla äiti kiikutti sen luokseni, ja se todellakin on täydellinen uuteen kotiin! Miten kauniisti se sopiikaan asunnon henkeen ja murretun keltaisiin yksityiskohtiin, kuten Pohjanmaan sohvaan.

Nyt otan lasin viiniä ja hengittelen itseäni irti päivän stressistä. Puolikkaan päivän työt jäivät nyt viikonloppuun, mutta pääasia, että potentiaalinen katastrofi saatiin estettyä (toivottavasti ei enempää ikäviä yllätyksiä tämän suhteen enää tulekaan) ja juuri tällä hetkellä kaikki suhteellisen hyvin.