Olen viettänyt koko päivän blogiin liitännäisten juttujen äärellä, mutta unohtanut olla läsnä ajantasaisesti. Kaikki tehty on nimittäin pohjustanut tulevaa, sillä lähiviikkoina luvassa ainakin näin omasta näkövinkkelistä katsottuna mukavaa ja ehkä vähän erilaistakin sisältöä, mikä on vaatinut vähän pintaraapaisua syvempää sukeltamista erilaisten aiheiden äärelle. Jälleen yksi rasti seinään blogin tuomien iloisten asioiden puolesta, sen myötä kun tulee etsittyä tavallista laajemmin tietoa arkisista asioista sekä sukellettua syvemmin niihin aiheisiin, joita sisällössä sivuuttaa. Pitäisikin varmaan vaihtaa kokonaan blogin aihepiiriä niin kertyisi tietoa pikkaisen painavammista aiheista, nyt hassua nippeli-infoa tulee kerrytettyä loppupeleissä aika kepeistä jutuista.

pukka tea 2

Koneen äärellä päivän vietettyäni suuntasin kodikasta ja itämaisvivahteista blogi-iltaa viettämään. Tutustuin raakasuklaan maailmaan hollantilaisen Lovechockin johdolla (kyseessä muuten ehdottomasti paras raakasuklaa kaikista tähän mennessä maistamistani!) ja avarsin ymmärrystäni siihen, että teemakujen kombot (ainakaan Pukkalla) ei ole pelkästään makujen mukaan valittuja vaan myös mausteiden oletettujen vaikutusten mukaan koottuja. Sain myös käteeni ensimmäisen hennatatuointini kiitos Luomus -kampaamon Demin. Luulin sen olevan yhden illan hupi, mutta kuulemma kestääkin pari viikkoa, hups. Onneksi se on kaunis ja sopivan siro!

 Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.

Viisaudenhampaan poistokokemus jatkaa edelleen miellyttävällä linjalla ja olen ihmetellyt, ettei minkäänlaisia kipuja ole ollut ja tullut. Eilen päivällä (kiitos vinkkienne) nappasin varoiksi yhden kipulääkkeen ennen puudutusaineen haihtumista, mutta sitten annoin olla kun missään vaiheessa ei edes odotettu jomotus astunut kuvioihin. Ei siis valittamista vaan päinvastoin, en villeimmissä kuvitelmissakaan olisi osannut odottaa kaiken menevän näin helposti!

Tänään olen siis voinut jo olla ihan normaalisti, mikä on tarkoittanut myös paluuta päiväkahviin! Sain blogin kautta Dolce Gusto -kahvikoneen ja olen ollut ratketa kahvintekemisen ilosta, tai siis helppoudesta, ja ihan vaan myös siitä, että tuo palleromasiina on ihan mielettömän hieno – vähän niin kuin avaruussukkula, josta tulee kahvia! Kapseli sisään ja kahvi ulos -periaatteella toimia automaattikone sopii mulle loistavasti, sillä en tarvitse mitään sen ihmeempiä hienosäätömahdollisuuksia, sellaisia, joista mies puolestaan tykkää. Siksi meillä onkin nyt sitten kaksi konetta (erittäin järkevää, heh), se, jota en edelleenkään osaa käyttää, ja sitten tämä, jota haluaisin käyttää koko ajan!

kahvikone 01

Perinteistä kahvinkeitintä meillä ei ole lainkaan vaan aiemmin olen juonut kotona pikakahvia. Miehen suosituksesta kokeilin aikoinaan Clipperin reilunkaupan Super Special pikakahvia ja sille tielle jäin. Tänään keittiöstä toiselle kahvikoneelle tilaa raivatessa ja siinä samalla siivoillessa löysin kaapeista pyörimästä vajaat kymmenen tyhjää Clipperin purkkia, eli muutaman päiväkahvituokion olen sen äärellä viettänyt – voin siis suositella jos joku etsii hyvää pikakahvia! Kapselikone tuo kaivattua vaihtelua ja nyt saan peruskahvin lisäksi myös cappuccinoa sekä muita herkkuja, jei. Iloa pienistä!

pikakahvipostikortti 1

Iloa päivään toi myös posti. Äidilläni on tapana lähetellä postikortteja milloin mistäkin syystä ja nyt sain söpön bambi(?)kortin toivottamaan iloa ja jaksamista arkeen. Lisäksi luukusta tipahti Walldesignilta tilaamani printit, jotka muistuttivat elämän pienistä asioista, kuten kahvinjuonnista sekä siitä, että tänään on hyvä päivä. Pitkään taistelin vastaan, että minähän en näitä tekstipostereita tilaa, mutta nyt luovutin, täytyyhän meidän viimein näin vuoden asumisen jälkeen saada kodin seinillekin jotain! Lauantaina voisikin tehdä koukkauksen Ikeaan kehyksiä ja muuta tuikitarpeellista sälää noutamaan…

walldesign 2

         Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.

Olen alkanut käyttämään punaista huulipunaa yhä useammin, ja jos ennen ajattelin, että väri on hankala, niin nyt pikemminkin toisinpäin! Kun on näyttävät punaiset huulet, muu meikki voi olla neutraali eikä asultakaan vaadita ihmeitä, sillä syvänpunaiset huulet säväyttävät kokonaisuuden kuin kokonaisuuden. Lisäksi punaiset huulet ovat varmaan niitä ainoita asioita, jotka näyttävät hyvältä (talvi)kalpeankin ihon parina!

Käännekohta punaisen huulipunan kanssa oli tutustumiseni Ruby Woohon, eli tuohon julkkistenkin huulissa hehkuneeseen MACin Retro Matte sävyyn, joka on ihan täydellinen. Joka kerta kun viimeisen puolen vuoden aikana huulissani on vilahtanut punaista, voitte olla varmoja, että kyseessä on juuri Ruby Woo.

ruby woo

En kuulu niihin, jotka jaksavat tarkkailla ja korjailla meikkiä läpi päivän, niinpä punaiset huulet eivät ole aiemmin olleet ihan minkä tahansa päivän asuste, mutta toisin on tuon mattapunan kanssa, se nimittäin todella pysyy. Tokihan huulipuna on hyvin kuiva (halutessaan sitä voi piristää kevyellä kiillolla tai pohjustaa varovaisesti vaikkapa huulirasvalla), mutta en itse koe sitä haitaksi vaan päinvastoin – se näyttää hyvältä kaukaa ja läheltä, eikä sen kanssa tarvitse pelätä jos huulipunaa vahingossa huitaisee kädellä tai pohtia onko väri syötyä levinyt pitkin poskia. Ruby Woo pysyy häkellyttävän hyvin ja kun kuluu, kuluu tasaisesti eikä lähde liukumaan.

Pitävä punainen huulipuna ansaitsee veroisensa rajauksen – yleensä en ole valmis maksamaan rajauskynistä paljoa, mutta tässä kohtaa tein poikkeuksen. Huomasin, että vaikka Ruby Woo pysyi, niin omistamani punaiset rajauskynät eivät aikaansaaneet tarpeeksi tarkkaa jälkeä tai mikä pahinta, lähtivät herkästi leviämään huulten ympärysjuonteisiin. Niinpä ajattelin panostaa ja ostin Lancôme Le Contour Pro -rajauskynän, joka on loistava! Väri pysyy mielettömän hyvin ja lisäksi sävy 110 Rouge Tulipe menee täysin yksi yhteen Ruby Woon kanssa.

roby woo 3

Itse pohjustan punaiset huulet yleensä ihan vain puuterikerroksella, mutta talvisin kun iho ja aivan erityisesti huulet kuivuvat, kuorin huulet ja levitän niille kevyenä kostukkeena ja pohjustajana toimivaa Elizabeth Arden Lip-Fix -voidetta. Se tasoittaa huulen pintaa, tuo kevyttä kosteutta ja tarjoaa pitoa. Voide on superkevyt, joten se ei jätä näkyvää tai tuntuvaa pintaa huulille ja on siten parempi kuin vaikkapa huulirasvakerros, joka vain uhkaa huulipunan pysyvyyttä.

Viimeisen silauksen punaisiin huuliin ympäri vuoden tuo rajauksen tehostaminen vaalealla. Rakastan punaisissa huulissa kaunista huoliteltua lookia, mikä tarkoittaa huolella tehtyä terävä-ääriviivaista rajausta. Juuri huulten ympäryksen tehostaminen vaalealla sävyllä tuo punatut huulet entistä kauniimmin esiin ja siinä auttaa esimerkiksi Make Up For Everin Anti Cernes and Lip Liner Concealer, joka on kaksipäinen monitoimikynä. Vaalea nudeväri antaa säväyksen etenkin huulten keskikohdalle, tuo kontrastia ja peittää myös mahdolliset pienet lipsahdukset. Mainiosti asian hoitaa myös pehmeä ja pigmenttirikas valkoinen tai nudevärinen rajauskynä! Vaalea rajaussävy muuten säväyttää kivasti katseenkin, Mufen kynä toimiikin näppärästi myös alaluomen sisärajauksessa valoa tuoden.

MAC RUBY WOO OMAKSI?

ruby woo 03

Haluaisitko sinäkin kotiisi Ruby Woon? Sain sattumalta Stockan nettikaupan vasta-avatulta kosmetiikkapuolelta toisen, mutta koska kyseessä on niin riittoisa puna, en usko tarvitsevani uutta vielä pitkään aikaan. Niinpä laitetaan hyvä kiertämään, tarjolla olisi upouusi mattapunainen huulipuna! Jos kiinnostuit, huikkaa asiasta kommenttiboksissa niin arvon huulipunan kommentin jättäneiden kesken.

Osallistumisaika päättyy to 13.11 klo 24:00.

 Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.