Tajusin tässä sellaisen asian, että tämä on viimeinen kosmetiikkayhteenveto nykyisessä kodissani. Huh, miten aika kulkee. Seuraavan yhteenvedon aikoihin olen ties missä, mutta ainakin jossain vaiheessa kuuta omassa uudessa kodissa. Miten jännittävää! Sitä ennen kuitenkin tuttu yhteenveto heinäkuun aikana loppuneista kosmetiikoista.

Virolaisen Tilkin tuotteista on pitänyt kirjoittaa monet kerrat ihan omaan postaukseensa, mutta aina vain se jää muiden aiheiden alle. Sinällään sääli, sillä tuotteet ansaitsisivat enemmänkin palstatilaa. Tilkiin tutustuin jo muutama vuosi sitten, ensimmäinen käyttämäni tuote oli Love Me Bio Hand Cream*, joka kuulemma on merkin bestsellereitä. Eikä ihme, se on ihana! Koostumus on superkuohkea, sellainen vaahtomainen (joka muuten on tunnusomaista Tilkin tuotteille) ja imeytyy mukavasti ilman tahmeaa tunnetta.

Tilkin tuotteet ovat vegaanista luonnonkosmetiikkaa, ja sisältävät Saarrenmaalta poimittuja yrttejä. Ne ovat kaikella tapaa juuri sellaisia tuotteita, joita mieluusti valitsee valtavan kosmetiikkayltäkylläisyyden keskeltä ja ylipäätään haluaa tukea. Vielä bonarina se, että sarjan perustaja vaikuttaa todella mukavalta ja tiedostavalta.

Hold Me Bio Dedorant* on voidemainen deodorantti, joka kulkee näppärästi mukana. Ainakin itsellä näin korona-ajan vähemmän fyysisesti vaativissa oloissa toimi mainiosti. Pakkaus olisi ehkä saanut olla vähän isompikin, mutta tämä on etenkin reissukäyttöön (jos sellaisia nyt näinä aikoina olisi, heh) erinomainen. Tuote sisältää mm. natriumkarbonaattia, joka ehkäisee hien hajua ja vähentää haitallisia bakteereita, sheavoita sekä kookosöljyä. Erityistä Tilkin tuotteille on myös se, että niitä voi tilata verkkokaupan kautta ilman pakkauksia, jolloin sekä hinta on alhaisempi että välttää tarpeetonta pakkausjätettä.

Myös Tilk Detox Me Purifying Peat Maskissa* on aivan ihana kuohkea koostumus. Balneologinen turve puhdistaa ihoa, mutta moneen muuhun puhdistavaan naamion nähden tämä tuntuu myös hoitavalta, eli naamiosta ei jää kuiva ja kiristävä tunne. Jos siis pelkää liian tujua naamiota, tämä on hyvä vaihtoehto! Tykkäsin näistä kaikista Tilkin tuotteista, ja käytössä on parhaillaan matkakoisia voiteita, eikä valittamissa niissäkään. Tilkillä on muuten suomenkielinen verkkokauppa.

The Body Shop Vanilla Marshmallow Body Lotion*. Käytän vähemmän vartalovoiteita, siksi tämä tuote on kestänyt käytössä pienen ikuisuuden, mutta olen kyllä pitänyt. On ollut kiva löytää The Body Shop uudelleen pitkän tauon jälkeen. Tämä pehmentävä kosteusvoide tuoksuu huumaavasti vaniljalle (rakastan vaniljan tuoksua!) ja on vegaaninen. Hinta-laatusuhde todella kohdallaan riittoisuuteen nähden ja muutenkin varsin kiva täyteläinen, mutta hyvin imeytyvä voide.

Kicks Daily Gradual Tan Face Jelly*. Kicks on viime aikoina yllättänyt positiivisesti monella omalla tuotteellaan ja tämä kuuluu niihin. Hoitava geelimäinen itseruskettaja kasvoille, joka tuntuu kaikin puolin miellyttävälle eikä tuoksukaan ole huono. Ihanaa on, että geeli imeytyy hyvin ja myös lopputulos on just hyvä, selvästi päivettynyt, mutta ei yhtään överi. Olen käyttänyt tätä myös dekolteen alueelle, ja toimii hyvin.

Batiste XXL Volume Spray on taattua Batiste-toimivuutta! Original-kuivashampoota hieman tujumpi ja enemmän rakennetta tuova, muttei yhtään mähmäiseksi hiuksia jättävä (jollaista tunnetta inhoan). Hyvin todennäköisesti palaan tämänkin äärelle uudelleen.

Essence Stay True Lip Linerit ovat olleet käytössä jo pitkään. Koostumus ja kesto on erinomainen, ja hinta suorastaan halpa. Harmillisesti sävytieto kuluu nopeasti pois, joten en nyt millään muista mikä sävy tämä oli, mutta kyseinen sävy on joka tapauksessa ihan täydellinen arkihuuliin ja nudepuniin, eli juuri niihin, mitä eniten käytän. Lisäksi superhyvä pigmentti ja levittyvyys. Miinuksena se, että väri loppuu jo melko paljon ennen itse kynän loppua, mutta toisaalta, säästyy siltä, että yrittäisi ihan tynkäkynän kanssa saada piirrettyä huuliviivoja.

Maybelline Lash Sensational Lash Multifying Mascara. Kun luovuin ripsipidennyksistä, oli tämä ensimmäinen ripsari jonka ostin, ja oltuani tyytyväinen, hankin heti edellisen loputtua uuden. Pidän pehmeästä kumisesta harjasta, joka erottelee ja pidentää. Väri on syvä musta ja koostumus sopivan kiinteä, mutta ei kuitenkaan paakkuinen. Vaikea kuvitella, että tämänkään jälkeen jaksaisin sattumanvaraisesti kokeilla jotain muuta, joten tällä mennään kunnes jostain syystä jokin toinen varastaa huomion.

Boho Green Make up Blush*, sävy 05 Coral on ihana! Täydellinen luonnolliseen meikkiin. Sävy on pehmeän persikkainen ja sopii tosi hyvin arkikäyttöön. Boholle tyypilliseen tapaan hyvä pigmentti ja tietty ekologinen pakkaustapa. Lämmin suositus!

Boho Green Make up Terra Cotta -aurinkopuuteri on juurtunut luottotuotteeksi. Ihana tuote, täydellinen sävy ja kivasti ekologisuus huomioitu. Omaan ihonsävyyn 05 Terre de Core on paras, ja toimii läpi vuoden. Lisää Boho Greenistä täällä.

D’Difference Cell Innovation 5 D Rejuvenating Day Cream* kuulosti alkuun paljon paremmalta, kuin millaiseksi lopulta osoittautui käytössä. Olin merkin pr-tilaisuudessa ja esittelyn perusteella paloin innosta päästä kokeilemaan tätä virolaisen merkin tuotetta, mutta jostain syystä käytössä päivävoide ei oikein kolahtanut. Ensiksikin haju ei ollut yhtään mieleen. En yleensä ole järin herkkä tuoksuille, mutta tässä oli sellainen iäkkään rouvan tunkkaisen hajuveden tuoksu (mitenkään sitä paheksumatta, mutta en vain kaipaa sellaista ihan kiinni nenääni) ja tuote ei imeytynyt ihan niin hyvin kuin olisin toivonut. Koostumus on kyllä miellyttävän kevyt, mutta jotenkin se tuntui kasvoille hieroessa pikemmin jäävän pinnalle kuin imeytyvän. En tiedä miksi näin, odotin ja toivoin enemmän. D’Differencen aiemmin testaamani kasvonaamiot olivat kuitenkin ihan super, joten voi hyvin olla, että tämä vain yksinkertaisesti ei ollut omalle ihotyypille hyvä. En siis laita pannaan brändiä, ainoastaan tämän tuotteen omalta kohdalta.

EkoPharma C-MAX Värillinen Päivävoide* suojakertoimella olisi varmaankin kulunut nopeammin, jos sävy olisi ollut oikea itselle. Sävy light oli vähän turhan vaalea ja teki kasvoista normaalia kalvakammat, minkä takia käyttötahti löytyi vasta kun tajusin yhdistää sitä hieman liian tummaan meikkivoiteeseen. Yhdessä kokonaisuudesta tuli juuri hyvä, niin sävyn kuin keveydenkin puolesta. Sävy tässä on toki melko häivähtävä, eli on tosiaan vain kevyesti sävyttävä päivävoide, mutta jos ei istu, eron huomaa helpommin. Muutoin miellyttävän tuntuinen tuote, joskaan en osaa kunnolla arvioida kun olen niin vähän käyttänyt yksistään. Plussaa siitä, että on kotimainen ja vegaaninen.

BTB13 Medical Serum*. Jos kysyttäisiin suosikkiseerumiani, vastaus olisi selvä. Tämä kotimaisen BTB13-klassikko, Medical serum, tai sitten islantilaisen BioEffectin perusseerumi. Molemmista olen tykännyt todella paljon. Molemmat ovat hieman hintavampia, mutta oikeasti toimivaksi kokemiani ja sellaisia, joiden pariin palaan aina mielellään uudelleen. Medical Serum on valmistettu Helsingissä ja sarjalle ominaiseen tapaan vegaaninen. Jos etsii kevyttä hoitavaa seerumia aikuiselle iholle (pitäisi sopia herkällekin iholle), kannattaa tutustua tähän! Oma ihoni voi selvästi paremmin tämän kanssa, mikä tietenkin on tavoitetila ylipäätään millä tahansa tuotteella!

*Saatu blogin kautta.

Yritän parhaillaan purkaa hermostunutta mieltäni blogiin ja töihin. Asunnolla tehdään lattiatöitä, jotka aiheuttavat jäätävää meteliä enkä voi tehdä asialle mitään. Tunnen valtavaa syyllisyyttä ja viime yön valvoin tuskaillen sitä, että vielä yksi kokonainen päivä jäljellä äänitaakkaa naapureilla kestettävänä. Tuntuu yksinkertaisesti sietämättömältä aiheuttaa hankaluutta ja epämukavuutta muiden arkeen, vaikka kaikella tapaa tiedänkin, että remontit kuuluu elämään ja niitä vain täytyy silloin tällöin tehdä. Ei tämä melu ole kiusallaan aiheutettua. Silti tunnontuskat ovat kovat, ja niin odotan, että saan hihkua naapureille, että pahin vaihe on ohi. Ja toki tietenkin samalla toivon, että työ on ollut vaivan arvoista ja betonin alta kuoriutuu oikeasti käyttökelpoinen lattia. Lattia-ammattilainen varoitteli, ettei niin välttämättä käy, mutta päätin ottaa riskin. Pian selviää, kannattiko se. Ei kai siis ihme, että on vähän vaikeuksia keskittyä, mutta kun muuta ei voi kuin odottaa, pakko yrittää keskittää ajatuksia asioihin, joille oikeasti voi jotain.

Moni puhuu jo siitä, että kesän helteet on ohi. Tiedä tuosta, sää on usein arvaamaton ja osaa yllättää. Oli miten oli, kesä on kulunut vauhdilla. Tajusin, että nämäkin asut ovat pian kahden kuukauden takaa, ajalta kun vasta nautittiin kesän alusta ja niistä ensimmäisistä kunnon kesäpäivistä.

Kesä on tuntunut paljon pidemmältä niinä vuosina kun sen on aloittanut reissulla lämpöön ja ehkä lopettanutkin sellaiseen, ja ylipäätään pitänyt lomaa. Tämä todellakin on ollut monella tapaa erilainen kesä, eikä vähiten maailmantilanteen takia. Mielenkiintoista nähdä, millainen seuraava kesä tulee olemaan – toivottavasti monella tapaa yleisesti ottaen parempi. Sitten aion myös pitää lomaa, se on lupaus.

Mekko: Vero Moda / Korikassi: Anne’s Past&Present / Hattu: & Other Stories / Sandaalit: Castaner

Rakastan värejä. Se ei tarkoita värikkyyttä tai räikeyttä, vaan kiinnostavia väriyhdistelmiä, jotka yhdessä näyttäytyvät harmonisena ja tai jopa vangitsevana. Siinä missä rakastan tasapainoisia väriyhdistelmiä, negatiivisesti silmääni hyppää tilaan, materiaaliin tai tarkoitukseen nähden huonosti yhteensopivat sävyt ja ylipäätään keskenään riiteleviä värejä.

En tarkoita niitä kliseisiä väripareja, joista varoitellaan, kuten vaikka punaista ja vihreää, sillä uskon, että ihan kaikista värikomboista voi löytyä se täydellinen yhdistelmä, kyse on enemmänkin siitä, missä vahvuudessa värit näyttäytyvät, millaisena tekstuurina ne ovat ja mihin taittavat. Huono värivalinta tarkoittaa itselle sitä, että se ikään kuin syö värejä ympäriltään. Silloin kumpikaan ei näyttäydy parhaana versiona itsestään. Sellainen ei siis yksinkertaisesti vain sovi tilaan, valoon tai vaikka ihon sävyyn, mutta usein siis kyse on sävyasteen valinnoista eikä niinkään itse väreistä.

Tällä alustuksella tuskin tarvitsee sanoa, että saatan vähän viilata nyansseja, mitä tulee tulevan kodin värivalintoihin. Ylipäätään sellaiset pienet, mutta isosti kokonaisuuteen ja tunnelmaan vaikuttavat asiat kuin värit, tekstuurit ja valot ovat itselle äärimmäisen tärkeitä asioita remontissa.

Olenkin jo moneen otteeseen sanonut, että en halua kliinistä, väriä ja kodikkuutta saa olla, mutta oleellista etenkin pienessä asunnossa on, mitä ne ovat ja miten istuvat yhteen. Tarkoitus ei ole tehdä väripommia, vaan lisätä tunnelmaa ja persoonaa visuaalisten valintojen kautta. Ja yhden pinnan valinta vaikuttaa toiseen, joten tämän kokoisessa hyvin avonaisessa asunnossa on pakko ajatella väripalettia kokonaisuutena, sävyasteiden täytyy tukea toisiaan, ei viedä niiden nyansseja väärään suuntaan.

En mieti pelkästään sävyjä, joista pidän vaan huomaan miettiväni myös yllättävänkin paljon asunnon historiaa. Se tarkoittaa aikakautta, jota rakennus edustaa sekä nykyisen talon kiinteiden elementtien sävyjä. Koen tärkeäksi sovittaa valinnat kulloiseenkin tilaan ja ikään kuin antaa tilan tunnelman ja valon johdatella valintoja.

Tikkurilan värikartat

Olenkin viime viikkoina selannut valtavan määrän valmiita värilastuja. Niiden hakeminen rautakaupasta taisi olla ihan ensimmäisiä asioita mitä remonttiin liittyen tein.

Lopulta totesin, että ainoa itselle toimiva tapa on ottaa kunnon väriviuhka käteen ja alkaa vertailemaan nyansseja keskenään ja lopulta parittaa niitä yhdeksi kokonaisuudeksi. Huhuilin sellaista somessa ja ihanasti sain vinkin, että ainakin Vantaanportin K-raudasta järjestyy värikarttoja lainaan. Niinpä kävin eilen hakemassa Tikkurila Symphonyn Opus 1 ja 2 -värikartat sekä muutaman lattiavärinäytteen. Opus 1 sisältää puhtaita perusvärejä, ja on osoittautunut itselle tarpeettomammaksi (sävyt tuntuvat liian kliinisiltä ja keinotekoisilta), sen sijaan murrettujen värien Opus 2 on täynnä kiinnostavia vaihtoehtoja. Näiden lisäksi tilasin Torista universaalin väriviuhkan, jota voin hyödyntää kun lainaviuhkat lähtevät palautukseen.

Olen ajatellut valita ensin sävyt ja sen maalit. Nyt olen tutustunut pellavaöljymaaleihin, kalkkimaaleihin ja tietenkin tuttuihin Tikkurilan maaleihin. Tällä viikolla saan myös näytteitä ihan uudesta ekologisesta maalisarjasta. Haluaisin valita ekologisempia vaihtoehtoja, mutta tähän mennessä värivalikoiman suppeus on osoittautunut haasteelliseksi, joten todennäköistä on jonkinlainen yhdistelmä. Olisi hienoa, jos edes jotkut kodin maalit pystyisi korvaamaan ns. paremmilla vaihtoehdoilla, mutta en kuitenkaan halua tinkiä sävyistä tai kestävyydestä. Esimerkiksi keittiön kaappien ja tason väliseen seinään on pakko valita kunnon kulutusta kestävää, ja sama toki lattiaan.

 

Eteisen kaapiston sävy tulee olemaan Tikkurilan sävykartasta, se kun on se, mitä valmistaja käyttää, joten näin ollen eteisen muita värejä täytyy peilata siihen. Olen jopa harkinnut saman sävyn jatkamista myös seiniin, mutta en ole vielä tehnyt päätöstä.

 

 

Kiireisin päätös on kuitenkin lattiamaalivalinta, johon nyt on pari vaaleanharmaata sävyä loppusuoralla, toinen asteen viileämpi, toinen hieman lämpimämpi. Aion ostaa pienet purkit molempia ja testata, jotta saan parhaan käsityksen siitä, kumpi sopii asuntoon paremmin. Ja lattiasävyn suunta taas vaikuttaa kaikkeen muuhun, kuten vaikka kaapistojen sävyyn. Väriviuhkat ovat lainassa vain muutaman päivän, joten niistä on ammennettava tänä aikana mahdollisimman paljon infoa, jotta tietää mistä jatkaa kun seuraavat maalivalinnat ovat käsillä. Onneksi loppuviikko tehdään asunnolla lattian pohjatyötä, joten voin keskittyä itse muihin juttuihin ja maalimietteiden lisäksi tarkoitus on palata laattavalintojen äärelle.