Tiedän, että toistan itseäni kun puhun nykyisen remonttielämän loputtomasta multitaskauksesta. Koko ajan pitäisi olla askeleen edellä ja suunnitella tulevaa, mutta samalla olla läsnä ja valvoa nykyhetkeä. Sen lisäksi pitäisi hallita ja hoitaa myös muu elämä. Tämä päivä on hyvä esimerkki siitä, eri asioiden välillä hyppimisestä niin mielessä kuin ihan fyysisestikin. Olen käynyt rautakaupassa, maalannut väliseinän kattokohdat, yrittänyt tehdä lopullista värivalintaa viikonlopun maalausurakkaan, pitänyt etäpalaveria Oodissa asiakkaalle, perehtynyt Tiktokin toimintalogiikkaan ja sisältöoikeuksiin, viestitellyt taloyhtiön edustajan kanssa ilmanvaihtokanavista, yrittänyt tavoitella huoltoyhtiötä maanantain vesikatkoon liittyvistä puuttuvista informaatioista, tsekannut statuksen laattatilaukseen, ollut yhteydessä putkiasentajaan, viestitellyt parin muun asiakkaan kanssa, ottanut asukuvia, käynyt ostamassa puhdistusaineen kasvoille, palauttanut kaappisävyjen mallipalat, syönyt kiireessä Patisserie Teemu Auran croissantia, pitänyt minitauon Netflixin äärellä, tehnyt kamppissuunnitelmaa asiakkaan kanaviin, siivonnut ja yrittänyt valmistautua iltaan kun ystäväpariskunta tulee läheltä poikkeamaan. Nämä noin niin kuin päällimmäisinä, ja kello on vasta neljä iltapäivällä.

En siis ihmettele kun eräs remppojen koulima tuttava totesi, että kannattaa varautua siihen, että remontin jälkeen iskee yllättävä uupuminen vähäksi aikaa. Hyvin mahdollista, sillä mieli tuntuu käyvän jatkuvasti kierroksilla ja koko ajan on jotain, mitä pitäisi tehdä, suunnitella tai selvittää. Mutta hei, onpahan kokemus tämä kaikki! Ja vaikka nyt onkin paljon mielessä, en edelleenkään ole oikeasti katunut hetkeäkään urakkaan lähtemistä, vaikka huonoimmista hetkistä saatankin lakonisesti vitsailla. Voinen kuitenkin taputtaa itseäni olalle kun remontti on valmis ihan vain siitä, että olen näin keltanokkana ja yksin saanut kokonaisuuden kunnialla loppuun. Otaksuen tietty, että sinne asti päästään kaikkien näiden matkan muuttujien ja uusien informaatioiden rinnalla. Heh.

Mutta nyt, pikapikaa ruokaa laittamaan ja samalla kahvia väsymystä hillitsemään, sekä sitten vielä pari työmeiliä ja ystäviä odottamaan. Ihanaa viikonloppua!

Mekko: Zara / Bleiseri: Mango / Nilkkurit: Vagabond / Huivi: Becksöndergaard / Laukku: Coccinelle

Ai niin, piti sanoa tästä kuvien asusta, että tämä mekko on niitä yhtenään käytössä olevia vaatteitani näin evakkoaikana. Superhelppo ja mukava arjessa! Ja bleiseri, siitä tuskin tarvitsee enää mainita, että on koko ajan päällä.

Viikot 10 ja 11 olivat ehkä koko remonttiajan verkkaisimmat, mutta jälleen viikolla 12 asunto täyttyi remonttipölystä ja muutamassa päivässä kokonaisuus otti ison harppauksen eteenpäin. Nyt asunnolla näyttää jo siltä, että voi jo helposti aistia, miltä se tuntuu valmiina. Huomasin ensimmäistä kertaa tuntevani vähän haikeutta. Remontointi on haastanut omaa harkitsevaa luonnetta ja ollut paikoin jatkuvaa pulmaratkaisua, mutta olen nauttinut valtavasti.

Tapasin pitkästä aikaa ajan kanssa työtuttavaa, joka totesi, että silmäni syttyvät kun alan puhua remontista ja vaikuttaa siltä, että tämä on ollut juuri oikea valinta itselle. Ja niinhän se on. Olen oppinut valtavasti ja kaikki on ollut todella mielenkiintoista. Sitä ikään kuin ei haluaisi remontin loppuvan. Tai toki haluaa asunnon valmistuvan, mutta itse teeman ei haluaisi katoavan. Sitä paitsi, jos nyt aloittaisin alusta, olisin niin paljon fiksumpi siinä, miten aikatauluttaa, mistä hankkia ja mihin kiinnittää huomiota, eli ennen kaikkea olisin todella paljon tehokkaampi.

Mutta ei pidä mennä asioiden edelle, sillä onhan tässä vielä aika paljon tekemistä, kuten vaikka eteisen remontointi ja märkätilojen remppaaminen, sekä tietty muiden alueiden viimeistely ja keittiön asennus. Eli tekemistä kyllä vielä riittää!

Näinä viikkoina tapahtui:

Väliseinä

Kuun alussa Mirror linen lasiruudukolla varustettu väliseinä jäi runkovaiheeseen, mutta nyt se vihdoin valmis! Tai ei virallisesti valmis, sillä maalaus puuttuu vielä, mutta muuten. Ja voi että, se näyttääkin hyvälle! Paikan päällä poikenneet ovat todenneet, että sehän on ihan kunnon jämäkkä seinä, eikä mikään kevyt viritelmä. Juuri sellaista halusinkin, kunnon väliseinän, vaikkei se jatkukaan läpi huoneen. Mirror Linen lasiruudukot on ikään kuin upotettu seinän sisään osaksi sitä, jolloin se on eheä sekä kestävä kokonaisuus. Tykkään todella paljon jo nyt, eikä seinää edes vielä ole maalattu.

Sähkötyöt

Yksi iso asia, mikä asunnossa vaivasi, oli miten sattuu vedetyt sähköt. Ne kulkivat pitkin seiniä vuosien saatossa kerrostettuna niin, ettei kaikki kohdat enää edes olleet käytössä, mutta jäljet näkyivät. Kun mainitsin asiasta sähköasentajalle, totesi hän hetken tiloja katseltuaan, että sähköt voi vetää huomattavasti suoraviivaisemminkin ja myös järkevöittää kaapelien kulkuja niin, että mahdollinen tv ja nettipistoke tulevat suoralle seinälle keittiön kulman sijaan. Täydellistä! Tila rauhoittui heti kun johdot lähtivät hassuista kohdista ja näin päästiin myös työstämään seiniä loppuun. Sähkötyöt jatkuvat vielä myöhemmin, seuraavaksi keittiön ja eteisen katon osalta.

Keittiön seinien korjaus

Koska keittiö saapuu pian, on tilan pohjatyö ollut seisoneista töistä kriittisin. Irronneen seinälevyn tilalle laitettiin uusi ja seinät tasoitettiin lähes kauttaaltaan ja hiottiin huolella. Koska keittiön välitilaan ei ole tulossa laattoja, mutta sellaiset oli aiemmin, vaati näkyvien kohtien saaminen kauniin sileäksi yllättävänkin paljon aikaa ja vaivaa.

Putkien kotelointi

Samalla kun väliseinää rakennettiin, koteloitiin myös ikkunan vieressä kulkevat patteriputket. Niissä oli aiemminkin kotelointi, joskin huonokuntoinen eikä edes kattoon asti kulkeva. Halusin myös nähdä, löytyykö alta käyttökelpoinen ilmanvaihtoputki (valitettavasti ei), joten oli luontevaa tehdä kotelointi uusiksi (samalla saatiin myös järkevöitettyä sähkövedot). Saumojen viimeistely sekä maalaus on vielä tekemättä, mutta muuten sekin on valmis.

Kylpyhuonesuunnitelma

Kylpyhuoneremontti on tuntunut mielessä kaukaiselle epäselvälle möykylle, mikä on hieman stressannutkin, ei oikein ole tiennyt mistä lähteä liikkeelle ja mitä kaikkea pitäisi huomioida. Nämä viikot toivat kuitenkin selkeyttä pian alkavaan projektiin ja sain ammattilaiselta erinomaisen työn kuvauksen, jonka hyväksytin taloyhtiön edustajalla. Kiitos tämän, pääsin myös etenemään suunnittelutyössä, laskemaan laattatarpeet ja pyytämään tarjouksen kalusteista. Nyt tiedän mitä tapahtuu, mutta vielä ei ole ihan selvää milloin, mutta se onneksi tarkentuu pian.

Eteisen ideointi

Eteiseen on tulossa isot kaapit, ja niiden tiimoilta tapasin useampien kaappifirmojen edustajia ja pääsin vertailemaan tarjouksia. Samalla hahmottui myös kaapin tyyli ja muutenkin eteisen väripaletti. Eteisen remonttia aloitettiin purkamalla kulmasta seinää päällystäneet vanhat laudat sekä paikkaamalla vanhojen sähkövetojen jälkiä. Samalla käytiin läpi kattosuunnitelmaa ja muutenkin ideoitiin työn etenemistä. Heti keittiön asennuksen jälkeen päästään siis jatkamaan eteisen kunnostamista!

”Tuo taitaa olla sun lempi takki”, totesi mies kun viikonloppuna puin päälleni tätä harmaaruutuista bleiseriä. Naurahdin. Pikemminkin ainoa! Ymmärrettävä olettamus, nyt kun suurin osa vaatteista on varastossa, on päällä aika usein ihan samat vaatteet. Kyse ei kuitenkaan ole lemppareista, vaan todellakin vaihtoehtojen puutteesta. Pakkasin melko vauhdilla ja oikeastaan oletin tuolloin, että jo tässä vaiheessa olisin avannut osan muuttolaatikoista ja kaivanut kauteen paremmin sopivaa vaatetta, mutta viikot ovat hujahtaneet ohi ja laatikot seisovat edelleen avaamattomina.

Kaipaan kyllä syysvaatteitani, mutta fiksuna muuttopäivänä unohdin kausivaatteet sinne ihan perimmäiseen ja alimmaiseen varaston nurkkaan, jonka täytin päälle muilla laatikoilla Tetriksen tapaan. Niinpä ei ole tehnyt mieli lähteä kaivamaan niitä, ja on ollut pakko mennä sillä mitä on. Onneksi niillä vielä tarkenee, vaikkei tämäkään takki kovin paksu ole, mutta kirjaimellisesti ainoani (ellei enemmän ulkoilukäytössä olevaa parkatakkia lasketa mukaan). Sama on kenkienkin kanssa. Se on joko nämä tai lenkkarit, ja näillä säillä oikeastaan nämä.

Onneksi molemmat ovat klassiset, niin harmaa ruutubleiseri kuin mustat nilkkurit, ja käyvät jos nyt ei ihan kaiken, niin ainakin melkein kaiken kanssa. Tämä asu on viikonlopulta. Olipa ihana sää, ja ylipäätään luonto alkaa tarjoilla syksyä kauneimmillaan! Toivon, että ennen kuin kunnolla kylmenee, ehdin ja jaksan hakea täydennystä kausivaatteisiin, tämä kun on pukeutumisen lempikauteni.

Pusero: Uniqlo / Hame: RH Studio / Bleiseri: Mango / Nilkkurit: Vagabond / Laukku: Marc Jacobs