Kello hipoo yhtätoista, mutten vieläkään ole jaksanut nousta sängystä. Vapaapäivän ylellisyyttä.

Eilen tosin olin liikkeellä jo tähän aikaan, suuntasimme Elsan kanssa ex tempore retkelle Haltiaan, jonka luontokeskukseen muuten pääsee museokortilla ja ravintola tarjoilee aika ihanaa lounasta. Muutama tunti vierähti huomaamatta ja ulkoilu teki hyvää. Toivoin, että retkeily olisi edesauttanut hyviin yöuniin, mutta kaltaisellani uniongelmaisella ei näytä sekään toimivan. Tuuri lähinnä, mitä ei yleensä ole. Tänään vaihdan luontomaisemat citymiljööhön, mutta jatkan museokorttiteemalla, eli poikennen nauttimassa päiväkahvin jossain keskustassa ja poikkean samalla museossa – kunhan jossain vaiheessa pääsen sängystä ylös.

Tuo kuvissa näkyvä Haltin svetari on muuten ihan täydellinen. Sen lisäksi, että se on malliltaan siro, mahtuu sen alle mukavasti kerroksia niin pysyy lämpimänä. Toki asun päällä oli vielä takki, mutta ei näinkään kylmä päässyt tulemaan.

Farkut: Dr. Denim / Kengät: Björn Borg / Reppu: Fjällräven / Huppari: Halti, saatu blogin kautta
Kuvat: Elsa / Oi mutsi mutsi

Köln on pullollaan viehättäviä ravintoloita. Teki sitten mieli makeaa tai suolaista kivaa paikkaa ei tarvitse kauaa etsiä. Oman reissuni aikana pääasiassa valitsin ruokapaikat fiiliksen mukaan tai tyydyin take away -herkkuihin, mutta poikkeus oli Freddy Schilling -Die Hamburger Manufaktur -ravintola, saksalainen burgeripioneeri. Kuultuani vuolaat kehut Freddyn hampurilaisista, oli pakko suunnata paikanpäälle testaamaan, siitäkin huolimatta, että monetkaan kehutut hampurilaispaikat eivät näin kasvissyöjän näkökulmasta yllä ylistyksen tasolle. Freddy Schillingin kanssa oli toisin.

Jokaisen listalla olevan hampurilaisen sai myös kokonaan kasvisversiona, mikä jo itsessään on aika ihanaa! Eikä iloa vähentänyt se, että vegepihvi oli ihan täydellinen; täyteläinen, maukas ja herkullinen. Kaukana kuivasta ja tylsästä. Kuten koko hampurilainen muutenkin, kooltaan tosin valtava, mutta poikkeuksellisen maistuva! Lisäksi kaikki hampurilaiset saa myös gluteenittomina ja vegaanisiakin vaihtoehtoja on.

Ravintolan tunnelma on hauska. Jouduin suuntaamaan paikalle tiukasti karttaa seuraten, sen verran sivussa pääväyliltä se oli, mutta tavallisen asuinkadun varrella aukeaa pikkuinen terassi ja avoimena sisään astumaan kutsumaan ovet – ja jo alkuillasta täpötäysi tila.

Suurin osa asiakaskunnasta tuntui olevan nuoria aikuisia ja tunnelma oli rennon rouhea. Henkilökunta oli supermukavaa ja kävi useampaan kertaan jututtamassa yksinmatkalaista, tarjoillen kiitettävästi vaihtoehtoja sekä vinkkejä jo tilausta tehdessä. Lähtiessä ovella nojaili puukori, josta sai napata omenan matkaan.



Freddy Schilling löytyy Kölnistä kahdesta osoitteesta, itse vierailin osoitteessa Kyffhäuserstrasse 34. Ravintola on päivittäin auki, mutta ei ota vastaan pöytävarauksia. Liikkuvuus vaikutti kuitenkin olevan hyvä, joten vaikka ravintola oman vierailun aikana oli koko ajan täysi, myös pöytiä vapautui hyvin. Hampurilaisia saa myös mukaan ja ilman lisukkeita. Vaikka ranskalaiset herkullisia olivatkin, niin jos olisin tajunnut hampurilaisen todellisen koon, en olisi niitä suotta tilannut, suurin osa kun jäi kylläisyyden takia syömättä.

On ollut vaikea hahmottaa, että edessä on neljän päivän vapaat. Reissut ovat ehkä sekoittaneet ajatuksiani ja en ole ollut ihan kartalla kalenterista. Maanantaina jouduin jopa googlaamaan, että osuuko pääsiäisen pyhäpäivät todella tämän viikonlopun ympärille. En siis ole ehtinyt paneutumaan aiheeseen saati tekemään suunnitelmia, joten luvassa on nyt vähän niin kuin yllärivapaat! Saa siis nähdä, mitä ex tempore tekemistä keksin.

Toisin kuin vielä täällä (tai mistä sitä vielä viikonlopusta tietää), Roomassa oli kevät jo ihanan pitkällä ja niin lämmintä, että liki kesävaatteissa pärjäsi.

Täydelliseksi reissuvaatteeksi osoittautui simppeli paitamekko. Se on kevyt, mukava ja vie vähän tilaa. Lämpimämmällä säällä hihoja voi kääriä ja viileämmällä heittää päälle neuletakin tai ujuttaa alle vaikka farkut (joita ei kyllä Roomassa tarvinnut). Tennarit olivat loistoasuste ja veikkaan, että tänä kesänä kuljen pääasiassa niissä. Ostoslistalla onkin kahdet uudet – sekä tutut Supergat että Adidakset, kummankaan kohdalla vain en ole vielä osannut päättää väriä, niinpä hankinta on antanut odottaa itseään. Mutta ehtiihän tässä vielä ennen kesää!


Paitamekko: & Other Stories / Tennarit: Superga / Reppu: Fjällräven