Kirjoitin vuoden alussa taipumuksestani keloidiarpiin ja niiden hoidosta. Tiedän, että tämä perinnöllinen taipumus koskee vain pientä prosenttia, mutta koska itse olen kokenut samaistuttavan käytännöntason informaation hoidosta melko vähäiseksi, päädyin jatkopostaukseen.

Sappileikkauksen jälkeinen arpi on mietityttänyt ja myös oireillut, joten päädyin näyttämään sitä plastiikkakirurgille Siluettiin. Hyvä että kävin, sillä keskustelu antoi käytännön tasolla enemmän kuin yksikään lukemani nettiteksti. Tosin ei hyviä uutisia, kirurgi totesi useampaankin otteeseen, että kyseessä on pirullinen taipumus. Tiedän, niin on. Hoitovaihtoehtoja on vähän ja avainasemassa on reagointi haavan ollessa vielä aktiivinen.

Jos joskus saisin jälkikasvua, olisi tämä kuulemma sellainen taipumus, joka kannattaisi ottaa heti huomioon lapsen ruhjoessa itseään ja ennen kaikkea olla ottamatta turhia riskejä esimerkiksi rei’ittämällä korvia lapsena (vähän kauaskantoista omalla kohdalla, mutta muille taipuvaisille tiedoksi). Kirurgin mukaan yleisesti ottaen riskialtteimmat kohdat keloidin syntyyn ovat olkapäät, kaula ja dekoltee – rinnat eivät juurikaan. Kuulemma dekolteella lepäävä luomeni on juuri riskialueella, eikä sitä kannata poistaa esteettisin perustein tai lopputulos voi olla vielä pahempi.

Keloidin kasvu

Keloidiarpi voi kasvaa niin kauan kuin se on aktiivinen, ja pahimmissa tapauksissa arpikudos kasvaa kohtuuttoman suureksi kovaksi möykyksi. Sappileikkauksen jälkeinen arpi on tosiaan alkanut kasvattaa keloidia, jota olen yrittänyt hillitä Mepiform-silikonisidoksella ja silikonigeelillä, mutta en yhtäjaksoisesti. Tavallinen arpi on aktiivinen alle vuoden, mutta keloidiarpeen sama ei päde, niinpä omakin arpi on edelleen aktiivinen. Sen tietää siitä, että arpi kutisee, punoittaa ja tuntuu kovalle. Tällöin se on edelleen kasvuvaiheessa, ja reagointi on oleellisessa osassa lopputuloksen kannalta.

Kehittyneen keloidin hoidot ovat vähissä. Suurissa tai muuten häiritsevissä keloideissa paras vaihtoehto saattaa olla korjausleikkaus tai jopa ihon siirto, pienemmissä voi kokeilla kortisonihoitoa, mutta sekään ei ole riskitön (ja lisäksi hintavaa). Siksi Siluetin plastiikkakirurgi suosittelikin reagoimaan vielä kun keloidini on pieni ja hallittavissa, ja jatkamaan kotihoitoa vielä. Lopullista tilannetta voi arvioida kun arpi on rauhoittunut ja näkee, millaiseksi se jää.

Keloidin kotihoito

Kirurgin mukaan jo aiemminkin käyttämäni Mepiform-laastari on paras vaihtoehto aktiivisen arven rauhoittamiseen ja kasvun pysäyttämiseen. Aiempaan väljään ohjeistukseen nähden sain nyt tarkennusta siihen, että laastarin tulisi ulottua vähintään puoli senttiä arven rajojen ulkopuolelle joka suuntaan, eli olen tähän asti leikannut lapun ihan liian pieneksi yrittäessäni säästellä hintavaa laastarilevyä.

Lisäksi laastarin tulee olla haavan päällä 22-24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä, näin lähes vuosi leikkauksen jälkeen vielä ainakin kolme kuukautta eteenpäin, mutta mahdollisesti vielä puolisen vuotta. Aktiivinen vaihe on saatu pysäytettyä kun punoitus ja kutina lakkaa, sekä se pehmenee. Kun arpi on ollut tässä tilassa kuukauden, voi laastareista luopua, mutta mikäli oireet palaavat, tulee hoito aloittaa uudelleen. Yhden laastaripalan pitäisi kestää käyttöä noin viikon verran, mutta itse olen huomannut, että viitisen päivää on realistisempi kun suihkussa käy päivittäin. Muutaman päivän jälkeen tarttumapinta on jo selvästi vähissä ja lopulta laastari lähtee liikkeelle jo lähes itsestään.

Haavan hoidon tehostaminen tuntuu uuvuttavalta etenkin näin kesää  vasten, mutta ymmärrän riskit jos en sitä tee. Näin ollen tämä on kuitenkin isossa mittakaavassa huomattavasti järkevämpi vaihtoehto kuin antaa olla, jälkihoito on vaikeampaa ja ennen kaikkea kalliimpaa. Mielenkiintoista nähdä, minkä verran aikaa menee, että leikkaushaava rauhoittuu.

Terkut Algeriasta! Koska matkajuttuihin palailen vasta kotiuduttuani, on nyt hyvä hetki ottaa katsaus huhtikuussa loppuun kuluneisiin tuotteisiin. Kuukauden aikana kului loppuun melko paljon tuotteita, mutta osa oli sellaisia, jotka päätin vihdoin saada käytettyä loppuun kaappitilaa pois viemästä.

1 Boho Green Make up Terra Cotta -aurinkopuuteri*, sävy Terre de Corse nousi yhdeksi meikkisuosikikseni vähään aikaan. Niin hyvä, että heti ensikokeilusta jäi vakiokäyttöön ja kun tuote loppui, kävin heti ostamassa uuden Ruohonjuuresta. Ihana luonnollinen sävy, mutta kuitenkin riittävästi pigmenttiä. Loistava vaalealle iholle ja hinta-laatusuhde erinomainen. Plussaa järkevästä pakkauksesta, tosin pahvipakkaus alkoi vedellä viimeisiään jo aika varhaisessa vaiheessa kun kuljetin tuotetta käsilaukussa mukana. Kesti silti juuri ja juuri loppuun, mikä on toki tärkeintä. Eli mieluummin näin kuin turhaa muovia ympärillä.

2. Marc Jacobs Daisy EdT.* Otin missioksi alkaa käyttää kaapissa seisoneita hajuvesiä loppuun ja ensimmäisenä tartuin tähän. Pidän tuoksusta, se on raikas ja todella helppo. Keveä ja kukkainen olematta imelä. Helppo arkituoksu, mutta viime aikoina olen alkanut kaipaamaan vähän enemmän voimaa ja jopa mausteisuutta tuoksuun, joten on siinä ja siinä, onko tuoksu lopulta liian kepeä omaan makuun – ainakin tuoksun viipyily iholla saisi olla pidempi.

3. Ontic Minerals Pearl Highlihter (L01)* oli unohtunut laatikon pohjalle, mutta kun osui käsiin kun siivoilin meikkilaatikkoa ja päätin napata arkikäyttöön. Ontic Minerals on siis virolainen luonnonkosmetiikkabrändi, jolta löytyy mm. mainio mineraalimeikkipohja. Tämäkin oli tosi kiva, kaunis pehmeä ja vaaleaan ihoon sopiva sävy. Luonnollisesti hehkuva, muttei kiiltävä. Kiva tuote, mutta olen tosi laiska käyttämään highlightereita, joten sen pohjalta ei lopulta kuitenkaan tullut jäädäkseen.

4. Maybelline Lash Sensational Mascara* on kestänyt käytössä pitkään. Ripsipidennysten takia käytän ripsaria melko vähän ja myös valikoiden. Tässä olen pitänyt siitä, että harjaosa on muovinen ja pienikärkinen, mikä on todella hellävarainen pidennyksiä silmällä pitäen sekä tarkkaan jälkeen. Lisäksi miellyttävää on, että väri on syvän musta, eli tällä saa helposti lisättyä näyttävyyttä. Toki vertailukohtaa normiripsiin ei ole, mutta pidennysten kanssa toimi hyvin.

5. Lumene Kulmakynä, sävy Grey Brown on ihan suosikkini kulmakynistä. Juuri ennen reissua yritin etsiä kyseistä sävyä kaupasta, mutta oli harmillisesti loppu, joten täytyy suunnata ostoksille matkan jälkeen. Luonnollinen harmahtavan rusehtava sävy, joka sopii tosi hyvin omaan hiustensävyyn.

6. Love, Beauty and Planet Blooming Color Shampoo & Conditioner* oli ihana setti. Tykkäsin todella paljon! Shampoo oli hellävarainen, mutta puhdisti hyvin ja hoitoaineen teho oli riittävä omille karheille hiuksilleni. Hinta-laatusuhde todella kohdallaan ja muutenkin vegaaninen brändi sellainen, jonka pariin mielelläni palaan toistekin. Miinusta käytön kannalta hieman hankalasta pakkauksesta. Leveästä, mutta tylppä pullosta oli suht hankalaa saada loppuja aineita pois ja jo puolivälissä jouduin kääntää pakkaukset päälaelleen, että ainetta sai riittävästi puristettua ulos. Sisältö itsessään kuitenkin erinomaista!

7. Salt of the Earth Spray Natural Deodorant ostin mielenkiinnosta. Speksit kuulostivat niin hyville ja hinta oli edullinen, joten oli testattava. Tuote on vegaaninen ja ilmeisesti myös palkittu, ja osoittautui varsin kivaksi. Ei ihan päässyt samaan pitoasteeseen kuin käyttämäni normidödöt, mutta oli huimasti parempi kuin monet testaamani luonnonkosmetiikan dödö, jotka heikon pitonsa puolesta jäävät käyttämättä. Tämä siis tuli käytettyä loppuun, mikä kertoo jotain toimivuudesta. Uskalsin siis käyttää joinain arkipäivinä, mutten ihan niinä pisimpinä ja kiireisimpinä. Kokeilemisen arvoinen tuote kuitenkin!

8. Exuviance Skin Rise Bionic Tonicin* viimeisiä kasvovesilappuja säästelin, sillä en olisi halunnut tuotteen loppuvan. Superfreesaavat ja mukavasti viimeistelevät kasvovesilaput, jotka jättivät ihon ihanan hengittävän ja raikkaan tuntuiseksi. Miinusta siitä, että purkki ei ollut ihan täyteen pakattu, eli pakkaukseen olisi mahtunut enemmän lappuja mikä olisi ollut ihan jo muovin käytön kannalta suotavaa.

9. Organic Shop Body Desert Almond & Honey Milk Reviving Body Scrub ei ihan vakuuttanut. Tykkään monista Organic Shopin tuotteista, mutta tämä ei ollut paras omiin tarpeisiin. Säärissäni on melko paksu iho ja kaipaan kunnon kuorintatehoa, mutta tämän koostumus oli liian voidemainen ja kuorintateho tuntui kevyelle. Sopii siis sellaiselle, joka haluaa ennen kaikkea hoitavaa kevyttä kuorintatuotetta.

10. Skin Treat Clear&Pure Ezyme & AHA Peeling* on Kicksin omaa luonnonkosmetiikkasarjaa ja osoittautui miellyttäväksi kuorintatuotteeksi. Tehokkaampi kuin edellä mainittu Organic Shopin ja samalla mukavan raikas. Kuorinta-aineen tulisi antaa vaikuttaa pari minuuttia iholla ennen pois pesua, mutta on myönnettävä, että itse harvoin jaksoin odottaa ja käytin perinteisemmällä tavalla. Plussaa kauniista pakkauksesta ja herkullisen näköisestä aineesta, miinusta melko pienestä pakkauksesta, eli kului tosi nopeasti.

11. ACO Self Tanning Lotionia* olen käyttänyt ennenkin. Hyvä voidemainen väritön itseruskettava, joka sävyttää asteittain. Tällä saa siis luonnollisen lopputuloksen, ja siksi on ollut hyvä talvikäytössä tai purkkipäivetyksen ylläpitotuotteena. Plussaa sopivan ohuesta koostumuksesta, eli ei jää paksun tai nihkeän tuntuiseksi iholle. Voi siis hyvin käyttää yötä vasten.

12. Biozell Color Mask Color Remover* on supertehokas syväpuhdistava shampoo, joka lupaa poistaa myös värin colormaskien jämät. Käytän syväpuhdistavaa hoitoainetta säännöllisesti ja pidän tehokkaasti puhdistavista, joten tämä oli todella mieleen. Vaikutusta tehostaa jos antaa vaikuttaa hetken ennen poispesua. Vaatii tosin kunnon hoitoaineen käytön jälkeen, mutta sillä kombolla lopputulos on super!

13. Keune Blend Prep Spray* oli ihana! Tuo pitoa kampauksiin ja toimii samalla lämpösuojasuihkeena, eli oli ihan täydellinen tuote ennen muotoiluraudan käyttöä. Kevyt suihke, eli ei jätä hiuksia lähmäiseksi. Tykkään siitä, että muotoilutuotteesta löytyy lämpösuoja, mikä vähentää tarvittavien tuotteiden määrää. Plussaa tyylikkäästä pakkauksesta. Sellainen tuote, jonka pariin voisin mieluusti palata toistekin.

14. Satin Care Pure&Delicat Shave Gelistä on selvästi tullut vakkarituote ihan huomaamatta ja huomasin tämän loputtua miksi. Käyn silloin tällöin Clas Ohlsonilla ja näitä on sopivasti sijoitettu siellä kassan tuntumaan edullisena kahden pakkauksena, niinpä kun olen ostamassa muita juttuja, huomaan nämä kassalle jonottaessa ja ostan kotiin säästöön. Se siis selittää kaikessa yksinkertaisuudessaan, miksi päädyn juuri tähän. Mutta ei sillä, tuote toimii, on riittoisa sekä järkevän hintainen, mitkä ovat tämänkaltaisissa tuotteissa niitä ostopäätöksen kannalta tärkeimpiä tekijöitä.

15. Intensive Aqua Nutriactive Cristalli Liquidi* oli väritön hiusöljy, joka sopii erityisesti latvahoidoksi. Itse käytin tätä yhdistettynä voidemaiseen jätettävään hoitoaineeseen ja toimi niin hyvin. Kiva tuote, joka toi sileyttä ja kevyttä kiiltoa, mutta jätti hiukset ilmaviksi. Näppärän kokoinen pullo mukaan otettavaksi ja plussaa värittömyydestä.

16. Osis+ Refresh Dust Texture* kuului tuotteisiin, jotka seisoivat kohtuuttoman kauan kylppärissäni, mikä kertoo siitä, että jäi varsin keskitasoiseksi tuotteeksi – ei niin sopimaton, että olisi jäänyt käyttämättä, muttei kuitenkaan niin hyvä, että olisi tehnyt mieli käyttää usein. Kyseessä siis kuivashampoomainen tuote, joka toi samalla tekstuuria, eli jätti sormiin tuntuvaa rakennetta hiuksiin. Ei puhtaiden hiusten tuote, mutta toimi ihan kivasti sekä kampausten pohjana että seuraavana päivänä kun kaipasi freesausta ja kevyttä volyymia. Itseä vähän häiritsi pieni mähmäinen sormituntuma, mutta se taitaa olla aika tyypillistä vastaaville tekstuuria lisääville tuotteille, minkä takia en niitä aktiivisesti käytäkään.

*saatu blogin kautta

Muistelen vieläkin ilolla viikontakaista lämpöisiä hetkiä Turussa. Tänään töihin kävellessä päälle ripotelleet lumihiutaleiden haituvat eivät kuitenkaan tavalliseen tapaan haitanneet, sillä huomenna maisema vaihtuu itselle sopivampiin asteisiin. Nyt tosin on vielä pakkaus vaiheessa ja monta muutakin asiaa hoidettavana ennen aamuyön lähtöä.

Niin Turussa kuin tulevalla reissullakin kiinnostaa paikallinen design ja käsityöt. Osana Turun blogimatkaa poikkesimme Aurajoen tuntumassa sijaitsevassa idyllisessä Terraviivan keramiikkapajassa.

Terraviiva limittyy Turun Seurahuoneen koolle kutsumaan matkaan siten, että hotellin alakerrassa sijaitseva Ravintola Gunnar hyödyntää lähialueiden osaamista niin sisustuksessaan kuin tarjoiluissaan. Yksi näistä paikallisista pienyrityksistä on Terraviiva, jonka perustaja keraamikko Minna Komulainen on loihtinut pajassaan Ravintola Gunnariin helmikuvioisia lautasia. Helmiä mukaileva kuvio tulee itse asiassa pitsiliinojen painosta, jotka kaulitaan savea vasten valmistusvaiheessa.

Savipajalla elävästi mieleen nousi joskus aikoinaan käymäni vuoden mittainen savityökurssi. Se oli antoisa katsaus saven työstöön, dreijaukseen ja lasittamiseen. Ihailen suuresti kauniita keramiikkaesineitä, mutta tuon vuoden aikana huomasin, että savityöt eivät ole se omataidemuotoni. En ole riittävän kärsivällinen eikä savi ylipäätään ole materiaalina sellainen, jonka työstämisestä nautin. Mutta tuo vuosi antoi entistä enemmän arvostusta niille, jotka osaavat.

Pidän myös siitä, että paikallista osaamista tuetaan. Hyvin läheltäkin nähneenä, käsityöläisyrittäjän arki ei ole helppoa ja on vaikea kilpailla kaukaa tuoduille ja halvalla tehdyille. Siksi koen tärkeäksi arvopohjaisenkin valinnan, jossa yritykset tukevat pientuottajia. Tärkeää se on toki yksityishenkilöinäkin, mutta usein yritysten volyymit ovat suuremmat.

Itsellä on jo jonkin aikaa ollut kauniit keramiikka-astiat etsinnästä. Pari lautasta ostin vuosi sitten Tbilisin Fabrikasta ja pari syvää kulhoa olen sittemmin löytänyt Helsingin putiikeista. Kaipaisin vielä vaaleasävyistä, ehkä jopa pastellista, täydennystä erityisesti pelkistettyjen lautasten muodossa.

Terraviivasta ostin kauniin valkoisen pitsipainatuksella tehdyn lautasen, mutta se on enemmänkin tarjoiluelementti kuin arkiastia. Esimerkiksi tarjoilulautasena tai kynttilänalusena se tulee toimimaan kauniisti. Terraviivassa ihastutti myös käsintehdyt keraamiset laatat, jotka ovat mitoitettu yleisimpiin markkinoilla oleviin kaakeleihin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei koko laatoitusta tarvitse hankkia käsityönä, vaan peruslaatoitukseen voi ostaa muutamia yksittäisiä koristeellisempia laattoja tehostamaan kokonaisuutta.

Turussa vieraillessa kannattaa poiketa Terraviivan putiikissa (Kaskenkatu 2 C) jo ihan sen tunnelman takia. Myymälä on kaunis ja sen perällä seisoo valkoinen kakluuni. Takana avoimesta ovesta vilkkuu Minnan työpaja.

Ihan kulman takana aukeaa upea sisäpiha, josta löytyy toinen vierailuna rvoinen putiikki, Televisio Lifestyle Store, johon ihastuin aikoinaan Helsingissä olleen pop-up-putiikin kautta. Edelleenkin tosin mielessä kummittelee eräs R/H Studion mekko, johon siellä viehätyin, mutten tarttunut tarjoukseen ja sittemmin en ole kyseiseen malliin etsinnöistä huolimatta enää missään törmännyt.

Kävelymatkan päässä on myös aiemmin mainitsemani Nikkotakkon koruateljee sekä hurmaava Grundlagen luova työtila.

Kesään heräilevä Turku näytti viime viikonloppuna upealle. Muistelin joen vartta kävellessä ihan ensimmäistä lyhyttä seurustelun tapaista suhdetta joskus yli puoli elämää sitten. Tuolloin makoilimme pimeässä syysyössä lehtien keskellä Aurajoen rannassa ja jossain siellä lomassa koin ensimmäisen (erittäin kömpelön) suudelmani. Silloin Turku sai omassa mielessä vienon romanttisen sävyn, joka ei ole karissut vaikka Turkua on tullut sen jälkeen nähtyä enemmän muissa merkeissä.

Nyt Turussa vetää puoleensa ravintolatarjonta, joenvarren terassit ja tietenkin pienet putiikit. Tori on rakennustyömaan valtaama, mikä siirtää huomiota juuri joen suuntaan. Siitä huolimatta istuin hetkeksi paistattelemaan päivää Wiklundissa sijaitsevan Ravintola VENNin terassille, sillä aurinkoa on tullut kaivattua liikaa! Lounaan ohessa Aperol Spritz viimeisteli kokemuksen kuin olisi lomalla, sillä tuo kyseinen hohtavan oranssi juoma on yleensä sellainen, jota nautin lähinnä reissussa tai noh, lomalla.

Vierailu Terraviivan keramiikka-aterljeessa oli osa Solo Sokos Hotel Turun Seurahuoneen järjestämää pr-matkaa.
Ylempi kuva minusta; Souliina & alempi kuva; Veera Bianca.