Blogin luonnoksissa on taas ikuisuuden roikkunut kysymyspaletti, jonka jo aikaa sitten bongasin jostain toisesta blogista. Näissä huvittaa, kuinka eriparisia kysymysten teemat ja laajuudet ovat, mutta toisaalta, ehkäpä se juuri tekee niistä hauskoja vastata.

1 Mikä on blogisi tarina ja kuinka se alkoi?

Ollessani vuonna 2006-2007 vaihdossa Malesiassa pidin julkista blogia voidakseni jakaa matkakuulumiset ikään kuin yhdellä kertaa kaikille. Kun palasin, reissublogi jäi, mutta kai vain synnyttääkseen alle vuotta myöhemmin päivitetyn version, eli tämän blogin. Tuossa elämänvaiheessa sosiaalinen elämäni oli olematonta ja jollain tapaa kaipasin varovaista vuorovaikutusta myös arjen kepeistä asioista. Blogimaailma oli tuolloin huomattavasti vuorovaikutteisempaa ja blogi ikään kuin tarjosi itselle sopivan väylän. Kokeiluksi ajateltu alku imaisi mukaansa ja sittemmin blogi on kasvanut minun mukanani, mutta pysytellyt silti melko kepeissä vesissä. Tarjoten samalla tyydytystä tarpeelleni luoda ja tehdä jotain visuaalista, jossa näkee kättensä jäljen.

2. Mitä intohimo tarkoittaa sinulle?

Intohimo on ihana ja vaarallinen asia. Parhaimmillaan se on luovuutta ruokkivaa sekä ihanaa paloa elämää ja toista ihmistä kohtaan. Nurjalle puolelle kääntyessään se vääristää maailmankuvaa ja pakkomielteistää toimintaa. Haluan ajatella sitä enemmän palona ja haluna, joita molempia näen elämää elämisen arvoisiksi tekeviksi tunteiksi. Niiksi, jotka vievät eteenpäin ja antavat tyydytystä kokemuksista sekä tekemisistä. Parhaimmillaan se on oikein kanavoituna ja sopivana mausteena arjessa. Välillä intohimoa on paljon, välillä sitä täytyy etsiä, mutta joka tapauksessa se on kiinni pitämisen arvoinen tunne.

3. Mitä teet rentoutuaksesi?

Hmm. Matkustan? Niin ainakin suuressa mittakaavassa. Pienessä mittakaavassa ihan yksinkertaisia juttuja. Katson Netflixiä, olen seurassa ilman somea, käyn kävelyllä, nukun päiväunia (nyt kun sellaiseen on mahdollisuus!) ja noh, suunnittelen matkoja. Koen äärimmäisen rentouttavaksi tutkia karttoja ja lukea eri kohteista.

4. Viimeisin matkasi?

Nyt kesän aikana siirtymä yrittäjyyteen on pakottanut rahalliseen priorisointiin, eli en ole uskaltanut lähteä matkoille kun tulot vielä hakevat paikkaansa. Onneksi sain toukokuussa tehdä ihanan reissun Tunisiaan ja Algeriaan, joista jälkimmäinen odottaa vielä purkua matkakertomukseksi.

5. Matkustatko yleensä yksi vain ryhmässä?

Mieluiten (ja eniten) kaksin, mutta olen vuosien varrella yrittänyt opetella yksin matkustusta työmatkojen kautta. Onkin kiva huomata, että tänä päivänä ajattelen, että seurattomuus ei estäisi matkailuani, vaan voisin ihan hyvin ajatella lähteväni matkalle itsekseni. Nyt tosin on samanmielistä matkaseuraa tarjolla.

6. Unelmakohde, jonne olet aina halunnut matkustaa?

Haluan elää siten, etten roikota vuodesta toiseen unelmia vaan mietin, miten voin toteuttaa niitä. Niinpä olen pyrkinyt matkustamaankin niihin kohteisiin, joita olen halunnut nähdä, ja niiden kautta syntyy taas uusia matkaunelmia – ja ylipäätään saavutetut asiat kuljettavat uuteen. Nyt pidempään mielessä on viipyillyt Mongolia ja Väli-Amerikan maat. Vähän tuoreempia ovat Kazakstan ja muut liki sijaitsevat Keski-Aasian maat. Lisäksi ehkä yllättävänäkin toiveena on Kypros, se kun on ainoa maa, jossa en Euroopan maista ole käynyt. Olenkin miettinyt sen yhdistämistä esimerkiksi Libanoniin, mutta ei etätyöviikko ihan vain Kyproksellakaan haittaisi.

7. Mikä on viimeisin kirja, jonka olet lukenut?

Kirjojen luku on viime aikoina jäänyt valitettavan vähälle ja useampia tietokirjojakin luen vähän osittain, kiinnostavia kappaleita poimien. Tällä hetkellä kesken on Kjell Westön Missä kuljimme kerran, mutta on myönnettävä, että se on ollut kesken varsin kauan.

8. Mikä on lempikirjallisuudenlajisi?

Joskus kauan sitten luin paljon romaaneja ja fiktiota ylipäätään, mutta huomaan tänä päivänä olevani paljon kiinnostuneempi siitä, mitä voin konkreettisesti oppia. Ehkä osin myös viime vuosina kortilla ollut aika on vaikuttanut asiaan ja pakottanut tekemään priorisointeja eri asioiden kesken. Niinpä lapsuuden ja nuoruuden lukemisharrastus on jäänyt vähemmälle ja sijaa on vienyt esimerkiksi blogi. Niinpä tänä päivänä olen ensisijaisen kiinnostunut tietokirjallisuudesta.

9. Mitä tykkäät jakaa sosiaalisessa mediassa?

Hankala kysymys, joka saa hieman ylianalysoimaan. Suhde sosiaaliseen mediaan on itselle hieman kompleksinen. Se on itselle työ ja pidän suuresti siitä, kuinka se tarjoaa pienemmille yrityksille ja brändeille mahdollisuuksia nousta esiin sekä se myös antaa sijaa tiedon nopealle kululle (kaikkine kääntöpuolineen). Tietyllä tapaa se myös sopii omalle introvertille luonteelleni, saan olla yksin, mutta tavallaan kuitenkin sosiaalinen omaehtoisesti.

Yksityiselämässä saatan olla huono jakamaan asioita oma-aloitteisesti, toisaalta kun joku kysyy, olen hyvinkin avoin ja rehellinen. Sama osin pätee someen, koen välillä vaivaannuttavaksi jakaa yksisuuntaisesti omia asioita, mutta nautin somen visuaalisesta virrasta ja ehkä siksi siis luontevin vastaus tähän olisi kuvat. Tykkään jakaa kuvapainotteista sisältöä, usein jättäen syvintä itseäni taka-alalle. Siksi kai on helpompi tehdä somea työnä muille, siinä saa tuoda muita esille eikä tarvitse hiiskua itsestä yhtään.

Toisaalta taas, ehkä osin jopa ristiriitaiselta kuulostaen, haluan taistella musta-valkoista ajattelua ja kiiltokuvamaista pintaa vastaan. Koen tärkeäksi arvoksi muistaa ja muistuttaa, että asioilla sekä ihmisillä on ulottuvuuksia ja kerroksia. Ulkoa päin katsottuna näemme helposti vain heijastuksen omasta maailmastamme, siitä, mitä haluamme nähdä, mitä kadehdimme tai pelkäämme. Se arvo ajaa itseä myös välillä kertomaan ja kirjoittamaan syvemmin. Haluan arkipäiväistää vastoinkäymisiä, uupumusta, eroja, erilaisuutta ja vaikka terapiaa. Tuoda esiin sen, että kaikki se on ihan vain arkea, ja sitä tapahtuu kaikille meille eri muodoissaan. Ja ylipäätään kannustaa puhumaan asioista rohkeasti. Siksi koen tärkeäksi myös puhua asioista asioiden nimillä, vaikka ihan aina en jaksakaan altistaa itseäni syvemmille asioille julkisesti.

10. Mikä on suhteesi asuinpaikkaasi?

Vastaus riippuu paljon siitä, millaisella ympyrällä asuinpaikan määrittää. Onko se Suomi, Helsinki vai Kruunanhaka? Jos ajatellaan asuinaluetta, niin pidän Krunasta. Tykästyin alueeseen jo opiskeluaikana täällä hetken asuttuani, ja tuntui luontevalta palata muutama vuosi sitten (vaikka teinkin asuntovalinnan nopeasti). Rakastan meren läheisyyttä ja tiettyä rauhaa yhdistettynä lyhyisiin etäisyyksiin. Mutta myönnän, että olen alkanut miettimään muuttomahdollisuutta, nyt kun työ ei sido enää tiettyyn puoleen Helsingistä. Lisäksi Hämeentien liikennemuutokset ovat lisänneet kotiin kantautuvaa liikennehälyä, mikä on hieman alkanut tympimään. Voisin hyvin ajatella palaavani vaikka Töölöön. Toisaalta taas olen tehnyt nykyisiä elämänvalintoja myös mahdollistaakseni pidemmät ajat ulkomailla, joten aika näyttää minne koti liikkuu.

11. Mitä haluaisit edistää maailmassa?

Äh, niin montaa asiaa. Ehdottomasti suvaitsevaisuutta, lempeyttä, erilaisuuden hyväksymistä ja toisen kunnioittamista. Tasa-arvoasiat ovat itselle sydäntä lähellä, samoin kuin eläinten asiat. Samoin haluaisin myös edistää tiettyä tiedelähtöisyyttä valinnoissa ja keskustelussa, välillä mutu ja äänekkyys tuntuu ajavan pelottavalla tavalla ohi, ja haluaisin antaa tieteelle suurempaa sijaa yleisissä keskusteluissa.

Oli vakaa aikomus tarttua blogiin heti kun sain päivän työt kuuden hujakoilla pakettiin, mutta tein aivan liian ilmeisen virheen. Kömmin hetkeksi sänkyyn ja avasin Netflixin. Pari tuntia, tai oikeastaan enemmän, hujahti lähes nollatilassa ja vasta saatuani syödyksi sain itseni aktivoitua taas. Ainakin hetkeksi.

Ylipäätään nyt puhtini on varsin työfokusoitunut. Tunnen oloni motivoituneeksi, on paljon ideoita, joita haluaisin työstää eteenpäin ja olen tainnut roikkua enemmän yritykseni somessa kuin omassani. Ja onkin myös ihanaa, että sitäkin kautta on tullut jo sisältötoiveita, mitkä toki inspiroivat itseä entisestään muotoilemaan kokonaisuutta. Mutta eiköhän kaikki tasaannu rutiinien löytyessä ja myös ideoiden valikoituessa paljoudesta. Toisaalta aika ihanaa, että on tällainen fiilis. Innostunut!

Huomenna on tämän arkiviikon vähäohjelmaisin päivä, mistä osan olen ajatellut pyhittää blogijutuille, ja jos vain on yhtään tämän päivän kaltainen sää, nauttia myös kesän viimeisistä hetkistä. Tämä asu on heinäkuun alkupuolelta, kun eräänä  lauantaina kävelimme Espoon puolella sijaitsevaan Gallen-Kallelan museoon ja sen vieressä sijaitsevaan huvilakahvilaan. Yksi tämän kesän kivoista kesämuistoista! Asu taas noudattelee aika lailla omaa käsitystä mukavasta. Löysähkö rento hame ja pitkään kävelyyn sopivat tennarit. Neule, koska sää lupaili epävakaata, mutta lopulta olikin ihan liian kuuma.

Neule: H&M / Hame: 24Colours / Laukku: Coccinelle / Tennarit: Le Coq Sportif

Ensimmäinen yrittäjyyden arkiviikko takana ja kaikki on vielä totuttelua. Niin rytmin etsimistä kuin omien tehokkaimpien hetkien tunnustelua. Ensi viikolla edessä on jo asteen verran enemmän töitä, mikä on monella tapaa todella hyvä asia. Se auttaa löytämään sitä omaa arkirytmiä ja ylipäätään kiinnittymään arkirutiineihin. Lisäksi toki työ on yhtä kuin tulo, ja näin yrittäjyyden alkumetreillä ja muutosten keskellä erityisen arvokas asia. Mutta ei se ole ollut vain niitä, olen myös nauttinut tekemisestä. Nyt kun olen saanut keskittyä ihan vain ydinosaamiseeni, huomaan olleeni tällä viikolla useaan otteeseen innostunut ja erityisen tehokas.

Varmastikin jossain vaiheessa palaan blogissa havaintoihin siitä, miten arjen muutos on vaikuttanut omaan oloon ja millaisia käytännön asioita olen huomannut, mutta nyt tuntuu vielä liian varhaiselle luetella niitä. Mutta yhden asian puolesta voi liputtaa jo, nimittäin nukkumisen. Mainitsinkin jo nukkuneeni viime aikoina suht hyvin ja olen nyt viimeiset kolmisen viikkoa nukkunut niin paljon paremmin ja enemmän kuin ikuisuuteen. Se todellakin tuntuu, sekä mielessä että kehossa. Ihana, ihana tunne! Lisäksi varmasti kertoo siitä, että muutos on ollut oikea.

Eilen nautin täydellisestä kesäkeleistä ja tänään epävakaassa sunnuntaisäässä on ollut hyvää aikaa hoitaa rästijuttuja kotona ja koneella. Sain muuten viikolla viimeisteltyä heinäkuun lopun hetkinä aloitettua suursiivousta ja vietyä seinustoille kertyneitä tavaroita varastoon. Se toi mukanaan tilan tuntua ja keveyttä. Yksiön seinät eivät enää tunnu kaatuvan päälle, ja neliöt tuntuvat yllättäen ihan kehityskelpoisilta. Silti mielessä kytee ajatus uuden kodin etsimisen virittelystä, lähinnä muutaman lisäneliön(nykyisessä asunnossani kun on tuskastuttavan vähän säilytystilaa) tai vähän monipuolisemman pohjaratkaisun toivossa, mutta aika näyttää. Juuri tähän hetkeen en kaipaa ylimääräistä rahan menoa, joten saa nähdä myöhemmin syksyllä, mihin päädyn.

Pusero: Monki / Kietaisuhame: Lindex / Sandaalit: & Other Stories / Laukku: Coccinelle
Kuvat: Nina, Tunnetila