”No, miten on alkanut?” Viime aikoina eniten kuulemani kysymys, joka tietenkin viittaa virallisesti elokuun alussa startanneeseen yrittäjyyteen ja AMAI Median perustamiseen.

Siihen on vaikea vastata. Ensinnäkin aikaa on kulunut niin vähän, että tuntuu melko uskaliaalle esittää muuta kuin varovaisia huomioita. Toiseksi, hyvän sanominen tuntuu vähän pelottavalle, melkein kuin sen esiin tuominen saisi sen katoamaan. Vaikka eihän niin ole, se on vain oman mielen typerä tiedostavuus, että kaikki voi olla vähän ajan kuluttua toisin. Yrittäjyydessä ja elämässä ylipäätään. Toisaalta hyvin menemisen tunnustaminen on ihan yhtä tärkeää kuin sen, jos ei mene niin hyvin, koska se antaa aina mahdollisuuden tarkastella syitä kyseiseen vaiheeseen ja oppia niistä. Ja vain olemalla avoin ja rehellinen, on tilaa vuoropuhelulle, joka eri käänteissä ja vaiheissa on loistava mahdollisuus peilata omia tuntoja sekä tekemisiä.

Sen sijaan, että vastaisin hyvin, tyydyn useammin sanomaan, että paljon paremmin kuin uskalsin näin alkumetreille edes toivoa. Mikä pitää paikkaansa, samoin kuin rehellisyyden nimissä myös hyvän käyttäminen alusta puhuessa. Läheisille on paljon helpompi jakaa iloa nykyhetkestä, he kun ovat nähneet koko matkan, tuntemattomien kohdalla sitä arastelee enemmän.

Ensimmäiset kuukaudet yrittäjänä

Paremmin, kuin mihin olin varautunut ei tosin sekään kerro vielä paljoa, sillä olin varautunut siihen huonoimpaan mahdolliseen tilanteeseen, eli nollatasoon, josta on pakko aktiivisesti lähteä itse haalimaan asiakkuuksia. Tuntui turvallisemmalta tehdä laskelmat ja suunnitelmat sen pohjalta. Nyt olo on toiveikas. On tuttua vakiasiakasta, sekä vanhaa asiakasta, jonka kanssa ollaan laajennettu yhteistyötä. Tämän lisäksi sitouduin uuteen projektiin lokakuulle. Pitäisi myös laittaa eteenpäin pari tarjousta ja kontaktoida vinkattu potentiaalinen asiakas. Ensi kuu tulee siis olemaan työntäyteinen. Ja tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että osaamistani on suositeltu eteenpäin, enkä ole vielä joutunut tarttumaan liiketoimintasuunnitelmaani avattuun uusasiakashankintastrategiaan. Siihen nähden, että toimintaa on takana vasta puolitoista kuukautta, olo on todella onnekas.

Mutta vaikka tämä ja ensi kuu ovat vakaalla pohjalla, yrittäjänä on pakko hyväksyä se, että tilanne voi elää, ja parin kuukauden kuluttua voi olla toisin. Haluan siis pysyä valppaana ja olla rakentamatta toimintaani yhden tai kahden kortin varaan. Opin koko ajan tehdessä lisää, sekä asiakkaiden tarpeista, omista vahvuuksista että myös hinnoittelusta, joten toisaalta lähtökohdat ovat myös referenssien samalla karttuessa toiset muutaman kuukauden kuluttua. Niinpä viimeistään vuoden vaihteen tienoilla voi olla hyvä pysähtyä tarkastelemaan mennyttä kautta ja miettimään, millaista yrityksen tulevasta vuodesta voisi olla realistista rakentaa ja mihin se positioida. Sitten on myös helpompi arvoida, miten toiminta on lähtenyt liikkeelle.

Yrittäjyyden vapaus ja vastuu

Yritys on tuonut vapautta. Olen kieltäytynyt aikaisista aamuista siinä määrin, mitä voi (yllättävän paljon voi). Toki pari aikaista aamua helposti eksyy viikkoon tapaamisten tai asiakaspäivän puolesta, mutta noin niin kuin isossa mittakaavassa. Pidän taukoja, käyn ulkona keskellä päivää ja jaksotan tekemistä energisimpiin hetkiin. Olen huomannut, että olen nyt paljon tehokkaampi. Kun toimiston häly, päivää katkovat kokoukset ja epärelevanteistakin asioista täyttyvä sähköposti on historiaa, pystyn keskittymään oleelliseen ja saan muutamassa tunnissa niin paljon enemmän tehtyä kuin koskaan toimistoarjessa.

Mutta yrittäjyys on tuonut myös vastuuta ja lisännyt velvollisuuksia. Opettelen vielä kirjanpidollisia asioita ja huolin, että kaikki käytännön asiat tulee hoidettua oikein ja mahdollisimman ennakoivasti. Lisäksi tunnollisuus puskee pintaan. Haluan, että laskuttamani aika on todella sen arvoista ja täysin käytettyä.

Varasin marraskuun loppuun parin viikon matkan, mikä on sekä mielenkiintoinen, että vähän pelottava asia näin yrittäjän kulmasta. Ensinnäkin se tuo paljon menoja, mutta sinä aikana ei välttämättä kerry juurikaan tuloja. Selvitän jo vauhdilla, miten pystyisin kuromaan aikaa umpeen edeltävällä viikolla ja tekemään töitä matkan päältä. Jotenkin se on pakko saada onnistumaan. Samalla taas tiedän, että yksi syy jättäytyä yrittäjäksi on ollut mahdollisuus liikkuvuuteen, joten tämä tulee olemaan hyvä koetinkivi ja opin paikka, että miten sen käytännössä saa toteutumaan. Toivottavasti tälläkin kertaa paremmin kuin pelkään. Paljon uutta siis, mutta samalla olen erittäin tyytyväinen päätökseeni hypätä yrittäjäksi ja on kiinnostavaa nähdä, mitä se tuo tullessaan kun alun totutteluvaiheesta on päästy harppaus eteenpäin.

Jos teillä nousee mieleen postaustoiveita yrittäjyyteen liittyen, niin kertokaa toki. Mikäli teema kiinnostaa, kannattaa myös ottaa seurantaan AMAI Median Instagram-tili, jonne aina ehtiessäni yritän tuoda sekä somealaan että omaan yrittäjyyteen liitännäisiä juttuja.

Kuvat: Camilla Bloom