Tältä vuodelta toivoin entistä liikkuvampaa työntekoa, sillä olen huomannut, että vaihtelevat työpisteet ja erilaiset ympäristöt inspiroivat itseä ja ruokkivat luovuutta. Syksyn aikana vietin paljon aikaa asiakkaiden luona, mutta alkava vuosi näyttää siinäkin vähän erilaiselle, mikä olisi loistava mahdollisuus vaikuttaa työtapoihin ja -paikkoihin. Maisemanvaihdos ei suinkaan tarkoita kauaksi lähtemistä (vaikka toki sitäkin toivon), vaan ihan kotikaupungin erilaisia etätyölokaatioita ja helppojen yhteyksien päässä sijaitsevia kiinnostavia lähikohteita.

Tartuinkin heti tilaisuuteen kun sellainen tuli vastaan. Miehellä oli työkeikka Imatralla ja päätin lähteä mukaan kun kalenterissa ei mitään läsnäoloa vaativia velvoitteita näin vuoden ensimmäisellä viikolla ollut. Näin kokonaisuudesta muodostui pieni roadtrip, jossa yhdistyi työ ja huvi. Miehen ollessa hoitamassa töitä istuin itse iltapäivän Imatralla kivassa kahvilassa naputtelemassa omia työasioita ja sain mukavan tehokkaasti työlistaa hoidettua pois alta, sama onnistui näppärästi Lappeenrannassa.

Suuntasimme siis Imatralta Lappeenrantaan, josta seuraavana päivänä ajoimme Vaalimaan ja Zsar outlet-keskuksen kautta Haminaan ja sieltä kotiin. Haminaan olisi kiinnostanut tutustua enemmän, mutta sää oli niin kurja, että lounaan ja kirpparilla poikkeamisen jälkeen luovutimme ja otimme suunnaksi Helsingin.

Lappeenrannassa sen sijaan ehdimme kulkea paremmin. Majoituimme rannassa sijiaitsevassa tunnelmallisessa Boutique Hotel Old Spassa, josta oli loistava yhteys illalliselle keskustaan ja seuraavana päivänä linnoitusta tutkimaan. Toivoin ihanaa auringonpaistetta, mutta maisemaa väritti tuhannet eri harmaan ja ruskean sävyt, ja tuntui, ettei päivä oikein edes alakaan. Melankolisen värimaailman ohella ilmassa tuntui hyytävä kostea kylmyys ja mieltä lannisti pistävä tuuli. Ei siis paras sää kaupukikiertelyyn.

Mutta onneksi on kahvilat.

Lappeenrannan linnoitusta kiertäessä poikkesimme paikallisen pienkahvipaahtimon, Lehmus Roasteryn rinnalla sijaitsevaan kahvilaan, Satamatie 6:n. Mikä ihana paikka se olikaan! Vaikka puolenpäivän harmaudessa rakennus näytti suljetulta ja suuri raskas ovi ei kutsunut kurkkaamaan sisään, niin kannatti katsoa pidemmälle. Sisällä odotti avara, tunnelmallinen ja trendikkään rouhea myymälä-kahvila sohvaryhmineen ja kynttilöineen.

Jos en olisi hoitanut työjuttuja jo hotellilla aamulla, tämä olisi ollut juuri hyvä paikka etätöille. Tosin nyt kun kiireisimmät työt oli hoidettu, jäi aikaa rauhalliselle kahvihetkelle tässä 1914 -luvun rakennuksessa. Lehmus Roasteryn kahvia, tietenkin, ja vastapaistettua munkkia. Valikoimassa oli myös herkullisen oloisia tuorepuurokuppeja ja muuta pientä syötävää, lisäksi illemmalla paikka sopii täydellisesti vaikka viinilasilliselle. Tämä täytyy pitää mielessä tulevia Lappeenrannan vierailuja varten.

Lomalla kaipaan erityisen paljon irtiottoa arkikauneudenhoidosta ja ylipäätään helppoutta. Haluan pärjätä matkalla mahdollisimman vähin tuottein, enkä halua ajatella edes sellaisia rutiineita, jotka arjessa soljuvat luontevasti. Etenkin jos edessä on pidempi matka ja kohteena lämmin kesävaatteiden maa, teen mieluusti muutaman pidempitähtäimisen panostuksen selvitäkseni reissussa helpolla.

Niinpä esimerkiksi Tansaniaan lähtiessä käytin hetken kropan ennakkovalmisteluun ja se kannatti, matkan päällä selvisi ihanan helpolla, mutta olo tuntui silti huolitellulle.

Shellac-kestolakkaus

Muutaman päivän matkat pärjää ihan hyvin kotikynsilakkauksella, mutta kahden viikon matkalle oli tasan kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa: olla ilman kynsilakkaa tai laitattaa kestolakkaus. Päädyin jälkimmäiseen, sillä pidän kuitenkin kynsilakan tuomasta viimeistellystä fiiliksestä. Olen kokeillut Shellac-lakkausta ennenkin, ja todennut sen kestävän hyvin juuri sen pari viikkoa tai vähän päälle, joten asiaa ei tarvinnut pitkään miettiä.

Juuri ennen matkaa kävinkin Blue Lagoon Beautyssa laitattamassa kestolakkauksen, joka siis on UV-valolla kovetettu kynsilakka, eli kestää tavallista lakkausta huomattavasti pidempään. Oman kokemuksen mukaan kesto on melko täsmällisesti luvatut pari viikkoa. Nyt ensimmäinen lohkeaminen tapahtui pari päivää ennen, mutta muuten lakka lohkeili selvästi vasta matkalta palaamisen jälkeisellä viikolla, eli kolmannella lakkaviikolla. En ole koskaan jaksanut käydä poistattamassa lakkausta, vaan olen antanut lakan noin viikon ajan kulua ja kun reunat löystyvät, olen napannut liuskamaisena lähtevän värin pois. Ei välttämättä suositeltavaa, mutta edullinen ja helppo tapa.

Tällä kertaa päädyin Shellac-sävyyn Cashmere Wrap, joka oli niin täydellinen nudesävy, että kirjasin sen muistiin jatkoakin varten. Ehdottomasti siis toistekin kestolakkaukseen pidemmän reissun ollessa edessä! Hinta oli 45 euroa ja lakkaus sujui nopeasti, mikä oli varsin kohtuullinen summa ja aika vaivattomuudesta.

Ripsipidennykset

Ripsipidennyksissä Reetan luona olen vuosien varrella käyttänyt on/off  – välillä olen jaksoja ilman ja toisina taas hurahdan ripsien arkea helpottavaan vaikutukseen. Nyt olen käyttänyt pidennyksiä jo jonkin aikaa, ja kävinkin fiksaamassa räpsyt juuri ennen matkaa. Aktiivisilla reissuilla tai aurinkolomilla ei jaksa ajatella meikkaamista tai se tuntuu kyseisissä olosuhteissa hankalalle, joten ripset huoltamalla saa terävöitettyä katseen juuri sopivasti vapauttaakseen itsensä meikkaamisen kaipuusta. Toki edelleen kevyt meikki on mahdollista ripsien kanssa, mutta se on myös helpompi unohtaa.

Ihokarvojen vahaus

Ihokarvojen ajelu on niin ikään on niitä asioita, joita ei tee mieli lomalla ajatella ja ylipäätään haluaa välttää ikävän sängen, joka sheivatessa tulee supernopeasti. Niinpä tapanani on ollut käydä ihokarvojen vahauksessa ennen lämpimiin kohteisiin suuntaamista.

Nyt tosin päätin tehdä vahauksen itse Veet-lämminvahalla. Kirosin vahausta tehdessä sotkuisuutta ja ajan menoa, mutta kärsivällisyys maksoi itsensä takaisin ja iho pysyi koko loman karvattomana. Vahauksen lopputulos on itsellä kestävämpi kuin epiloinnin, siksi vahaus on selkeä valinta pitkäkestoista lopputulosta tavoitellessa. Kotivahauksenkin tekniikan kyllä oppii, mutta viime vuosina en ole juuri vahaillut itse, joten taidot ovat selvästi ruosteessa. Hoitolaan meno on siis huomattavasti helpompaa ja mukavampaa, mutta toki kotivahaus on edullisempaa. Koko kropan vahaukseen meni lähes yksi vahapurkki, eli reilu kymppi. Aikaa sen sijaan enemmän kuin hoitolassa tehtävään vahaukseen. Molemmissa siis on puolensa, joten saa nähdä kumpaan vaihtoehtoon seuraavan pidemmän reissun äärellä päädyn. Selvää on kuitenkin se, että vahaukseen ehdottomasti!

Aurinkosuojaa sisäisesti

Koska suuntasin pimeän syksyn keskeltä kirkkaaseen auringonpaisteeseen, olin huolissani ihostani. Toki matkalla käytin kunnon aurinkosuojatuotteita, mutta aurinko liki päiväntasaajaa oli todella pistävä, siihen siis tuskin voi olla liian varautunut. Päätinkin tällä kertaa varmistella ihoni kestävyyttä aloittamalla reilu viikko ennen matkaa Karovit beetakaroteenivalmisteen syönnin, jota napsin myös läpi matkan.

Kyseessä on siis kotimainen vagaaninen beetakaroteeniravintolalisä, jonka sanotaan edistävän ihon omaa suojaa ja siten sopivan etenkin aurinkolomille. En osaa sanoa tuotteen tutkimuksellisesta näytöstä, mutta oma logiikkani oli, että mikä tahansa luonnollinen tapa, joka voi lisätä ihoni suojaa auringon vahingollista vaikutusta vastaan on yrittämisen arvoinen. Niinpä otin aurinkokapseleiksikin kutsutun lisän käyttöön. En ihme kyllä palanut matkalla mistään kohtaa, mutta toisaalta kapselien ohella käytin päivittäin suurten kertoimien aurinkovoiteita, huivia, hattua ja snorklatessa t-paitaa, eli asia on varmasti monen osatekijän summa. En palanut, mutten järin ruskettunutkaan, mitä pidän onnistumisena, luonnollinen ruskettuminen kun on kehon suojareaktio auringon ultraviolettisäteilylle ja siten en pidä sitä tavoittelemisen arvoisena.

Ajatus matkasta Persianlahdella lepäävään Qatarin pääkaupunkiin Dohaan tuli yllättäen. Varasin matkaa Tansaniaan ja paras tarjolla ollut yhteys sattui olemaan lento  Qatar Airwaysilla Dohan kautta. Katseltuani hetken lentoaikatauluja huomasin, ettei palatessa vaikuttanut kuluihin otanko aikaisemman vai myöhäisemmän paluulennon Dohasta Helsinkiin, niinpä tein päätöksen hetken mielijohteesta ja varasin myöhemmän. Idea osoittautui hyväksi, sillä stopover Dohassa tarjosi ikään kuin kirsikan muutenkin unohtumattoman matkan päälle ja lisäksi jakoi kivasti pitkät lennot kahdelle eri päivälle.

Souk Waqif

Doha ylipäätään on erinomainen stopover-kohde. Sen kautta lentää paljon kaukolentoja ja kaupunki sijaitsee lähellä lentokenttää. Lisäksi se on kooltaan kompakti, ja lyhyessäkin ajassa ehtii saada mukavan silmäyksen kaupunkiin. Toiveeni oli saada jonkinlainen kokonaiskuva Dohasta ja ennen kaikkea kokea palanen kaupungin tunnelmaa. Siksi alueita silmäiltyäni olikin selvää, että haluan majoittua mahdollisimma keskustassa ja erityisesti Souk Waqifissa, joka on myös alueena Dohan tärkeimpiä nähtävyyksiä.

Souk Waqif on Dohan tunnelmallinen kauppakeskittymä ja torialue, jolla on nuoren Dohan mittapuulla pitkä historia, joskin alue on uusittu reilut kymmenen vuotta sitten. Samalla tavalla vanhaksi sitä ei siis voi kutsua kuin monien historiallisten kaupunkien vanhoja sydämiä, mutta se on selkeä vastapaino taivaita hipoville pilvenpiirtäjille ja uutuuttaan hohtavalle kaupunkikuvalle.

Souk Waqif on tunnelmallinen ja täydellinen paikka majoittua. Alue on kaunis ja eheä kokonaisuus, joka on pullollaan ravintoloita, kapeita katuja sekä pieniä tekstiilejä, koriste-esineitä ja muuta pientavaraa myyviä kojuja. Kun saavuin myöhään illalla, alue ihastutti eloisuudellaan ja päivällä sen hiekanvärisiä katuja oli helppo itsekseen kulkea. Souq Waqifin alueelta löytyy myös hevostallit, joihin pystyy vapaasti pujahtamaan, sekä laidalla seisoo aitauksellinen kameleita.

Dohan satama ja Museum of Islamic Art

Kaupunkikierrosta tehdessä soukkialueelta on helppo jatkaa satamaan ja islamilaisen taiteen museoon. Matkani ajoittui perjantaille, mutta en tullut ajatelleeksi, että perjantai on paikallinen pyhäpäivä. Niinpä monet paikat avasivat ovensa vasta illaksi tai ei ollenkaan, ja sama oli yhden eniten odottamistani nähtävyyden kanssa, Museum of Islamic Art aukesi vasta oman aikatauluni kannalta liian myöhään. Niinpä tyydyin tarkastelemaan näyttävää rakennusta ulkoa ja erityisesti sen kaunista ympäröivää maisemaa. Lahden toisella puolella horisontissa kohoaa pilvenpiirtäjät ja vieressä aukeavaa satama-aluetta värittää vanhat kalastusalukset, jotka ovat tänä päivänä saaneet uusia käyttötarkoituksia yksityisomistuksessa ja Persianlahdelle suuntaavien risteilyiden muodossa. Laituria pitkin pääse kävelemään ja kurkistelemaan kauniisti entisöityjen veneiden kansille.

West Bay ja moderni keskusta

Kun satamasta jatkaa poukamaa ympäri rantaviivaa mukaillen, pääsee Dohan moderniin sydämeen. Noin kolmen kilometrin matka vie pilvenpiirtäjien keskelle West Bayhin, joka kertoo näyttävästi öljyn löytymisen vaikutuksesta maahan. Historiallisesti katsottuna olematon Doha on kasvanut taivasta kohti hetkessä ja uutta rakennetaan joka puolella.

Seison rannalla, jossa vapaapäivänä vilkas Costa Café on pullollaan aikaa viettäviä paikallisia. Edessä kohoavan bisneskeskuksen lasiset seinät heijastavat meren ja taivaan sinisyyttä, ja tornitalot sulautuvat maisemaan. Myöhemmin näen kuvan alueesta 90-luvun alusta, siinä on vain kullankeltaista hiekkaa ja meren äärellä seisoo yksi ainoa rakennus. Se sama nököttää edelleen rantaviivalla, mutta tuntuu hurjalle, että kaikki tämä on kohonnut vain reilussa kymmenessä vuodessa. Alueella sijaitsee paljon toimistoja, muutamia hotelleja sekä uusi kauppakeskus. Alue on kiva nähdä, mutta samat tornitalot voisivat olla yhtähyvin vaikka Dubaissa tai Bakussa, joten kiinnostavampaa ovat Dohan vanhemmat osat ja kulttuuri- sekä taidetarjonta.

Katara Cultural village

Souq Waqifin ohella odotin eniten Katara Cultural Villagen näkemistä, eli Dohan kulttuuri- ja taide-elämän keskusta. Katara sijaitsee lyhyen ajomatkan päässä West Baysta, The Pearl -alueen kupeessa, ja on ehdottomasti näkemisen arvoinen kohde. Alueen kupeessa sijaitsee myös Dohan julkiset hiekkarannat.

Pyhäpäivän raukeus näkyi Kataran alueella. Kadut olivat hiljaiset ja ravintoloiden, kahviloiden ja museoiden ovet vielä kiinni. Jos aikaa olisi ollut enemmän, täällä olisin halunnut seikkailla enemmän. Ei sillä, että alue olisi kovinkaan iso, mutta taideteosten tarkkailuun ja kahvilassa istuskeluun saisi helposti vierähtämään aikaa. Nyt tyydyin hämmästelemään kirkkaassa auringonpaisteessa hohtavia kultaisin mosaiikkilaatoin päällystettyjä seiniä ja upeasti kuvioituja rakennuksia. Alueen estetiikka on ehdottomasti Dohan parasta antia.

Alueelta löytyy myös teatteri, kulttuurihalli, gallerioita ja ulkoilmataidetta. Katara sopii täydellisesti kävelyyn ja rauhalliseen käyskentelyyn, mutta jos kuumuus ottaa voimille, voi hypätä kevyen golfkärryn kyytiin ja pyytää huristamaan toivottuun lähikohteeseen.

The Pearl – merelle laajentunut kaupunki

Kataran vieressä merelle avautuu uutuuttaan hohtava The Pearl -asuinalue, josta myös ulkomaalaisilla on mahdollisuus hankkia asunto. Tämä näkyy siten, että The Pearl on etenkin maassa työskentelevien ulkomaalaisten suosiossa ja siinä on selkeästi kansainvälinen tuntu. Asuintalojen suuret parvekkeet avautuvat moneen suuntaan ja rantabulevardia reunustaa palmut ja näkymä huviveneiden täyttämään pieneen satamaan. Keskellä seisoo kauppakeskus kansainvälisillä kahviloilla ja kalliilla putiikeillaan. Voin kuvitella, että himmenevä alkuilta ja auringonlasku näyttää täällä erityisen kauniille.

Nojaan siroon rautakaiteeseen ja katselen kirkasta sinistä vettä. Dohaa on ympäröinyt korallinen matalikko, joten aikoinaan sinne ei ole ollut suurilla laivoilla asiaa. Nyt kaupungista löytyy jo syväsatama ja sitten tämä, keinotekoinen saari. The Pearl on merelle laajentunutta Qataria, täytettyä merta. En voi olla miettimättä, millainen merielämä on kadonnut ihmisten alta täälläkin. Kun The Pearl on täysin valmis, se tulee tuomaan Qatarille peräti 32 kilometriä uutta rantaviivaa. Tänä päivänä rakennetulla maaperällä asuu jo päälle 10 000 ihmistä. Alueen nimi muuten tulee historiasta, nämä vedet ovat olleet Qatarin pääsukellusalueita ja aikoinaan maa oli helmikaupan keskuksia.

The Pearlin jälkeen palaan vielä keskustaan, arkkitehtuuriltaan modernit alueet olivat mielenkiintoista nähdä, mutta sytyin silti eniten arabitunnelmaa ja -arkkitehtuuria henkiville alueille. Siksi haluan viettää matkani viimeiset tunnit juuri Souq Waqifin katuja kulkien.

Stopover Dohassa

Doha on poikkeuksellisen erinomainen stopover-kohde. Qatar Airwaysillä lentäessä matka on helppo reitittää niin, että lentojen väliin jää mukavasti aikaa kaupungissa. Suomen kansalainen ei tarvitse maahan viisumia ja keskusta sijaitsee häkellyttävän lähellä lentokenttää. Paluumatkalla otin aikaa hotelliltani Souq Waqifista taksiin hypätessä ja matka lentokentän oville kesti vaivaiset 12 minuuttia. Maahan tullessa myöhään illalla passintarkastuksissa oli ruuhkaa, mutta palatessa muodollisuuksien ohi käveli lähes suoraan. Alle puolessa tunnissa olinkin jo saapunut hotellista lentokentän portille.

Reititysten lisäksi Qatar Airways on tehnyt stopoverin helpoksi, lentoyhtiö tarjoaa kauttaan lentäville majoitusedun, jossa laadukkaita hotelleja voi varata nimellisellä korvauksella. Souq Waqif Boutique Hotels by Tivoli -ketjun hotelleita olin katsellut majoituspalveluiden kautta yli sadan euron yöhinnalla, mutta kun tein varauksen Qatar Airwaysin oman nettisivun kautta, majoitus kustansi vaivaiset 24 euroa yöltä. Majoituin uudessa Al Najd -hotellissa, joka oli visuaalisesti viehättävä, erinomaisella paikalla ja mielettömän mukava.

Doha on kompakti ja helposti nähtävissä lyhyessäkin ajassa. Jos nyt varaisin matkaa uudelleen, ottaisin tosin vielä toisen yön, eli viettäisin ainakin yhden kokonaisen päivän Dohassa, mutta tässäkin ajassa näki aktiivisena mukavasti. Dohassa on tarjolla runsaasti erilaisia kaupunkikierroksia, joissa näkee muutamassa tunnissa kaupungin tärkeimmät nähtävyydet. Ne ovat epäilemättä helppo vaihtoehto kiireessä olevalle turistille ja muutenkin tekee liikkumisen vaivattomaksi. Taksillakin pääsee kuitenkin erinomaisesti ja edullisesti liikkumaan, ja kävellenkin näkee paljon (vaikkakaan ei ihan kaikkea). Tunsin oloni lyhyen vierailuni aikana turvalliseksi ja ylipäätään olen todella tyytyväinen, että tein vierailun Dohaan. Opin ja koin lisää, ja jälleen yksi uusi alue maailmankartalla sai kasvot.