Suhtautumiseni naistenpäivään on ristiriitainen. En haluaisi joutua näkemään sukupuolelle omistettua päivää, mutta ymmärrän kyllä hyvin syyn ja taustan tämän päivän olemassaololle. Nimetyt päivät toki mahdollistavat myös huomion kiinnittämisen tavallista intensiivisemmin eri aiheisiin. Vaikka tietenkään en haluaisi, että mikään tärkeä aihe keräisi huomiota vain yhden päivän ajan, kuten esimerkiksi tänään valokeilassa olevat naisten tasa-arvoiset oikeudet ja kohtelu. Paljon on saatu aikaan, mutta pitkä matka on vielä edessä. Mutta toisaalta, onhan yksi päivä erityishuomiota parempi kuin ei ollenkaan, silloin on aina mahdollisuus ja tilaisuus siihen, että päivän puheenaiheet ohjaavat yhdenkin lisää tekoihin epäkohtia vastaan. Tosin epäilen, että naistenpäivää ei nosteta esille paikoissa, joissa se todella pitäisi huomioida.

Yritän keskittyä päivän mahdollisuuksiin, mutta taistelen kaupallistumista vastaan. En kaipaa onnitteluja tai pahoitteluja sukupuolestani, en halua juhlistaa naiseutta. Juhlistan mieluummin ihmisyyttä, vaikken ole varma, onko siinäkään järin juhlistettavaa. Mutta epäkohdat, ne ansaitsevat aina huomion. Eläville olennoille ympäri maailmaa tapahtuu pahoja asioita, mutta onneksi meillä on valta vaikuttaa. Käytetään sitä valtaa, ei nostamaan jalustalle vaan nostamaan muita samojen mahdollisuuksien äärelle. Se ei ole meiltä pois, vaan kaikkien hyväksi.

En vähättele saamiani kivoja sanoja ja muistaminen tuntuu aina hyvältä, oli päivä mikä tahansa. Kannustankin jokaista muistamaan toista, ei vain tänään, vaan jokaisena päivänä. Tänään tosin soisin ruusujen jäävän kauppaan, ja niiden rahojen ohjautuvan edes pieninä lahjoituksina niille tytöille ja naisille, jotka joutuvat odottamaan kaunista elettä ja apua arjessa koko elämänsä. Teille, joiden elämässä on naisia, joita muistaa – muistakaa heitä 364 päivänä vuodessa, mutta muistakaa edes tänään niitä, joilla ei ole sinun kaltaistasi ihmistä tahtomassa ja tekemässä hyvää, jakamassa arkea ja kannustamassa eteenpäin. UN Womenin mukaan joka kolmas nainen ja tyttö maailmassa joutuu väkivallan uhriksi. Moni vain siksi, että on nainen ja tekijänä yleensä tuttu. Siinä meille ajatusta tälle päivälle.

Haluan kiittää äitiäni, joka on opettanut minulle rohkeutta, auttanut rakentamaan omanarvontunnon ja näyttänyt tasa-arvon merkityksen, ja ennen kaikkea kasvattanut käyttämään vahvuuksia heikompia auttamaan. Koska tasa-arvo on yhteinen asia, tänään naistenpäivänä tahdon muistaa ja kiittää myös poikaystävääni, avomiestäni, kumppaniani, jolle minä olen paljon enemmän kuin nainen.

Ja te kaikki välittävä miehet, ruusurahat voitte ohjata niitä kipeästi tarvitseville vaikkapa UN Womenin lahjoituksella.

Kuva lainattu täältä.