Kävin tällä viikolla kampaajalla, Peilin ihanalla Giaulla, jonka luota en pois vaihda. Olin henkisesti valmistautunut kohtaamaan viimeisen lyhennyksen ja muutamien senttien menetyksen, saadakseni lopulta tasaisen latvan. Vuosi ja kahdeksan kuukautta laskin. Niin kauan meni kasvattaa oma tukka pidennysten jälkeen jättämistä vaurioista tasaiseen mittaan.

Blogiani niin pitkältä seuranneet muistanevat kyllä hiusjuttuni, kuinka sinettipidennysten jälkeen hiukset olivat järisyttävän huonossa kunnossa. Omaa hiusta oli lähtenyt tukkokaupalla ja takana hiuksissa oli selvä lovi, joka ulottui pitkälle niskaan asti. Jos olisin silloin halunnut hiukseni tasaiseksi, olisi se vaatinut aikamoista poikatukkaa, joten asiakastaan hyvin lukeneena kampaajani ei siihen lähtenyt, vaikka moni muu olisi saattanut ”kerralla kuntoon” -tyyppistä ratkaisua ehdottaa. Niinpä hiuksia lyhennettiin pala palalta, kunnes nyt viimein koko lovi katosi näkyvistä ja hiukseni ovat jälleen tasaiset. Vihdoin. Tähän asti olen joutunut läpi kasvatusprosessin vain haaveilemaan pitkästä, tietäen samalla, että edessä on ensin lyhennystä lyhennyksen perään, jotta lovi saadaan hävitettyä. Mutta nyt, nyt kaikki mitä tulee saa jäädä, mitään ei ole enää pakko leikata pois. Mieletön fiilis. Pitkät hiukset, täältä tullaan!

Kärsivällisyyttä matka tähän on kysynyt todella, ja eihän mieltä ylennä tieto, että nyt ollaan vasta puolessa välissä. Vai pitäisikö sanoa jo? Silloin aikoinaan laskeskelin, että hiusten saaminen siihen kuntoon, mitä ne ennen pidennyksiä olivat, vaatisi karkeasti ottaen kolmisen vuotta, enkä tainnut kovin väärässä arvioineni olla. Tästä kun mennään vuosi ja neljä kuukautta eteenpäin, ovat hiukseni jo oikein mukavasti kasvaneet ja pääsen hehkumaan pitkän paluuta.

Onnea tuottaa nyt pienet asiat nyt kun yleinen tyytyväisyys hiuksiin vielä on mitä on (mitta kun on omaan makuun liian lyhyt), kuten vaikkapa sellainen asia kuin paksuuden palaaminen. Kun pidennykset poistettiin, hiukseni olivat vain varjo entisestä, suomalaisittain tuuheasta tukasta. Vielä viime keväänä kun hiukset kuroi ponnariotteelle aivan päätä myöten sai kiinni palasta paksuutta, mutta kun ponnariotetta liu’utti yhtään irti päästä, tipahti paksuus huomattavasti ja sormien välissä oli jäljellä vain ohut suiro. Olenkin hykerrellyt nyt kun tekee saman, niin paksuus ei enää ulotu jää vain tyveen, vaan löysäkin ponnari tuntuu yhtä paksulta kuin tyvi. Niin, ja voihan tässä ajatella, että onpahan nyt tullut tämäkin mitta testattua, uusiutuva luonnonvara kun onneksi on kyseessä. Vielä on tosin vähän katkonaista hiusta takana, mutta se näyttää vähän kuin olisi kerroksittain leikattu malli. Ei siis paha. Olen onnesta soikea tämän välietapin saavuttamisesta ja sen mukanaan tuomasta ajatuksesta, että jokainen sentti joka nyt mittaa tulee, saa jäädä.

Siihen asti tosin pitäisi vielä oppia elämään tämän mallin kanssa. Onhan olkamitta ihan freesi, mutta hirmu hankala; hiukset eivät pysy takana ja ovat vaikeat käsitellä. Suoraan suihkusta ne ei näytä oikein miltään, joten  melkein olisi pakko hiuksille jotain joka aamu tehdä jos haluaa pitää avoinna. Tänään kohotin tyveä hieman paplareiden avulla, mikä sitten vaatikin herätystä vartin normaalia aiemmin. Kova paikka aamu-uniselle. Eilen ne olivat työpäivän nutturalla oltua vähän kiharalla, ja yritin korostaa laineita puristelemalla hiusvahaa latvoihin. Toimi upean Cirque du Soleilin esityksen ajan, jota suosittelen kyllä ehdottomasti häikäisevien akrobaattisten suoritusten ja muutenkin mieleenpainuvan visuaalisen elämyksen vuoksi muillekin!

Koska oma kuvaajani katosi viikonlopun viettoon muihin maisemiin, tässä hävettävän huonot kännykameralla napatut kuvat tämän päivän lookista ja niistä uusista hiuksista. Tätä lyhyemmissä ette minua tule näkemään, ellei jokin katastrofi kohtaa. Ja jos ei hiukset kiinnosta, niin ottakaa katse kynsiin (vaikka vähän huonosti näkyykin), lakkasin ne harmaiksi ensimmäistä kertaa ikinä ja tykkään paljon!

Hiusten mitta ennen kampaajalle menoa näkyy viime viikonloppuisesta asukuvasta, eli pienesti siitä vielä lyheni ja värikin toki kirkastui.