Voih, en tiedä mistä aloittaa, päivä on ollut niin mielenkiintoinen, vaikka ollaankin oltu vain ostoksilla. Kyllä, koko päivä! Se meidän kaavailema aamupäivä ostoksilla osoittautui nopeasti epärealistiseksi ajatukseksi näissä puitteissa, ja vaikka vähempi aika olisi ostopäätösten tekoon riittänyt, takasivat täyteen pakattu ostoskatu ja putikiit sen, etten pystynyt olemaan niin ripeä kuin yleensä. Kuten ei mieskään – kun Brooks Brothers tuli vastaan, unohduin kuin vanha kulunut kenkä oven viereen ja sen jälkeen tuttu selkä näyttäytyi vain välähdyksinä ihmismassan seassa milloin missäkin suunnassa. Huomenna on luvassa vielä miehen ostoskartalle merkkaamat kenkäkaupat, jotka eivät tänään vielä oviaan aleryysikseen avanneet. Ja ryysis toden totta olikin, aloitimme päivän jo varhain ja aamu näytti lupaavalta ja jopa rauhalliselta, mutta se illuusio katosi nopeasti.

Opin nopeasti, että edullisiin ketjuliikkeisiin on aivan turha yriittää – vaikka aleplakaatit kiljuvat kiinnostavia alennuksia, en vain ole sitä tyyppiä, joka jaksaa taistella viimeisestä rievusta. Kun seisoskelin aikani Topshopilla antamassa tilaa kanssashoppailijoille alerekkien äärellä, ja huomasin lopulta, etten vieläkään itse ole päässyt samaa tankoa katsomaan, päätin luovuttaa. Unohdin suosiolla River Islandit sun muut – niihin kannattaa mennä shoppailemaan joko netissä tai alennusmyyntien (ainakin ekan päivän) ulkopuolella, ellei satu saamaan tuulta alleen pienestä kilpailuvietistä. Itse koin stressaavan ympäristön olevan lähinnä suuri riski turhautumiseen ja tarpeettomiin heräteostoksiin, niinpä suuntasin huomioni asteen verran hintavampiin brändeihin, joissa niin ikään oli superhyvät alet, muttei kuitenkaan samanlainen väenpaljous kuin halpisliikkeissä.

Sen jälkeen shoppailusta tulikin nopeasti mukavaa. Nautin Karen Millenin alerekkien äärellä, ihastelin Furlan laukkuja rauhassa, sovittelin French Connectionia ja mallailin J.Crew:ta (jonne itse päädyin miehen suosituksesta, ja jos ette ole siihen vielä törmänneet, tutustukaa ihmeessä, siinä putiikissa oli vaikea olla päästämättä kuolaa näkyvästi valumaan). Ja juuri niissä liikkeissä, joissa olikin hyvät alet, mutta myös vähän enemmän tilaa käyskennellä hyllyjen välissä, niitä ostoksia teinkin. Poikkeus oli Victoria’s Secret, joka oli totaalisen täynnä, mutta olin sitä niin paljon odottanut, etten vain voinut olla kotiuttamatta alusvaateunelmia ruuhkasta huolimatta. Tällä päivän kokemuksella sanoisinkin, että juuri niitä asteen ”parempia” brändejä kannattaa Lontoon alesta lähteä metsästämään, sillä sen lisäksi, että tilaa hengittää on Forever 21:n alerekkejä enemmän (vaikka täyttä silti saattaakin olla), on myös alennukset suhteessa pääsääntöisesti erinomaisia, joten mahdollisuudet mainioihin löytöihin on loistavat!

Illemmalla kun rauhallisen päivän jälkeen palailimme hotellin suuntaan, oli Oxford Street jo tyystin toisennäköinen kuin aamupäivällä. Eteenpäin pääsy oli sinä tungoksesssa oma taiteenlajinsa, ja hymähdimmekin nopeasti, että eiköhän tämä päivä ala olemaan pulkassa. Omalta osalta vielä innostaisi piipahtaminen parissa tavaratalossa, sekä uudemman kerran Harrodsilla, mutta muuten olen varsin tyytyväinen. Ruutuhuivi tosin vielä on löytymättä, mutta onhan tässä vielä päiviä jäljellä! Huomenna on luvassa miehen kenkäkauppojen lisäksi ihan muunlaista ohjelmaa, joten nyt jalat saavat levätä!

Ai niin, muistakaahan Instagram, sinne päivittelen ajantasaista kuvavirtaa matkan varrelta ja muulloinkin! :)

Tänään joulupäivänä Lontoo on pääasiassa ollut kiinni, edes metro ei kulje. Se ei kuitenkaan ole hiljentänyt katuja, vaan kadut ovat valloittaneet turistit ja satunnaiset paikalliset kulkijat. Muutama kahvila, ravintola ja pubi ovat auki, mutta muuten kaupunki palaa arkeen vasta huomenna, jolloin alennusmyynnit käynnistyvät joissain putiikeissa jopa aamuseitsemältä. Meilläkin on huomiseksi merkattu alepäivä. Koska kaikki on tänään kiinni, olemme tehneet pitkää päiväkävelyä ja nauttineet kaupungin ulkoilmasta ja kauniista kaduista. Ilo on ollut hotelli, joka on kivalla paikalla ja lähialuleelta löytyy kävelymatkan päästä paljon kiinnostavaa.

Joulupäivän aloitimme hotellin rauhallisella aamiaisella ja jatkoimme jalkaisin Regent’s Parkiin leutoa säätä ja lintulaumoja ihastelemaan. Aina siihen asti, kunnes kohtalo puuttui peliin ja tragedia kohtasi. Innoistuin kai liikaa puluista ja viehättävästä puistosta, ja onnistuin tipauttamaan objektiivini maahan. Ja se hajosi, tietenkin. Juuri tätä kaipasinkin kesken matkan ja muutenkin. Onneksi satuin ottamaan toisen niistä kahdesta omistamastani, eli sen ei niin mieleisen kiinteäpolttovälisen mukaan, joten on edes joku, millä räpsiä kuvia. Se vain ei ole järin mieluisa käyttää, eikä muutenkaan taivu yhtä monipuolisesti ja tarjoa erilaisia kuvakulmamahdollisuuksia kuten vanha. Olen siis hyvin harmissani, mutta ei auta itku. Vielä en tiedä kannattaako suunnata heti huomenna uutta objektiivia ostamaan kun kameran vaihto on muutenkin ajankohtainen aihe, voi siis olla kannattavampaa yrittää sinnitellä tällä jäljellä olevalla objektiivilla reissun loppuun, mutta kieltämättä kuviin hurahtanutta ei houkuta.

Kamera-asiaa täytyy sulatella ja se on takaraivossa pyörinyt läpi päivän, koska asialle ei kuitenkaan tänään mitään enää voinut, joten yritin keskittyä nauttimaan Lontoon tunnelmasta ja erityisesti silmääni viehättävästä arkkitehtuurista. Iltapäivällä jatkoimme matkaa Oxford Streetin kautta Piccadilly Cicukselle asti, ajatuksena kartoittaa liikkeitä, joissa huomenna on syytä poikeata. Ja voi että, niitä oli paljon! En tiedä kummalla enemmän, minulla vai miehellä, mutta uskallan epäillä, että jälkimmäisellä! ;) Itseä himottaa erityisesti Victoria’s Secretin liike, jonka ikkunaa kävin jo tänään kuolaamassa, mutta toki kartalle on merkattu muitakin tuttuja ja vähän tuntemattomampia liikeitä.

Koko päivää silti emme huomenna aio käytää ostoksiin, aamupäivän lähinnä (saa tosin nähdä, mikä on todellisuus, imaisevatko alennukset mukaansa vai saako oletettavasta aleruuhkasta tarpeekseen jo heti ensikosketuksen jälkeen) ja iltapäivän ohjelma on vielä mietinnän alla. Aivan ihanaa kuitenkin on, että on aikaa eikä ole kiire minnekään. Paluu on vasta myöhään sunnuntaina, joten tässä on loppuviikko hyvää aikaa koluta valtavaa Lontoota!

Ehdottomasti mielessä ovat myös kulinaristiset nautinnot, eilen kävimme pitkällä jouluillallisella Four Seasons hotellin Amaranto-ravintolassa, joka oli makuelämykseltään erittäin positiivinen ylläri. Se oli niitä harvoja parempia ravintoloita, jotka pitivät ovensa aattoiltana auki, niinpä olimme varanneet pöydän jo etukäteen. Oopperan kummituksen jälkeen istuimmekin iltaa nauttien ruokalajista toisensa jälkeen, ja jos ruoka oli hyvää, niin palvelu oli aivan erinomaista! Herkuttelu on mielessä myös loppuviikkoa suunnitellessa, ja saa nähdä, mitä muuta makumatkaelämystä vielä keksimme. Tähän asti valintojen kanssa on onnistanut, hotellit ovat olleet mitä ihanimmat ja ruokapaikat ovat sattumalta osoittautuneet erinomaisiksi ja kivan vaihteleviksi, Dublinissa pääpaino oli pubiruoassa ja oluissa, Lontoossa on herkuteltu pikkukahviloissa ja maisteltu erityisesti italiailaisen keittiön antimia, jollaiseen suuntaamme ihan näillä hetkillä illallistamaan. Niinpä näiden sanojen ja päivän kuvasaldon myötä toivotan ihanaa illanjatkoa kaikille!!