Syyskuu saapuu ja sen myötä myös villasukat. Havahduin aamupäivällä siihen, että on ihan älyttömän kylmä. Ensin kiedoin paksua torkkupeittoa tiukemmin ympärilleni ja lisäsin lämpöä pistämällä vaatetta päälle (näin kotona vähän liiankin helposti unohtuu sellaiset normijutut kuten vaikka pukeutuminen). Edelleen vilu vaivasi eikä auttanut muu kuin muistella mihin olin viime talven jäljiltä pakannut villasukkani – varma syksyn merkki! Nyt on hyvä, mutta mieli tappelee vielä vastaan sitä, että kotonakin joutuu miettimään vaatetusta pysyäkseen lämpimänä!
Tässä kotona haahuillessani nappasin kuvan tulevasta työnurkkauksestamme, joka samalla saa toimia vähän kuin lähtötilannekuvana. Mainitsinkin, että raahattiin vintiltä takaisin monta vuotta sitten hankkimani Ikean pöytä, joka on joskus pienissä yksiössä asuessani toiminut keittiönpöytänä. Nyt siitä tulee työpöytä, mutta kokonaisuus on vielä raakile. Pöytä sopii mainiosti tilanjakajana toimivaa kaappia vasten, mutta kaikki yksityiskohdat on vielä ihan miten sattuu. Muutaman vision olen jo kehitellyt muun muassa valaistuksen osalta, joten kunhan saan niitä vietyä eteenpäin, luvassa vähän parempaa kuvasatoa.
Kuvassa pöytä näyttää selvästi todellista synkemmältä, oikeasti väritys on vähän pehmeämpi ja puunsyyt näkyvät kivasti maalin alta, vaikkei se muuten mikään erityinen kaunokki olekaan! Haaveissa siintää joku sirompi (vaalea) työpöytä, mutta tähän hätään tämä saa luvan kelvata.
Mistä tuli mieleeni, että sain pari päivää sitten päähäni marokkolaishenkisiä inspiskuvia selatessani, että haluan laittaa kauniskuvioisia kaakeleita jonnekin. Vielä on vähän epäselvää minne ja mieskin loi tutuksi tulleen hämmästyneen silmäyksensä kun kyselin, että mitä voisin kaakeloida…
Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.
Trikoomekko: Indiska, saatu blogin kautta / Huivi: Sonia Rykiel / Kengät: Mango
