Syksy saapui kunnolla yhdessä yössä ja heräsin eilen monen muun tavoin synkkään ja koleaan päivään. Kömpiessäni sängystä mies huikkasi, että ulkona sitten on todella kylmä ja sillä samalla sekunnilla valmiiksi katsottu vaatekerta meni uusiksi – eihän niillä olisi mitenkään tarjennut! Aamukiireessä napsin kaapista uuden paksumman asun, poimin laukun mukaan ja ostin aamukahvin matkaan asemalta ennen astumista junaan suunnatakseni kivaa päivää Anskun luokse viettämään! Ja hauska päivä siitä todella tulikin, ajantaju katosi ja laahustin vasta illalla kotiin väsyneenä, mutta tyytyväisenä. Yritin kirjoitella blogia vielä ennen nukkumaan menoa, mutta huomatessani, ettei ajatus vain kulje, oli parempi siirtää asia tälle päivälle.

Anskun järjestämän päivän teemana oli kotimainen design ja ekologinen turkis, ja meillä – minulla, Anskulla ja Niinalla – oli ilo päästä tutustumaan Eco Furs -brändin takana olevaan valloittavaan Heliin. Ennen kuin sana turkis saa karvat pystyyn on syytä palata materiaalin todelliseen alkuperään, joka on villa. Eco Furs haluaa korvata turkiksen, se on pöyheää, pehmeää ja erittäin lämmintä, ja vaatteet on käsin tehtyä tuftaamalla. Ja kun sanon käsin tehtyä, todella tarkoitan sitä, vaatteiden jokainen lanka on yksitellen ommeltu pohjakankaaseen kiinni – asia, johon oma kärsivällisyyteni ei mitenkään riittäisi!

Kauniin keepin tekoon Heliltä kuluukin helposti nelisen viikkoa ja voitte vain kuvitella, miten paljon työtunteja vie vaikkapa turkkia mukailevan takin teko! Jokainen vaate on siis uniikki ja tilaustyönä tehty.

Tunnit vierähtivät vauhdilla koiran viipottaessa kuvioissa, Niinan pienen Annin (inspiroivasta asusta päätellen selvästi tulevan trend setterin!) katsellessa maailmaa hiljaa hymyillen, kahvia juoden, herkutellen, höpötellen, tuftausta harjoitellen ja tietenkin, Helin luomuksia hypistellen ja sovitellen.

Ehdin päivän aikana ujuttaa itseni varmaan jokaiseen Helin matkassa olleeseen hattuun, takkiin ja keeppiin, mutta ihan suosikeikseni muodostuivat oranssi-musta keeppi sekä samanmoinen mustavalkoisena ja mielettömän upea haalari (näkyy kuvissa)! Juuri tällaisesta leveälahkeisesta ja maata viistävästä, mutta vyötäröltä tyköistuvasta haalarista olen haaveillut, joten voi olla, että päädyn vielä tilaamaan itselle oman.

Tiesittekö muuten, että tuftausta on käytetty jo viikinkien ajoilla, jolloin ryijymäisiä vaatteita käytettiin lämmikkeenä. Villa pitää hyvin lämpöä ja se lämmittää jopa märkänä. Keepeissä vuorina on siro silkki, mutta takeissa tuulta pitää paremmin viskoosivuori. Pitkissä takeissa ja liiveissä villan alla on piilossa vetoketju, jolla mallin saa muutettua nopeasti pitkästä lyhyeksi ilman, että raja hyppää silmiin.

Yhteiskuvasta Helin käsialaa on (henkarissa olevien vaatteiden lisäksi) musta olkaimeton leveälahkeinen haalarini ja Leena Harkimonkin päällä nähty joutsenkeeppi. Anskun asusta Eco Fursia on liivi ja jalkineet, Niinalta taas takki ja pipo.

Kiitos tytöt upeasta päivästä!

Tuotekuvat: Heli MG, Eco Furs / Asukuvat: Ansku, Shoe Lover

 Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.