Aikaa Unikulman liikkeessä piipahtamisesta on kolme viikkoa ja saman verran on myös kertynyt öitä uuden tyynyn ja peiton kanssa, mikä tarkoittaa yhtä kuin unipäiväkirjan julkaisua! Rehellisyyden nimissä on kuiten todettava, että unipäiväkirjani on aika surkea näky eikä itse asiassa kerro mitään itse peitosta ja tyynystä. Ajattelin eka, etten ala selittelemään täällä asioita (tai ainakaan nyt kun ovat vielä keskeneräisiä), jotka ovat vaikuttaneet arkeeni (ja aivan erityisesti nukkumiseeni) isosti viimeisen kahden kuukauden aikana, mutta jos julkaisen vain unipäiväkirjan, johtaa se helposti ihan väärin tulkintoihin.

Niinpä on pakko pienesti avata syitä, joiden seurausta uniltaan todella huono alkutalvi on ollut. Kiteytettynä siis kaksi kuukautta sitten alkoi yllättäen alavatasakivut, jotka eivät vielä tänäkään päivänä ole kadonneet vaan päinvastoin. Muistan vieläkin ekan yön, jona heräsin outoihin kipuihin ja kuinka valvoin pitkään aamuyön tunteina ennen kuin olo tasaantui ja sain taas unenpäästä kiinni. Sama kaava toistui siitä eteenpäin joka yö seuraavan kahden ja puolen viikon ajan (yhtä ainoaa yötä lukuun ottamatta) paitsi, että kivut pahenivat asteittain kunnes lopulta en saanut enää nukuttua ja päädyin päivystykseen. Siitä alkoi hidas ja poukkoileva selvitys, labrassa juokseminen ja mahdollisten kipujen aiheuttajien kartoitus ja pois sulkeminen.

Välillä on parempia vuorokausia ja välillä huonompia, mutta kivut ovat tällä hetkellä osa päivittäistä arkeani. Toisina öinä valvottaa kivut ja toisina huoli, mutta sama lopputulos; surkeat yöunet ja hillitön väsymys. Tällä hetkellä on vielä parit labratestit vetämässä, kuten mm. keliakiatesti ja jos ne eivät anna vastauksia, on jatkettava tutkimuksia pelkistä labra- ja ultraäänikokeista eteenpäin. Näinä valvottuina öinä olen ehtinyt ajatella ja päättänyt, että ellei nyt jotain merkittävää ehdi löytyä (tai ehkä etenkin silloin), heti alkuvuonna suuntaan ravintoterapeutille. Sitä alkaa olemaan jo todella kypsä päivittäisiin kipuihin, epätietoisuuteen ja unettomuuteen, niinpä todella toivoisin saavani pian apua oloon ja toki myös selityksen yhtäkkiä alkaneeseen ja otteessaan pitävään tilaani. Kunhan vain löytyisi joku helppo syy, ei mitään vakavaa, kiitos – olkoon se vaikka joululahjatoiveeni.

Mutta takaisin unipäiväkirjaan. Olen siis nyt todella huono testihenkilö itse tyynyn ja peiton suhteen, sillä valitettavasti vaikka aivan ihanat ovatkin, ne eivät poista kipujani, jotka ovat valvomisen pohjimmainen aiheuttaja. Koska kirjoitan tämän johdantotekstin vasta nähtyäni miltä unipäiväkirja valmiina näytti enkä ollut alunperin ajatellut vetäväni vatsa-asioita mukaan koko aiheeseen lainkaan, ei seuraavassa pätkässä ole mainittu mitään kivuista eikä siitä, että vastaavia öitä on pohjalla jo reilu kuukausi. Tässä siis vain jäävuoren huippu.

Unipäiväkirja

22.11 Alkuhuumaa ja ensirakkautta, peitto on ihana, täydellinen – just sellainen superylellisen tuntuinen, jollaisesta olen haaveillut. Myös tyyny on mainio! Huomasin, että oikeamman uniasennon pitäminen oli helpompaa ryhdikkäämmällä tyynyllä, eikä kasvoni lähteneet kääntymään niin herkästi alaspäin kuin aikaisemmin.

23.11 Rakastan peittoa! Nukahdin vasta aamuyöstä, mutta nukahdin nopeasti. Peitto tuntuu mielettömältä vetää korviin ja tekisi mieli rutistella sitä koko ajan. En osannut kuvitella, että yksi täkki voisi saada aikaan näin paljon iloa. Ai niin, aamulla ei muuten silmät olleet niin turvonneet, lupaava merkki ja jään odottamaan miten on jatkossa.

24.11 Nukuin huonosti, todella huonosti. Ensin valvoin kauan, ja kun lopulta nukahdin, heräilin loppuyön yhtenään. Aamulla olisi tehnyt mieli jäädä peiton alle.

25.11 Kamala yö. En nukkunut juurikaan. Valvoin pitkään ja loppuyön heräilin yhtenään. Hyvän asennon löytäminen tuntuu vaikealta. Peitto on ihana, se lohduttaa, muttei pelasta.

26.11 Edelleen levottomuus ja unettomuus jatkuu. Ei naurata. Kamala yö taas takana.

27.11 Sama juttu kuin viime yönä. Niin toivon, että pian normaali unirytmi palaisi pian.

28.11 No niin, nyt alkaa olemaan mitta täynnä. Arvatkaa nukuinko miten tänä yönä? No siis todella huonosti, hädintuskin nukuin.

29.11 Näiden surkeasti nukuttujen öiden jälkeen oli ihan pakko tehdä jotain. Niinpä ensiksi vaihdettiin lakanat (mikään kun ei voita puhtaiden lakanoiden ihanuutta) ja sitten miehen kanssa puolta sängyssä. Sillä oli vaikutusta ja nukuin lopulta ihan hyvin – pitäisi useammin vaihdella nukkumapuolta!

30.11 Toinen tervetullut kohtuullisesti nukuttu yö, edelleen valvoin ennen nukahtamista jonkin aikaa, mutta kun nukahdin, nukuin ihan hyvin.

1.12 Unen saanti takkuaa, mutta kun lopulta nukahdan, yö rullaa ihan hyvänä loppuun asti. Ongelma on, että unitunnit jäävät silti vähiin ja aamuisin väsyttää tolkuttomasti.

2.12 Sama kaava kuin edellä.

3.12 Ja sama jatkuu. Hyvä juttu on se, että nykyisellä mittapuullani ihan ok yö on jo voitto.

4.12 Yllättävää, nukahdin suht nopeasti ja nukuin ihan hyvin. Kuinka paljon onnea voikaan saada yhdestä liki normaalista yöstä!

5.12 Ensin pitkään valvomista, mutta lopulta katkeamaton uni.

6.12  Nukuin, mutta levottomasti ja pätkissä.

7.12 Ooh, nukuin katkeamatta ja pitkään, mutta se taisi johtua edellisillan juhlista! Kiitos Itsenäisyyspäivän pirskeet!

8.12 En nukkunut. Yhtään. Päivällä väsyttää. Istuessani Hämeenlinnassa meikkauksessa tekisi mieli antaa itsensä vajota uneen, illalla olen puolikuollut.

9.12 En saanut taaskaan nukuttua. Valvoin läpi yön pientä ja haurasta torkahdusta lukuun ottamatta. Päivällä huomaan olevani niin väsynyt, että kun hetkeksi pysähdyn, päässä alkaa humisemaan ja pyörimään.

10.12 Nauru on kaukana. Uni vain tule vaikka väsyttää hillittömästi. Olo on koomainen.

11.12 Juu ei. En nukkunut. Alan olla lopen kyllästynyt kaikkiin huonosti nukuttuihin öihin ja väsymykseen. Itkettää ja kiukuttaa, taidan tiuskia aiheetta miehelle.

12.12 Pyörin taas sängyssä pitkään ennen kun nukahdin, mutta kun lopulta nukahdin näin unta, että oksensin tauotta pariisilaisen ostoskeskuksen vessassa. Kiva.

13.12 Uuu mikä yö! Pitäisi ilmeisesti käydä useammin juhlimassa! Menin sänkyyn siinä aamuneljän hujakoilla ja nukuin tauotta ja onnellisena aina herätyskellon soittoon, eli melkein yhteentoista. Ihana yö, aivan ihana!

14.12 Yllättävän hyvä yö. Pyörin pitkään ennen nukahtamista, mutta kun lopulta nukahdin, nukuin keskeytyksettä aamuun asti.

Mutta vaikka olenkin nukkunut huonosti voin koko sydämestäni sanoa, että uusi peittoni on aivan ihana! Myös tyyny on hyvä, mutta erityisesti peitto todella vienyt sydämeni. Unipäiväkirjan pitäminenkin oli avartavaa, sillä oma muisti on yllättävän lyhyt. Kirjaamalla edes lyhyesti ylös miten on nukkunut, hahmottaa jo parin viikon kuluttua omaa nukkumistaan paljon paremmin. Suosittelen siis kokeilemaan jos unen kanssa on haasteita!

Ja mitä oikean tyynyn valintaan tulee, niin Unikulman sivuilla on tyynytesti, jolla voi viihdyttää itseään ja saada vähän suuntaa siihen, minkä tyylinen tyyny sopisi juuri sinulle. Testistä huolimatta suosittelen lämpimästi UniKlabissa poikkeamista, se nimittäin ainakin itselle oli todella silmiä avaava kokemus!

Mitä taas vatsaani tulee, pitäkää peukut pystyssä, että tästä pian tokenen ja loppujen lopuksi selviän säikähdyksellä! Niin, ja tässä myös selitys, miksi olen ollut ainakin henkisesti vähän etäällä blogista ja antanut itsestäni vähän vähemmän, ajatukset ovat aikalailla muualla ja voimatkin tosi rajalliset. Mutta kyllä tämä tästä, vai mitä?

 Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.