Jumpsuitit eivät yleensä ole juttuni, kuten harvemmin housutkaan. Housuissa tosin sentään on jonkinlainen istuvuusmahdollisuus, mutta haalareissa mittasuhteet harvoin menee yksiin. Kun koko on muuten oikea, jää mitta liian lyhyeksi selästä tai lahkeista. Kun taas yrittää tavoitella oikeaa pituutta, kärsii muu istuvuus. Ihan täydellinen ei ole tämäkään, mutta kun 2nd handina bongasin hauskan oranssin haalarin, päätin antaa mahdollisuuden. Sen istuvuus keskikropasta on yllättävän hyvä, eikä tällä kertaa haalari kirraa edes istuessa, mutta ei olisi pahitteeksi jos lahkeissa oli hieman lisää mittaa. Noh, se on silti lähempänä kuin moni muu jumpsuit.

Viime viikoilta kaikki kertyneet asukuvat tuntuvat olevan viikonlopuilta, sillä rempan keskellä kuljen yksissä ja samoissa pölyttyneissä lenkkareissa ja melko usein niiden parina on supermukava trikoomekko, joka saa ottaa iskuja miten paljon vaan. Pöly onkin viime aikoina istunut niin tiiviisti, että tuntuu, ettei perussaipuakaan irrota kaikkia pinttymiä ja hiuksissa tuntuu päivien päätteeksi kerros, kuin olisi käyttänyt överisti kuivashampoota. Noh, pölyisin ja likaisin vaihe on onneksi pian takana, kun alkaa jälleenrakentuminen, ehkä olo ja vaatteetkin freesautuvat!

Haalari: Miss Selfridge / Sandaalit: Moheda / Korikassi: & Other Stories

Viikonlopussa ehtii yllättävän paljon. Vuokrasimme perjantaiaamuna Helsingistä auton ja ajoimme Heinolan, Joutsan, Verlan, Haminan ja Kotkan kautta takaisin lähtöpisteeseen sunnuntai-iltana. Eihän se toki ole suora vastine menneiden kesälomien ulkomaanmatkoille, mutta ehdottomasti sellaista, mikä tuli nyt ensimmäisenä yrittäjäkesänä ja remontin keskellä erittäin tarpeeseen. Roadtrip oli hyvä muistutus siitä, miten paljon annettavaa myös kesä-Suomella on ja miten paljon helpommalta sen kadoksissa olleen lomafiiliksen tavoittaminen tuntuu maalaismaisemissa – tai ylipäätään vain maisemanvaihdoksella. En ole mökki-ihmisiä, mutta tämänkaltaiset aktiiviset matkat ovat ehdottomasti makuuni.

Kohokohtia oli tietenkin tuttu Joutsa, mutta myös kauniiden puutalojen Hamina ja odottamattoman kiinnostavan kokemuksen tarjosi Verlan tehdasmuseo. Täytyy myöntää, että Verla on itselle vähän väliinputoaja, minkä myötä tämä UNESCOn maailmanperintölistalle lukeutuva tehdasalue on mennyt ihan ohi. Verlan tehdas on monella tapaa kiinnostava, se on palanen historiaa ja kiehtova aikamatka, mutta se on myös mielettömän kaunis alue.

Vuonna 1893 rakennetun Verlan tehdas on aikoinaan ollut merkittävä pahvintuottaja, toimintaa alueella on ollut jo aiemmin, mutta vasta 1800-luvun lopussa kohosi punatiilinen tehdaskompleksi ja alkoi pahvintuotanto. Toiminta lakkautettiin jo vuonna 1964, mutta nykyään toimii UPM:n ylläpitämänä tehdasmuseona (sisään pääsee museokortilla). Tehtaan sisälle pääse kiertämään sisäänpääsymaksuun kuuluvilla ohjatuilla kierroksilla. Suosittelen lämpimästi, tehtaan historia on mielenkiintoinen ja ylipäätään kiehtova katsaus teollisen tuotannon historiaan.

Tänä päivänä tuntuu kieltämättä uskomattomalta ajatella, kuinka kymmeniä vuosia samassa tehtävässä työskennelleen kengät ovat kuluttaneet lattiaa vain muutamien kymmenien senttien alueelta ja miettiä, millaista arki on ollut näissä fyysisissä ja paikoin jopa äänekkäissä tiloissa. Aika kaukana tämän päivän läppäriarjestani, jossa lähinnä yrittää välttää huonon ryhdin tuomia niskakipuja.

32 kilometrin päässä Kouvolasta sijaitsevan Verlan pahveja on viety parhaimmillaan jopa 30 maahan. Jotkut ehkä muistavat nämä käsintehdyt röpelöreunaiset pahvit koulutauluista, joita jotkut tänä päivänä käyttävät pikemminkin leikkisänä osana sisustusta. Verlan pahveista on tehty myös tupakka-askeja, makeisrasioita, kenkälaatikoita sekä kirjojen kansia. Verla on työllistänyt sekä naisia että miehiä, ja naisiakin varsin fyysisesti vaativissa toimissa, mutta silti murto-osalla miesten palkasta. Paljon on tultu siitäkin, mutta vielä ei ole maailma valmis siinäkään.

Tehdas sijaitsee kauniilla paikalla Verlankosken rannalla. Jykevien punatiilirakennusten rinnalla seisoo kontrastina siro runsaiden kukkaistutusten koristama puuhuvila. Alueelta löytyy myös viinipuoti ja ravintola ihanilla tuoreilla munkkirinkeleillä. Sivussa seisoo käsityöputiikkien rivi, joskin turistikohteen hinnoin. Alue on täydellinen verkkaiseen kävelyyn ja ylipäätään aikamatkaan sadan vuoden taakse.

Meille Verla valikoitui pysähdyspaikaksi vähän sattumien kautta, mutta olen erittäin iloinen, että kävimme, yksi kiinnostavimpia matkakohteita kotimaassa vähään aikaan!

Kuvittelin, että viikko, jolloin remonttiammattilaiseni oli lomalla, olisi jotenkin iisimpi, mutta mitä vielä! Tein ajatus- ja suunnittelutyötä niin paljon, että viikko tuntui ihan yhtä kuormittaneelta kuin edeltänyt vahvasti fyysinenkin. Mutta toisaalta, ehdin sentään viikonloppuna vähän lomaillakin, vaikka kaikkina hiljaisina hetkinä ajatukset lipuivatkin automaattisesti sumplimaan remontin etenemistä. Nyt on vielä paljon suunnittelua pöydällä, mutta uskon, että kun valinnat pääpiirteittäin on paketissa, mielikin keventyy.

Viides remonttiviikko piti sisällään seuraavaa:

Sähkötyöt

Heti maanantaiaamuna sähköasentaja kävi asunnolla poistamassa sähköt kaadettavasta seinästä. Timanttiporaaja ei päässytkään samalla viikolla, joten työ on edessä nyt kuudennella viikolla, mutta ainakin sähköjen osalta kaikki on valmiina. Kun kerran asentaja kävi paikan päällä, käytiin läpi tulevia sähkötarpeita ja valmisteltiin myös kylppäriä purkuvalmiiksi sähköjen osalta.

Laattavalinnat

Suurin työllistäjä oli märkätilojen laattapohdinnat. Olin alun alkaen ajatellut, että kylppärit remontoisi myöhemmin, mutta nyt kun niille näyttäisi olevan ammattilaisten puolesta otollinen väli jo syyskuussa, oli pakko käynnistää suunnittelutyö vauhdilla, laattojen tilausajat kun pahimmillaan ovat jopa neljästä seitsemään viikkoon. Koska en varsinaisesti aiemmin ollut uhrannut yhtä paljon ajatusta näille tiloille, tuntui kuin aloittaisi tyhjästä ja kaiken muun suunnittelun kanssa päällekkäin mennessä jopa melko raskaalle. Mutta aina toki parempi jos remppa saadaan tehtyä ikään kuin kerralla putkeen, joten ei muuta kuin Pinterestistä lisää kylppäri-inspistä ja laattafirmoja kiertämään. Sen lisäksi, että kahlasin läpi valtavan määrän nettikauppojen valikoimaa, vietin aika pitkiä aikoja Pukkilan, ABL-laattojen, Decor H:n ja Laattapisteen myymälöissä.

Heikoimman vaikutuksen teki Laattapiste, valikoima tuntui melko perinteiseltä eikä varattu suunnittelija oikein kyennyt tarjoamaan ajatuksia ja ehdotuksia korvaamaan ajattelemiani vaihtoehtoja. Lähdinkin pois hieman pettyneenä, mutta seuraavana päivänä Decor H:ssa sai jo uutta virtaa. Palvelu oli ensi alkuun hieman nihkeää, mutta kun vakuuttelin, ettei hieman korkeamman neliöhinnan laatat ole ongelma, muuttui palvelunkin sävy ihan päälaelleen. Kummastelimme asiaa myöhemmin mukana olleen ystävän kanssa, mutta pääasia on, että lopulta vierailu tarjosi paljon inspiraatiota.

Pukkilan palvelu oli erinomaista, mutta valikoima ei ihan vastannut omiin tarpeisiin, mutta ABL-laatat räjäytti valikoimapotin. Lähdin kyllä lähes tyhjin käsin ja erittäin hämmentyneenä, mutta pääasia on, että valikoimasta tuntui löytyvän kivasti erilaisiakin vaihtoehtoja ja kun lopulta sain palvelua, se oli todella hyvää. Niinpä ABL-laatat on se paikka, jonne tulen palaamaan asioita hetken hauduteltuani ja ajatuksia jäsenneltyäni.

Viikon lopussa oli melko tuskastunut olo, tuntui kuin olisin edelleen nollapisteessä. Yritin kuitenkin ajatella, että itse asiassa en ole nollapisteessä, olin nähnyt valikoimaa, kuullut vinkkejä ja jossain alitajunnassa haudutellut vaihtoehtoja. Vaikka haaveilemani terrazzot on kuopattu, olen koko ajan enemmän ja enemmän saanut muodostettua kaavaa siihen, millaisista elementeistä tykkään ja ennen kaikkea, mistä en tykkää. Niinpä uskon, että kun jatkan tutkimista ja muistan kysellä ammattivinkkejä, se omakin loksahdus tulee vielä tapahtumaan. Nyt sitä ei ole vielä tullut, mutta ainakin tiedän mistä aloittaa kun seuraavan kerran lähden laattakaupoille.

Eteiden kaappi

Jos laattojen kanssa takkusi, eteisen kaapiston uudelleen suunnittelun kanssa loksahteli yhteen nopeammin kuin osasin odottaa. Googlailemalla selvisi, että Ideal-Keittiöiden kautta saa myös mittatilauskaapistoja toivomallaan Tikkurilan värikoodilla ja kun heidän myymälänsä sattui sijaitsemaan lähellä, poikkesin käymään ja lähdin mukanani erittäin varteenotettava ja ennen kaikkea hyvänhintainen suunnitelma. Jos vain toivomani pienet viilaukset onnistuu, on valinta selkeä. Sen jälkeen pitäisi vain päättää väri.

Antiikkikauppojen kiertely

Keulin vähän remontissa hyppäämällä rakennustyövaiheista jo sisustukseen. Viikonloppureissulla oli otollinen hetki poiketa 2nd hand- ja antiikkimyymälöissä, ja lopulta sunnuntaina palasimme kotiin vuokra-auto kirjaimellisesti täyteen kerrytettynä. Oli ilo poiketa muualla kaupoissa, joissa ei ole Helsingin hinnat ja kysyntä. Koinkin tehneeni hyviä löytöjä järkevään hintaan, joten vaikka on vähän ennenaikaista, kannatti sisustustavarat ja kalusteet silti ostaa varastoon odottamaan. Pidän uuden ja vanhan yhdistelemisestä, joten kiva löytää asunnon aikakauteen sopivia elementtiä uudenkarhean keittiön ja modernimpien kalusteiden rinnalle.