Palasin juuri kotiin kolmen päivän työreissulta Ruotsiin. Kuvittelin ehtiväni päivittää blogia jossain välissä matkaa, mutta olisihan se pitänyt muistaa, ei työreissuilla koskaan ole ylimääräistä aikaa.

Niinpä tavoite jäi vain ajatuksen tasolle, mutta reissu muuten oli varsin monipuolinen ja monella tapaa kiinnostava. Tietenkin myös uuvuttava, paljon uusia ihmisiä ja uutta asiaa, eikä mieli meinaa ehtiä työstämään kaikkea.

Äsken raahasin laukkuni väsyneenä kotiin poiketen matkalla kaupassa hakemassa sen ainoan pakollisen elintarvikkeen; kauramaidon aamukahviin. Huomenna aion viettää etäpäivää, mikä tarkoittaa sitä, että saa sentään nukkua hetken tavallista pidempään.

Koska tuoretta kuvamateriaalia on vähänlaisesti, voi näiden kuvien siivellä palata viime viikonloppuun, jolloin tyttöjen kanssa sienimetsässä kulkiessa ulotettiin reittimme rauhallisen järven rannalle, jonka horisonttia ilta-aurinko jo tavoitteli. Upeat maisemat ja se rauha. Puhumattakaan ilta-auringon lämmöstä ja tuulettomasta tilasta rantakivellä. Kostean metsän jälkeen huumaava lämpö valtasi ja kiire katosi viimeistään näissä maisemissa mielestä.

Kauniista kuvista kiitos kuluu supertaitavalle Ilonalle.

Muuten, tuntuuko blogi hitaalta? Mulla vähän vaikuttaa ja mietin, että onko vain tilapäistä. Palvelimella nimittäin tapahtui muutoksia, ja mietin, että onko sillä vaikutusta tähän. Kertokaa jos näin on, niin voin yrittää tehdä asialle jotain! :)

Viikonlopussa on leijunut loppukesän tunnelma. Vietin viikonloppua mökillä, kävin sienimetsässä ja seisoin sateessa, olin aistivinani syksyisen tunnelman. Toisena hetkenä aurinko lämmitti kuin kauneimpana kesäpäivänä, siinä järven rannalla kaikki muu tuntui hetken aikaa kaukaiselta, jopa syksy.

Nautin ystävien seurasta, poimin kantarellejä ja söin mustikoita suoraa varvuista. Intoilin punaisista kumisaappaistani, jotka mahdollistivat kahlaamisen veteen ja sateen jälkeen vetisien sammalmättäiden keskellä tarpomisen. Ruutupaita sopi maalaismaisemiin, kuten viikosta väsynyt mielenikin, joka kaipasi sitä, että voi vain olla.

Nyt istun jo kotona, kaivauduin suoraan sänkyyn. Väsymys painaa, mutta pitäisi vielä jaksaa valmistautua uuteen viikkoon, joka sekin tulee olemaan niin kiireinen, että meinaa hengästyttää jo valmiiksi. En malta odottaa, että arki tästä taas vähän tasaantuu, nyt kaikki on vielä niin uutta, että energiaa tuntuu kuluvan kaikkeen ylettömän paljon. Mutta kun uuvuttaa, voin muistella Mahajärven maisemia ja metsässä liikkumisen rauhoittavaa vaikutusta. Niin, ja ystävien seuran merkitystä.

Ensimmäinen kuva Ansku / Peace & Style, Viimeinen kuva Ilona Savitie.

Kallioon Vaasankadulle auennut Roots on vilahdellut aktiivisesti eri some-kanavissa eikä suotta, kahvila on yhtä aikaa kodikas ja trendikäs. Lisäksi kahvila on vegaaninen. Tai oikeastaan Roots ei ole vain kahvila, se on myös joogastudio. Houkuttelin ystäväni eräänä vapaapäivänä iltapäiväkahville, tai pikemmin GreenStreetin raakakakuille (erityisesti puolukka-lakritsikakku oli taivaallista) ja vihersmoothielle.

roots helsinki 7roots helsinki 1 roots helsinki 8 insta

Vakaasti päätin myös suunnata pikimmiten kokeilemaan Rootsin aamiaista ehkäpä etätyön puitteissa. Harmillista vain, että Roots ei ole ihan niin lähellä kotiani kuin muut etätoimistona suosimani paikat. Toisaalta, tunnelman ja herkkujen takia kävelee silloin tällöin hieman pidemmällekin!

Rootsissa on muuten tarjolla myös nyhtökauraa, joka on vielä itseltä testaamatta. Asia on korjattava pikimmiten!

Jos sille päälle sattuu, niin joogailun ja herkuttelun lomassa voi myös shoppailla, moni myymälän somistuksesta on myynnissä, joten kotiin voi lähteä take away kakun sijaan vaikka pöydän kanssa.

roots helsinki 17roots helsinki 10cc

Roots / Vaasankatu 14 /00500 Helsinki