Havahduin jokunen kuukausi sitten siihen, että tarvitsen ehdottomasti repun. En retkireppua vaan citykäyttöön sopivan, eli kohtuullisen kokoisen ja arkivaatteideni kanssa yhteen sopivan. Luulin asian olevan ihan helppo juttu, mutta näinä kuukausina aktiivisesti reppua haettuani olen todennut olleeni väärässä. Nyt kun pari reissua lähenee, on asia oikeasti akuutti, sillä harkitsen vakavasti, että lähtisin parin päivän reissulle ilman matkalaukkua, pelkällä repulla. Enää siis vain puuttuu se reppu!

En haluaisi hankkia hätävaravaihtoehtoa, se tuntuu tyhmältä. Toisaalta tuntuu hullulta maksaa useampi sata euroa repusta (jostain kumman syystä kun ne, mihin isken silmäni, ovat juuri niitä kalleimpia).

Kriteereitä on oikeastaan kolme. Repun on oltava musta. Olen katsellut värillisiä, mutta oikeasti, musta on se kaikkein käyttökelpoisin ja sopii parhaiten käyttövaatteisiini. Toiseksi, ohuet olkaimet. Tiedän, ei se käytännöllisin ratkaisu, mutta koska en etsi nyt retkireppua vaan kivaa kaupunkireppua ja olen muutenkin tottunut laukkuhihnoihin, en usko tämä olevan ongelma vaan päinvastoin, todennäköisesti käyttäisin arjessa enemmän siro-olkaimista reppua kuin sellaista perinteistä koulureppumaista. Kolmantena, mahdollisimman vähän yksityiskohtia, eli todella simppeli ja ajaton reppu etsinnässä. Mahtavaahan olisi, jos se olisi nahkaa, mutta laadukas kangaskin toki käy.

Tässä muutamia, mitä olen silmäillyt.

Kuvien lähteet:
1. Marc O´Polo / 2.Coccinelle / 3. Sandqvist Hege / 4. Fjällräven Kånken No.2 / 5. Sandqvist Alva

Rrrrrakastan tuota Coccinellen reppua (nro 2). Se on juuri sellainen, jonka voisin nähdä heittäväni selkään ihan perusarkipäivänä töihin lähtiessä. Siinä on vain yksi ongelma, hinta. Kolme ja puolisataa repusta, jota en ole edes nähnyt livenä tuntuu hurjalta. Olen haahuillut Stockalla siinä toivossa, että Coccinellen osastolle saapuisi vastaavaa mallia edes jossain värissä niin pääsisin hahmottamaan koon luonnossa ja muutenkin sovittamaan sitä. Muutoin en vain ole valmis vastaavaan hankintaan muunkin reissurahanmenon ollessa edessä, vaikka toisaalta, mielelläni ostaisin juuri sen ihanan.

Hyvin samanhenkinen löytyy Marc O´Pololta (nro 1), mutta tykkään enemmän Coccinellen mattapinnasta. Sandqvistilla on myös ajattomia reppuja, mutta niissä vähän häiritsee kulmikkuus ja ehkä kaikkein eniten hopeiset yksityiskohdat.

No sitten on tietenkin tuttu ja turvallinen Fjällräven. Mutta se on kaikilla, mikä kieltämättä vähän ärsyttää. En haluaisi olla Helsingin katujen miljoonas Kånken-tyttö. Siksi en ehkä ihan perusmallia haluaisikaan, joten jos päädyn tähän, hankin ehdottomasti tuon ns.premium-mallin, jossa on nahkaiset yksityiskohdat (nro 4). Kånken on tällä hetkellä ehkä se kaikkein realistisin vaihtoehto, johtuen saatavuudesta ja järkevästä hinnasta. Mutta silti, en pääse yli tuosta Coccinellesta… Hmm, en taida vielä olemaan valmis ostopäätökseen, vaikka alle kahden viikon kuluttua pitäisikin olla jo reppu pakattuna.

En ole voinut sanoa olevani täysin Ivana Helsinki -tyttö. Omistan kyllä joitain merkin vaatteita ja osa valikoimasta kolahtaa, mutta osan vaatteista koen omalle kropalle ja jopa omaan makuun melko haastaviksi. Toisaalta taas ne jotka kolahtavat, kolahtavat kunnolla. Ja brändi noin yleisesti ottaen kiehtoo, samoin kuin sen takana oleva Paola Suhonen.

Ihastelin Paola Suhosen estetiikkaa taannoin taidehallin Love on the Road -näyttelyssä, jossa Paola seurasi kuvin Nina Hartleyn matkaa. Kiinnostava kokonaisuus, joka herätteli niin, että kun sähköpostiin tipahti kutsu tutustumaan Paola Suhosen uusimaan aluevaltaukseen, Specsaversille suunniteltuun kehysmallistoon, oli ehdottoman selvää, että raivaan kalenteristani tilaa päästäkseni paikalle kuulemaan lisää. Puhumattakaan siitä, että kyseessä on myös pukeutumisen kategoria, jonka tällä hetkellä koen jollain tapaa kiinnostavimmaksi, nimittäin kehykset ja aurinkolasit.

Ehkä siinä on itsellä osin vielä uutuuden viehätystä. En ole aiemmin käyttänyt silmälaseja, koska en ole niitä tarvinnut ja osin myös ajatellut, että eihän kasvojen malliini mitkään sovi. Olen kuitenkin kokeillut entistä rohkeammin ja löytänyt niitä itselle sopivia malleja, huomaten, miten paljon pelkästään kehysten muodoilla ja väreillä voi vaikuttaa kokonaisilmeeseen. Niinpä hurahdin silmälaseihin, vaikken edes tarvitsisi sellaisia.

Mutta takaisin Ivana Helsinkiin ja Specsaversiin, Paolan suunnittelema mallisto pitää sisällään aurinkolaseja ja silmälaseja. Niissä on ripaus boheemiutta, häivähdys romantiikka, lempeitä värejä, mutta myös täyttä käytännöllisyyttä. Laadukas ja kaunis mallisto, joka tulee myyntiin kaikkiin Specsaversin myymälöihin 6.3.

Valikoimasta nousi kirkkaasti omiksi suosikeikseni kolmet – tai tavallaan neljät – lasit, viimeisiä kun en osaisi nähdä itselläni, mutta viehätyin niiden estetiikkaan.

Lempparini olivat vaaleaa violettia ja metallia yhdistelevät kissamaiset lasit ja heti perään niistä hieman kulmikkaammat ruskeat versiot. Pyöreitä laseja en ole itselleni koskaan ennen osannut kuvitella, mutta nyt ne ovat jotenkin kummasti alkaneet vetää puoleensa, niinpä ilahduin bongattuani valikoimasta tummanruskeat pyöreäsankaiset lasit. Aika kivat.

Kiehtova, mutta ei kuitenkaan minun näköiseni, olivat kuvan ylimmät lasit, eli ihan ohutsankaiset ruusukultaiset (ehkäpä se oli nimenomaan ruusukulta, joka vetosi?). Supersirot ja tavallaan retrot, mutta kuitenkin modernilla twistillä. Taisi Paola Suhonenkin mainita nämä yhdeksi omista suosikeistaan!

Tuotekuvat: Specsavers

Vaikka oma hiusväri alkaakin olemaan jo pikemminkin tummanvaalea kuin ihan vaalea, ja oma väri on puskenut erinomaisesti esiin, niin silti en vielä osaisi olla iman vaalean viileänä pitäviä hiustuotteita. Huokoinen vaalea vaatii muutenkin erityishoivaa ja kotini vanhoista putkista irtoaa ärsyttävän paljon metalleja, jotka sinnikkäästi taittavat sävyä kellertävään. Niinpä laadukkaat hopeatuotteet ovat hiustenhoitoni tärkein elementti!

Kiitos Reetan suositusten löysin Keunen hopeashampoon, jonka yleensä annan vaikuttaa hiuksissa hetken ennen poispesua. Toinen mainio sävyä viilentävä pesutuote on arganiaöljyä sisältävä Silk Oil of Morocco shampoo*, joka sekin on syytä jättää vaikuttamaan hetkeksi parhaan tuloksen saamiseksi. Kummassakin on hyvä vahva violetti pigmentti.

Hopeashampoopesun jälkeen käytän yleensä vielä color maskia, joista ihan suosikkini on niin ikään Reetan vinkkaama Keunen Color Craving Lovely Lavender. Tuote on siis laventelinsävyinen hoitava sävymaski, joka on omasta kategoriastaan paras tähän mennessä testaamistani. Eikä suloinen pakkauskaan ole hullumpi.

Mainion tuotteesta tekee se, että se vaikuttaa ihanan nopeasti. Mikään aiemmin käyttämistäni vastaavista tuotteista ei ole yhtä nopeavaikutteinen. Tietty aina parempi kun voi antaa vaikuttaa pidempään, mutta 10 minuuttia hiuksissa riittää sekin jo näkyvään viileään vivahteeseen. Kiireisen vaaleaverikön must-tuote!

Viime kesänä löysin myös jätettävien hopeatuotteiden maailman, eli hopeasuihkeet. Tällä hetkellä käytössäni on Balmain Ash Toner* joka täydentää arkihiustenhoitoa erinomaisesti. Suihkutan hopeasprayta pyyhekuiviin hiuksiin ennen voidemaisen jätettävän hoitoaineen laittamista. Pigmentti on hyvä, mutta ei kuitenkaan sellainen, että riskiä tahriintumiseen olisi – tai en ainakaan vielä ole sellaista havainnut. Yksissään tuote ei riitä (ainakaan itsellä) jätettäväksi hoitotuotteeksi, mutta en usko sen olevan tarkoitettukaan sellaiseksi.

Kun ei tavoittele nimenomaan kylmää vivahdetta vaan haluaa vain ylläpitää vaalean kuntoa, hyvän tuntuinen uusi sarja on Schwarzkopfin BlondMe*. Se vahvistaa ja silottaa, eli sopii hyvin huokoiselle ja ainakin itsellä takkuuntumaan taipuvaiselle vaalealle. Se on inspiroitunut erilaisista plex-hoidoista, eli pyrkii vahvistamaan käsiteltyä hiusta. Oma rytmi onkin suurin piirtein, että joka kolmannella pesulla käytän hopeashampoota, seuraavalla BlondMe:tä ja kolmannella jotain muuta tarpeen mukaan, esimerkiksi syväpuhdistavaa tai sitten jotain perusshampoota, mitä kulloinkin sattuu kylppärin hyllyltä löytymään.

Hyvien vaalean hiuksen tuotteiden listaan lisään mielelläni myös jo aiemmin hehkuttamani Goldwellin Soft Color vaahtosävytteen, jonka annan silloin tällöin vaikuttaa peräti yön yli – hiusten sävy viilenee erinomaisesti, mutta ilman violetiksi muuttumista. Täydellistä!

*saatu blogin kautta