Kesä saapui lopulta kuin yllättäen. Kun perjantaina suuntasin töihin en vielä tiennyt, mitä odottaa. Kotiin lähtiessä vastassa oli huumaava lämpö ja sen seurauksena ex tempore piknik Espan puistossa. Kesä, vihdoin.

Lauantaina heivasin jos sukkikset pois ja uskaltauduin liikkeelle paljain säärin, tuntematta kylmää kertaakaan! Suuntasin Korkeasaareen, jo toistamiseen saman kuun sisällä. Söin kesän ensimmäisen irtojäätelön ja intoilin lyhyestä lauttamatkasta. Mutta kesä tuo myös kääntöpuolensa, herkällä päällä ollut hanhi kävi takavasemmalta päälle läimäyttäen kasvojani niin, että polte katosi vasta illalla. Säikähdys jää ehkä kummittelemaan koko kesäksi ja lempeyteni citylintuja kohtaan joutaa nyt lähempään tarkasteluun.

Tänään sunnuntaina jatkoin keventämistä, nilkkurit tuuppasin kaapin perälle ja aloitin sandaalikauden. Paistattelin päivää Töölönlahden kupeessa ja mietin, kuinka iso vaikutus auringolla mieleen onkaan. Ja kesäkausi on vasta aluillaan. Aika ihanaa!


Yhteistyössä Instrumentariumin kanssa

Sekaisin silmälaseistahan olen ollut jo hyvän tovin, eikä se ole jäänyt varmaan keneltäkään huomaamatta. Mutta nyt on se aika vuodesta kun silmälasit saavat rinnalleen aurinkolasipöhinän, ja niiden suhteen on jotenkin kinkkisempää. Jos silmälasien suhteen olen hyvinkin kartalla siitä, mistä pidän, niin aurinkolasien suhteen en vielä oikein osaa sanoa, mikä onkaan se, mikä itselle sopii. Hetkittäin tuntuu siltä, ettei mikään, mutta ehkä se on vain turhaa itsekritiikkiä. Toisin sanoen, haussa on vielä se omiin kasvonpiirteisiin täydellinen aurinkolasimalli.

Joka tapauksessa tyylillisesti, niin aurinkolaseissa kuin silmälaseissa viehättää hienovarainen vintagehenki. Paksut sangat ja pienesti kissamainen muoto. Sellaisia löytyy useita Instrumentariumin valikoimaan kuuluvan italialaisen Heritagen Spectacles of time -mallistosta, joihin tutustuin taannoin Indiedaysin Inspiration päivässä.

Näin jo silmissäni Heritage-lasit elegantin lookin jatkoksi Como-järven kupeeseen, siihen vielä avoauto ja hiuksiin kiedottu huivi ja se olisi siinä! Aika lailla se mielikuva, jota mielikuvissani haluaisin ilmentää, mutta taidan todellisuudessa olla liian kokeileva siihen eleganssiin. Onneksi klassisilla kehyksillä voi vangita ja välittää haluamaansa fiilistä yllättävänkin paljon, se on ehkä se syy, miksi olen nyt niin silmälaseihin hurahtanut. Kuinka niin pienellä elementillä voikaan päivittää koko tyylin suuntaa! Aika ihanaa.

Ylemmässä kuvassa olevat Heritagen lasit ilmentävät aika hyvin muotokieltä, josta erityisesti pidän. Niissä on yhtä aikaa siroutta ja särmää. Alemman kuvan läpikuultavasankaiset taas kiinnostavat toisella tapaa, en näkisi niitä itselläni jokapäiväisinä laseina, mutta sen sijaan kakkos tai kolmoslaseina kun tekee mieli jotain muuta.

Lisää silmä- ja aurinkolasitrendejä löytyy Instrun Trendwalk-sivulta!

Ylin kuva: Sanni Riihimäki

En ota aurinkoa tai muutenkaan tavoittele aitoa rusketusta, mutta välillä on silti ihan kiva saada väriä pintaan, etenkin näin keväällä kun aurinko paljastaa talven aikana haudotun kalmankalpean ihon. Itsellä on kehittynyt toimiva rutiini kauniiseen keinorusketukseen, tarkoittaen sitä, että lopputulos on tummuusasteeltaan juuri toivomani (näkyy, muttei loista luonnottomana) ja ehdottomasti tasainen. Niin, ja tietenkin onnistuu mahdollisimman vähällä vaivalla.

Jokaisella on toki omat tapansa, mutta oma vakkarikeinoni kerrasta hyvään lopputulokseen on seuraava:

Pohja

Kaiken a ja o on tietenkin hyvä pohja, hilseilevällä iholla ei mikään näytä hyvältä. Kuorin ihoa säännöllisesti jo muutenkin, mutta erityisesti kun ajatuksissa on luottaa itseruskettavaan, eli pieni ennakointi on paikallaan. Kuorin ihoni huolellisesti edellisellä suihkukerralla kuorintahanskan ja suihkugeelin yhdistelmällä. Sen jälkeen kosteutan ihoa perinteisellä kosteusvoiteella tai vartaloöljyllä, mutta kuitenkin niin, että kosteusvoiteen ja itseruskettavan välillä on yksi suihkukerta. Itseruskettavan levitän aina voiteettomalle ja ehdottomasti kuivalle iholle. Ihanat vartalonhoitotuotteet löytyvät esimerkiksi italialaiselta Comfort Zonelta*, joita olen fiilistellyt viimeisen parin kuukauden ajan.

Levitys

Kun käytän itseruskettavaa, levitän sen illalla juuri ennen nukkumaan menoa. Näin väri saa rauhassa kehittyä yön yli ja seuraavana aamuna kropassa on kaunis päivetys.

Aloitan levityksen jalkateristä. Pähkäilin pitkään, miten saada rusketus ulottumaan tasaisena sinne asti, etenkin kun haluan käyttää kropalle muuten jo kerrasta näkyvän päivetyksen antavaa voidetta. Keksin kokeilla miedompaa, kasvoille tarkoitettua itseruskettajaa hankalille alueille ja se toimikin niin hyvin, että rutiini jäi vakikäyttöön! Luonnonkosmetiikan ECO by Sonya Face Tan Water* on aivan täydellinen, ohut hyvällä tavalla vetinen tuote levittyy helposti hankalille alueille, kuten varpaisiin ja sormiin, ja kuivuu supernopeasti. Lopputulos on luonnollinen, päivettynyt, mutta ei räikeä. Niinpä ensimmäisenä hieron huolella jalkaterät nilkkoihin asti ECO by Sonyalla, jonka jälkeen pesen kädet ja vaihdan tuotetta.

Seuraavaksi ujutan itseruskettavan levitykseen tarkoitetun kintaan käteen ja jatkan Vita Liberatan Fabulous Self Tanning Lotionilla, joka on kaikkien aikojen suosikkini. Aikoinaan pelkäsin, että sävy Dark on itselleni liian tumma, enkä siten uskaltanut kokeilla sitä, mutta myöhemmin tajusin sen vain tuovan haluamani lopputuloksen nopeammin, eli yhdellä levityskerralla. Kärsivällisyyteni ei taida riittää asteittain hankittuun lopputulokseen, vaan mieluummin käytän rusketusasteeltaan miedompia lähinnä ylläpitoon.

Ensin siis käsittelen sääret nilkoista ylöspäin. Sitten levitän voidetta dekolteelle ja hartioille, jonka jälkeen vatsaan. Viimeisenä käsivarret ja mikäli vielä tarvitsee, levitän lisää näkyvimpään kohtaan, kuten dekolteelle. Levitän Vita Liberataa vain ranteisiin asti ja sitten vaihdan tuotetta.

Kämmenet ja sormet käsittelen samaan tapaan jalkaterien kanssa. Levitän ECO by Sonyan sen kuin levittäisin käsivoiteen huolella; hieron sormiin ja sormen väleihin ja kiinnitän huomiota ranteiden voiteiden liitoskohtaan.

Lopuksi

Kun koko keho on käsitelty annan värin varmuuden vuoksi kuivahtaa muutaman minuutin. Sitten heitän päälle löysän tumman yöasun, jottei väriä tartu lakanoihin ja suuntaan nukkumaan, eli itseruskettavan levitys on viimeinen asia mitä illalla ennen nukkumaan menoa teen. Aamulla suihkun jälkeen lopputulos on täydellinen!

Kaiken kaikkiaan levitys tapahtuu supernopeasti kun siihen on kehittynyt rutiini ja ihanaa on, ettei väriä tarvitse odotella päiviä vaan kauniin keinorusketuksen saa jo seuraavaksi päiväksi.

*saatu blogin kautta