En ota aurinkoa tai muutenkaan tavoittele aitoa rusketusta, mutta välillä on silti ihan kiva saada väriä pintaan, etenkin näin keväällä kun aurinko paljastaa talven aikana haudotun kalmankalpean ihon. Itsellä on kehittynyt toimiva rutiini kauniiseen keinorusketukseen, tarkoittaen sitä, että lopputulos on tummuusasteeltaan juuri toivomani (näkyy, muttei loista luonnottomana) ja ehdottomasti tasainen. Niin, ja tietenkin onnistuu mahdollisimman vähällä vaivalla.

Jokaisella on toki omat tapansa, mutta oma vakkarikeinoni kerrasta hyvään lopputulokseen on seuraava:

Pohja

Kaiken a ja o on tietenkin hyvä pohja, hilseilevällä iholla ei mikään näytä hyvältä. Kuorin ihoa säännöllisesti jo muutenkin, mutta erityisesti kun ajatuksissa on luottaa itseruskettavaan, eli pieni ennakointi on paikallaan. Kuorin ihoni huolellisesti edellisellä suihkukerralla kuorintahanskan ja suihkugeelin yhdistelmällä. Sen jälkeen kosteutan ihoa perinteisellä kosteusvoiteella tai vartaloöljyllä, mutta kuitenkin niin, että kosteusvoiteen ja itseruskettavan välillä on yksi suihkukerta. Itseruskettavan levitän aina voiteettomalle ja ehdottomasti kuivalle iholle. Ihanat vartalonhoitotuotteet löytyvät esimerkiksi italialaiselta Comfort Zonelta*, joita olen fiilistellyt viimeisen parin kuukauden ajan.

Levitys

Kun käytän itseruskettavaa, levitän sen illalla juuri ennen nukkumaan menoa. Näin väri saa rauhassa kehittyä yön yli ja seuraavana aamuna kropassa on kaunis päivetys.

Aloitan levityksen jalkateristä. Pähkäilin pitkään, miten saada rusketus ulottumaan tasaisena sinne asti, etenkin kun haluan käyttää kropalle muuten jo kerrasta näkyvän päivetyksen antavaa voidetta. Keksin kokeilla miedompaa, kasvoille tarkoitettua itseruskettajaa hankalille alueille ja se toimikin niin hyvin, että rutiini jäi vakikäyttöön! Luonnonkosmetiikan ECO by Sonya Face Tan Water* on aivan täydellinen, ohut hyvällä tavalla vetinen tuote levittyy helposti hankalille alueille, kuten varpaisiin ja sormiin, ja kuivuu supernopeasti. Lopputulos on luonnollinen, päivettynyt, mutta ei räikeä. Niinpä ensimmäisenä hieron huolella jalkaterät nilkkoihin asti ECO by Sonyalla, jonka jälkeen pesen kädet ja vaihdan tuotetta.

Seuraavaksi ujutan itseruskettavan levitykseen tarkoitetun kintaan käteen ja jatkan Vita Liberatan Fabulous Self Tanning Lotionilla, joka on kaikkien aikojen suosikkini. Aikoinaan pelkäsin, että sävy Dark on itselleni liian tumma, enkä siten uskaltanut kokeilla sitä, mutta myöhemmin tajusin sen vain tuovan haluamani lopputuloksen nopeammin, eli yhdellä levityskerralla. Kärsivällisyyteni ei taida riittää asteittain hankittuun lopputulokseen, vaan mieluummin käytän rusketusasteeltaan miedompia lähinnä ylläpitoon.

Ensin siis käsittelen sääret nilkoista ylöspäin. Sitten levitän voidetta dekolteelle ja hartioille, jonka jälkeen vatsaan. Viimeisenä käsivarret ja mikäli vielä tarvitsee, levitän lisää näkyvimpään kohtaan, kuten dekolteelle. Levitän Vita Liberataa vain ranteisiin asti ja sitten vaihdan tuotetta.

Kämmenet ja sormet käsittelen samaan tapaan jalkaterien kanssa. Levitän ECO by Sonyan sen kuin levittäisin käsivoiteen huolella; hieron sormiin ja sormen väleihin ja kiinnitän huomiota ranteiden voiteiden liitoskohtaan.

Lopuksi

Kun koko keho on käsitelty annan värin varmuuden vuoksi kuivahtaa muutaman minuutin. Sitten heitän päälle löysän tumman yöasun, jottei väriä tartu lakanoihin ja suuntaan nukkumaan, eli itseruskettavan levitys on viimeinen asia mitä illalla ennen nukkumaan menoa teen. Aamulla suihkun jälkeen lopputulos on täydellinen!

Kaiken kaikkiaan levitys tapahtuu supernopeasti kun siihen on kehittynyt rutiini ja ihanaa on, ettei väriä tarvitse odotella päiviä vaan kauniin keinorusketuksen saa jo seuraavaksi päiväksi.

*saatu blogin kautta

Olen ihastunut Supergan tennareihin, ne ovat sirot ja klassisest. Kerrankin tennarit, jotka tuntuvat ihan oikeasti omilta. Tänä keväänä ajattelin laajentaa tennarikokeilua ja hankin jo pitkään silmäilemäni Adidaksen Gaselle. Ensin haaveilin puuterinvärisistä, mutta sitten mietin kätyännön tasolla ja tulin siihen tulokseen, että ehkä väri ei kuitenkaan ole se monikäyttöisin omaan vaatekaappiini peilaten, niinpä päädyin mustaan.

En vielä ole varma, mitä ajattelen. En tiedä ovatko ne jopa liian silmiin hyppäävät toisin kuin Supergat. Toisaalta voi vaatia aikaa tottua, tai ehkä menee hetki, että löydän oikeat asut niiden ympärille. Arkikäytössä ne ovat toki jo olleet runsaastikin, kauppareissuilla tai jumppaan lähtiessä, mutta töissä vasta tämän asukuvien päivän verran. Kesä paljastanee ovatko Gazellet lopulta se minun juttuni vai ei.

Pusero: Fred Perry / Housut: & Other Stories / Tennarit: Adidas
Kuvat: Elsa / Oi mutsi mutsi

Olen jo pidempään ajatellut kirjoittaa käyttämistäni vitamiineista, mutta nyt kun sain aiheesta myös postaustoiveen, sain viimein riittävän sysäyksen ryhtyä ajatuksista teoiksi!

Tiedä sitten onko osin ikäkysymys, kolmen kympin jälkeen pienillä asioilla on alkanut olemaan tuntuvampi vaikutus kehon vointiin, vai yleisen hyvinvointiboomin idättämää ajatusta, mutta olen tullut koko ajan kiinnostuneemmaksi siitä, ravitsenko mieltä ja kehoa oikein. Saanko tarvittavat ravintoaineet ja millaisen olon syömäni ruoka saa aikaan, eikä tietenkään vain minä-näkökulmasta tarkastellen, vaan teenkö samalla myös eettisiä ostopäätöksiä. Itsellä esimerkiksi kasvissyöntiin ovat ajaneet ensisijaisesti eettiset perusteet, mutta olen huomannut myös kehoni voineen tänä aikana paremmin.

Tiedostavuutta on toki lisännyt myös työni, jonka kautta on päässyt pureutumaan pintaa syvemmin erilaisiin superfoodeihin ja urheiluravinteisiin. Niinpä ruokavalioni on monipuolistunut viime vuoden aikana entisestään.

Jo vuosia vakiovitamiinilisiäni ovat olleet omegapitoinen kalaöljy ja D-vitamiini. D-vitamiinia olen valinnut ottaa yli Suomen suositusten siitä lääkärin kanssa keskusteltuani, mutta kukin toki tekee omat valintansa sen suhteen. Tänä keväänä kartoitin, tai siis kyselin näistä asioista enemmän tietävältä, voisiko kalaöljyn korvata kasvisvalmisteella, mikä tietty näin muutoin kasvisruokavaliota noudattavan näkökulmasta olisi ollut houkuttelevampi vaihtoehto. Konsultoinnin jälkeen päädyin kuitenkin säilyttämään nimenomaan kalaöljyn ruokavaliossani varmistaakseni EPA:n ja DHA:n saannin. Usein syön Möllerin kalaöljyä, mutta nyt käytössä on islantilaisen Lysin valmiste*.

Vuosi sitten tarkastelin lähemmin omaa ruokavaliotani sekä ravintotottumuksia. Olen kokenut, että kasvissyöjäksi siirtyminen on monipuolistanut omaa ruokavaliotani hurjasti, mutta tietenkin mietin jääkö silti huomaamatta jokin vitamiini liian vähiin – mitä on järkevää miettiä, oli oma ruokavalio sitten erikoisruokavalio tai ei. Pidin hetken aikaa tarkkaa ruokapäiväkirjaa ja annoin sen Anskun analysoitavaksi, kokonaisuus oli yllättävänkin hyvällä tolalla, mutta siitä kummunneiden suositusten pohjalta lisäsin ruokavalioon rauta- ja B12-vitamiinit. B12-tosiaan on vitamiini, jota on paljon eläinperäisissä ravinnossa ja siten saanti jää herkästi vegeiltä vajaaksi ellei siihen kiinnitä erityistä huomiota.

Vaikka syönkin runsaasti kananmunaa, niin muut raudan lähteet jäivät silti vähiin ruokavaliossani, niinpä aloitin myös rautalisän käytön. Raudan puutteella saattaa olla vaikutusta unettomuuteen, mikä on tyypillinen ongelma itsellä, niinpä raudansaannin varmistamalla suljen ainakin yhden unettomuuteen mahdollisen vaikuttavan tekijän ulos.

Nykyisessä työssä aloitettuani poimin kaksi uutta lisäravinnetta osaksi ruokavaliotani, CocoVin spirulinan ja Opti-MSM-jauheen. Spirulina on levä, yksi ravintotiheimmistä yksittäisistä ruoista korkealla lehtivihreäpitoisuudella. Sitä suositellaan usein urheilijoille ja kasvissyöjille, sillä siinä on paljon ravinteita, proteiinia ja vitamiineja (kuten kalsiumia, magnesiumia ja korkea pitoisuus B12-vitamiinia).

Spirulinaahan on myös jauheena, jota voi heittää vaikka smoothieen tai raakasuklaaseen, mutta eihän se hirveän hyvältä maistu. Itse olen kokenut helpoimmaksi tavaksi nauttia spirulinani tabletteina, niinpä nappaan ne aamulla veden kera niin säästyy säädöltä. CocoVin spirulinan kasvatuksessa muuten ei käytetä lainkaan kemiallisia yhdisteitä, torjunta-aineita tms. ja se on luomulaatuista.

Opti-MSM-jauhe rikkiyhdiste, jota esiintyy kehossamme luontaisesti. Se on siis jauhetta, joka sekoitetaan nesteeseen (C-vitamiini parantaa imeytyvyyttä). Itse sekoitan ihan vain veteen. Moni karsastaa Opti-MSM-jauhetta sen kitkerän maun takia ja myönnän, että ensimmäiset pari viikkoa jauhejuoma maistui omaankin suuhun suoraan sanottuna kamalalle. Jotenkin kummasti makuun kai tottui, sillä nykyään en maista enää lainkaan sen kitkeryyttä eikä sen juominen häiritse makunystyröitä lainkaan, eli alun karvaudesta huolimatta kannattaa kärsivällisesti jatkaa!

MSM on olennainen osa kollageenin muodostumista ja edistää nivelten liikkuvuutta sekä terveyttä (minkä takia se on monen urheilijan suosima). Myös kynsien, hiusten ja ihon kunnon ylläpitoon se on oivallinen!

Silloin tällöin kuuriluontoisesti syön erityistarpeisiin kuten iholle tai hiuksille suunnattuja vitamiinivalmisteita. Keskellä talvea lämpöön lähtiessä saatan ottaa jotain sisäistä aurinkosuojaa tehostavaa valmistetta ja välillä intoudun myös erilaisista kollageenivalmisteista, esimerkiksi veteen sekoitettavat jauheet ovat näppäriä! Hiusten ja kynsien hyvinvointiin suunniteltua Evoniaa olen hiustenkasvatusprosessini varrella syönyt muutamat kuurit, viimeisen Evonia biotin plus* kuurin juuri tänä keväänä.

*saatu blogin kautta