Harvoin reissukohteen valinta on ollut niin pitkä ja polveileva projekti kuin tänä kesänä.

Suunnitelma on vaihtunut tiuhaan, ja yhtenä viikkona olemme vakavissamme tutkineet potentiaalisia autoreittejä Etelä-Ranskaan, sillä olen jo hetken ikävöinyt takaisin tutuille kulmille. Toisena hetkenä googlehauissa on etsitty nähtävää Kazakstanista. Kun Ranska alkoi kuulostaa potentiaaliselta, mies innostui jalkapallon MM-kisojen seurauksena Kroatian historiasta.

Sitten googlataan taas.

Sumplitaan reittiä, jossa minä, Kroatiassa jo reissanneena, näkisin jotain uutta ja mies näkisi hänelle uutta kohdetta. Kun Kroatian ja Italian yhdistäminen alkaa vaikuttaa varteenotettavalta, nousee pöydälle ehkä helteiden ansiosta ihan yllättäen Färsaaret, tuo yksi haavekohteeni. Olisimme olleet valmiit vaihtamaan lennosta siihen, mutta näin lyhyellä varoitusajalla se alkoi muuttua turhan hankalaksi.

Niinpä suunnitelma eli jälleen.

Suuri ympyrä ikään kuin sulkeutuu kun lopulta palaamme takaisin alkuperäiseen, vain kääntäen asetelman ympäri. Ukrainasta ja Moldovasta puhuimme jo keväällä. Viime viikolla puhuimme vain Moldovasta, tällä viikolla Moldovasta ja Ukrainasta. Jos aiemmin ajatuksena oli tehdä Ukrainasta pääkohde, tänään varattujen lentojen kautta Moldova okin se.

Pienen matkabudjetin takia tuntui järkevältä jättää Pohjois-Ukrainan kiertäminen toiseen kertaan ja keskittyä nyt edullisempaan Moldovaan. Lentoja silmäillessä kuitenkin totesin, ettei pysähtyminen Kiovassa tuo mahdottomasti lisää hintaa, sitä kautta kun kuitenkin on Moldovan pääkaupunkion Chisinauhun mentävä. Niinpä viime hetkellä päätimme lisätä reissuun poikkeamisen Kiovassa, ensi ajattelimme vain vuorokautta, mutta kun mies sai ujutettua työasian samaan reissuun, päädyimmekin lopulta pariin päivään. Näin ehdimme nähdä vähän Kiovaa ja mies saa hetkensä työlle. Moldova sen sijaan päähuomion.

Mitä enemmän Moldovaan perehdyn, sitä enemmän innostun.

Miten onkaan tuo maa onnistunut jäämään aiemmin mielessäni niin varjoon, sillä sehän vaikuttaaa mitä ihastuttavimmalta kohteelta! Pelkän pääkaupungin näkeminen tuskin antaisi riittävää tuntumaa maahan, joten tarkoitus on ottaa aikaa, lomailla ja reissata maan sisällä.

Pääkaupunkin lähialueiden lisäksi listalla on ainakin Transnistria, maa, jota ei ole. Kuinka moni tiesi, että niin läheltä löytyy jo lähes kolmekymmentä vuotta sitten yksipuolisesti itsenäistynyt valtio omalla valuutalla, jota muut eivät ole tunnustaneet? Minä en. Tai tiesin kyllä alueesta, jota on pidetty matkailijan näkökulmasta arveluttavana, mutten perehtynyt asiaan sen tarkemmin. Olisi ehkä pitänyt.

Tänä päivänä paljon on muuttunut ja Transnistrian pääkaupunki Tiraspol (eli virallisesti Moldovan toiseksi suurin kaupunki) on nyt ehdottomasti vierailulistalla. Rajamuodollisuuksien ja matkailijalupien myötä tosin vain päiväretken muodossa.

Sitten Moldovan viinitilat, ehdottomasti. Kuinka paljon niitä jo onkaan! Niitä on lukuisia. Historiallisia, kookkaita ja kauniita. Yhden niistä on sanottu kuuluvan maailman 15 kauneimman viinitilan joukkoon. Siinä jo houkutinta poiketa paikalla. Taustatyöllä löysin nuorekkaan tilan ihan kaakkoiskulmasta, yhdeltä viinialueista. ”Bike&Wine” mainostaa seutu ja tarjoaa reittivaihtoehtoja viinitilojen keskellä. Pyöräilyä viljelmien lomassa, uimista ja illallista tunnelmallisessa miljöössä – täydellistä!

Sitten luostarit ja luonnonpuistot, kuten vaikka Old Orhei päiväretkenä Chisinausta. En enää tiedä, riittääkö matkaan varatut päivät mihinkään, etenkään siihen, että tavoitteena oli todella rauhoittaa loma ja ottaa ihan vain kivaa aikaa yhdessä, eikä seikkailla aamusta iltaan kuten Kaukasuksen matkalla. Näköjään kuitenkin mieli silti vetää aktiivisuuteen, mutta ehkä täytyy yrittää löytää riittävän rauhallinen yhdistelmä.

Vielä en tiedä vuokraammeko auton vai liikuimme bussein, mutta ainakin on hetki aikaa suunnitella. Mikäli sinulla on tuoreita Kiovan ja Moldovan vinkkejä, niin kerro toki – mielelläni otan vastaan suosituksia!

Kuvat: Ilona, Torpan tyttö

Heinäkuu kiitää ihan liian vauhdilla ja havahduin vasta nyt lomalla siihen, että kesäkuun aikana loppuneet kosmetiikat on vielä vetämättä yhteen. Mutta nyt, ennen illaksi Linnanmäelle suuntaamista on hyvä hetki muistella menneen kuun tuotteita.

1 Nivea Refining Clear-up Stripsejä olen käyttänyt jo vaikka kuinka kauan, mutta kokonaan unohtanut nostaa ne osaksi näitä yhteenvetoja. Johtuen ehkä siitä, että pakkauksen ehdin yleensä nakata kierrätykseen ennen kuin itse tuotteet loppuvat. Kasvojen ihoni on paksu, suuri-ihohuokoinen ja rasvaisuuteen taipuva, joten se on ihan teini-iästä lähtien ollut myös mustapäiden pilkuttama. Asia, josta en pidä, mutta jo suht hyväksynyt. Koska pysyvää apua asiaan en ole löytänyt, turvaudun silloin tällöin tilapäisiin konsteihin. Täsmäapua tuovat mustapäälaput, joita on jollain tapaa tyydyttävää käyttää pahimmille mustapääalueille. Todellakin siis imevät ikävät mustat pisteet itseensä. Vaikka tiedänkin mustapäiden palaavan, käytän silti säännöllisesti.

2. Evolve Organic Beauty Hyaluronic Serum 200* oli ihana, kivoin kasvoseerumi hetkeen. Hyvin imeytyvä geelimäinen koostumus, jota käytin iltaisin yövoiteen alla. Kosteuttava ja hoitava, muttei yhtään tuhti tai öljyinen. Lisäksi pakkaus ihastutti, tämän näköisiä tuotteita mielellään lisää yöpöydälle, kiitos! Evolve on brittiläinen vegaani luonnonkosmetiikkasarja, ja tämän kokeilun perusteella palaan sarjan ääreen varmasti toistekin.

3. Amika Perk Up Dry Shampoo* oli yllättävän hyvä! Talkiton ja hieman hoitava, koostumukseltaan sopivan kuiva ja kevyesti volyymia tuova, eli juuri sopiva arkikäyttöön. Plussaa kivannäköisestä pakkauksesta.

4. Batiste Dry Shampoo Plus Heavenly Volume piti mitä lupasi, toisaalta olen muutoinkin hulluna Batisteen. Toimiva ja volyymia antava kuivashampoo, plussaa siitä, että tuote on vegaani.

5. Goldwell Soft Color 10V tuskin kaipaa enää esittelyjä, niin monta kertaa se on blogissani näkynyt. Ehdoton luottotuote, joka on oleellinen tekijä siinä, että sain venytettyä kampaajalla käyntivälini lopulta näinkin pitkäksi. En enää käytä muuten kuin yöksi hiuksiin jättäen. Seuraavana päivänä selvästi viileämpi sävy kauttaaltaan (myös omassa hiusvärissä) ja muutenkin miellyttävän pehmeä tuntu. Ihana tuote, jota voin lämpimästi suositella!

6. Shower Gel Woodland in Springin sain ystävältä ihasteltuani suihkugeelin kaunista pakkausta. Mainio perustuote. Suihkugeelissä koen vähän hankalaksi kierrekorkit, joten siitä miinus. Muuten hyvä ja mukavasti vaahtoava, eli sopi hyvin kuorintakintaan kanssa käytettäväksi.

7. Schwarzkopf Gliss Hair Repair Shampoo, Conditioner + Fiber Therapy Hair Repair.* oli toimiva yhdistelmä. Olen yllättynyt siitä, kuinka moneen markettihiustuotteeseen olen viime aikoina mieltynyt. Jos viisi vuotta sitten ei tullut mieleenkään käyttää marketista löytyviä shampoita, tänä päivänä olen oikein sinut niiden kanssa ja saan monesta ihan saman vastineen kuin moni hintavampi olisi.

Tällä hetkellä tosin kiinnostaa eettisemmät valinnat myös hiuskosmetiikan saralta, joten se saattaa olla kynnyskysymys edullisimman hintaluokan kategoriassa. Joka tapauksessa, jos perusmarkettituotteet kiinnostaa, nämä sopivat loistavasti pitkälle, karhealle ja takkuun taipuvalle tukalle. Shampoo oli hellävarainen, hoitoaine silottava sekä selvittävä, ja hiusnaamio toi lyhyellä vaikutusajalla selvästi lisää kammattavuutta. Oikein hyvä kokonaisuus ja tehon puolesta ehdottomasti hinta-laatusuhde kohdillaan.

*saatu blogin kautta

Pohdin tässä sellaista, että olen tainnut viime viikot pukeutua lähes yksinomaan mekkoihin satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Mekkoja huomaan hypisteleväni alerekeissäkin. Ehdottomasti turvavaatteitani, sellaisia, joissa on aina hyvä ja helppo olla. Lisäksi keveät kesämekot toimii loistavasti näillä helteilläkin.

Oikeasti olen pohtinut vaikka mitä muutakin, kuten vaikka sitä, että miten ihmeessä saisi kodin edes vähän viilenemään yöksi ilman tuuletinta.

Tai matkajuttuja. Olen viimeisenä parina päivänä tehnyt niin monta lentohakua ja lukenut niin monta täsmätietoa tarjoavaa nettikeskustelua, ettei tosikaan. Ehkäpä huomenna vihdoin pääsen varaamaan lennot.

Lisäksi olen setvinyt painavampia asioita ja lakipykäliä läheisen puolesta. Yrittänyt jotenkin löytää balanssia siinä, että autan, mutten sotkeudu tunnetasolla ihan liian syvälle. Se on yllättävän hankalaa. Siinä onneksi auttaa nuo ensin mainitut asiat ja reissuhaaveet, sekä toki aktiviteetit, kesätekeminen ja toki helle myös laiskistaa ajattelua hyvällä tavalla.

Nyt ikkunan puolikas on niin auki kuin voi. Kesän äänet kantautuvat kotiin, mutta tyypillisesti kulmillani riuhtova merituuli tuntuu tyystin kadonneen, kerrankin kun sitä kaipaisi. Loma on alkanut siirtämään päivärytmiä, mikä näkyy siinä, että nukkumaan valmistautumisen sijaan mietin, mitä vielä tekisi. Ehkä voisin selättää tiskivuoren, ainakin näin alkuun.

Mekko + korilaukku: Mango / Sandaalit: Vagabond / Kello: Daniel Wellington / Rannekoru: Edblad
Kuvat: Anna-Maria K.