Moldova

Moldova – rosoinen Chisinau

Tuona elokuun alun viikkona Chisinau kietoutui paahteeseen. Hiki helmeili iholla kun matkalaukku rullasi perässä kaupungin pääkatua ja silmä etsi jatkuvasti varjoisia alueita. Mutta ei kuulemma lämpötila oli leudompi kuin monina muina kesinä, joten kai satuimme paikalle hyvään aikaan saadaksemme lämpöä, mutta ollaksemme läkähtymättä.

Sen jälkeen Chisinau on eksynyt puheisiin säännöllisesti. Siinä oli jotain kiehtovan vaatimatonta, jopa tylsää, mutta silti sellaista, joka saa muistelemaan kaupunkia syvällä sympatialla. Moldova kaiken kaikkiaan on Euroopan kohde, jota harva tulee miettineeksi matkasuunnitelmia tehdessä ja tuon pienen maan pääkaupunki Chisinau tuskin nousee monenkaan huulille Euroopan pääkaupunkeja listatessa. Toisaalta ei ihme, maa on Euroopan köyhimpiä ja sillä on vähän vetonauloja turistille, sillä kaunis Mustanmeren rantaviivakin alkaa vasta kivenheiton päässä rajan toisella puolella. Käytännössä maa jää Ukrainan ja Romanian väliin, ja siten vetää puoleensa enemmän matkailijoita idästä.

Toisaalta viininharrastajat ehkä tuntevan Moldovan paremmin, viiniviljely nimittäin on merkittävä osa maan taloutta ja historiaa. Moldovasta löytyykin Euroopan vanhimpia viinitiloja, ja kiehtovat viinitilat jo itsessään ovat syy matkata Moldovaan. Me viivähdimme melko tuoreella, mutta nopeasti suosiota kasvattaneella Et Ceteran tilalla, Stefan Vodan lähellä maan eteläosassa.

500 000 ihmisen Chisinau on kiehtova yhdistelmä itää ja länttä. Kaupunki on rouhea ja hitaasti avautuva. Paljon on kiinni siitä, mistä kulmasta kaupunkia tarkastelee ja kuinka paljon sille antaa aikaa. Chisinaun vanha keskusta on oikeastaan varsin viehättävä ja tunnelmaltaan kotoisa. Matalia vanhoja rakennuksia, hieman rappeutuneita sieltä täältä, mutta silti jotenkin somia. Pääkatu aukeaa eloisana ja nopeasti huomaa, kuinka viehättävän vehreä kaupunki on. Kun lähtee laskeutumaan alas kaupungista, pääsee pienelle järvelle, joka on paikallisten ulkoilualuetta. Järven kupeessa on kesäaikaan muutama pikkuinen kahvila-auto, joten virvokkeita ja pientä syötävää saa napattua matkaan.

Kuten vähäturistiselta paikalta voi odottaa, hintataso on edullinen, mutta hotellien taso yllättävän hyvä – parempi kuin osasin odottaa. Ensi majoituimme hulppeassa BERD’S Design Hotelissa, maan ainoassa designhotellissa, joka oli mitä ihaninta ylellisyyttä mielettömällä aamiaistarjoilullaan. Sijainti tosin on hieman syrjässä, eikä tarjoa kauneinta tai kiinnostavinta ensikosketusta kaupunkiin. Jopa päinvastoin.

Keskustaan kävely vaatii teiden ylityksiä ja neuvostohenkisen sekaisen matalan torialueen kiertämistä. Toisaalta siinäkin puolessa kaupunkia on oma viehätyksensä, vaikka itse ihastuinkin eniten ydinkeskustan vanhoihin kulmiin ja mataliin rosoisiin pastellivärisiin kivitaloihin, joiden edustalla seisoi vehreitä kaupunkikuvaa kaunistavia puurivejä. Niitä katsellessa melkein unohtaa irvistävät ja kuoppaiset kadut tai julkisivujen rosot. Jälkimmäinen hotelli, Komilfo Hotel maksoi vain muutaman kympin yöltä, mutta tarjosi erinomaisen sijainnin ja uudenkarhean huoneen parvekkeella. Chisinaussa on siis helppo budjettimatkata.

Vegeruokaa ja rouheita ravintoloita

Rosoisen pinnan alla sykkii yllättävänkin nuorekas kaupunki. Kun sattumalta kipuaa yksinäiseltä näyttäviä rakennuksen seinustaa viertäviä metalliportaita ylös avautuukin edessä trendikäs Black Rabbit -ravintola, josta on helppo vegaaninkin löytää syötävää. Ylipäätään kasvissyöjän mahdollisuudet Chisinaussa yllättävät liharuokien kyllästämään Itä-Eurooppaan tottuneena.

Kun kaartaa kaupunginpuistosta ohi konserttisalin kohti yliopistoa, pääsee Chisinaun kiinnostavimmalle ravintola-alueelle, ja istahtaa oluelle, nauttia smoothieta tai kahvia kauramaidolla Tucano Coffeessa. Lisäksi kulmilta löytyy rouhea vintagehenkisesti sisustettu Propaganda Cafe, jonka ulkoterassilla on ihana nauttia viiniä illan hämärtäessä ja keskustan pääkadun hälyn jäädessä kauas taakse. Kaikista näistä löytyy hyvin kasvisruokavaihtoehtoja.

Jos matkaa jatkaisi eteenpäin, ulottuisi reitti Valea Morilor -puistoon, jonne kävelimme ensimmäiseltä hotelliltamme keskipäivän kuumuudessa. Reitti näyttää kartalla lyhyemmältä kuin mitä se todellisuudessa kaupungin korkeuserojen takia on. Toisaalta järvialue tarjosi varjoa ja pienten kojujen raikkaita juomia. Tuona kesäpäivänä alue tuntui yllättävänkin rauhalliselle. Muutama kalastaja, lenkkeilijä tai pari ja jokunen perhe kävelyllä. Oikeastaan muuta alueella ei ole tarjota kuin tuulahdus luontoa, mutta on silti kävelyretken arvoinen.

Kenelle Moldova sopii?

Chisinau oli kiehtova nähdä, mutta ei tehnyt samanlaista vaikutusta kuin vaikka Transnistria tai Et Ceteran viinitila. Toisaalta Chisinaun jäätyä elämään puheisiimme, kertoo se, että kaupungissa silti oli jotain. Ei ehkä samalla tavalla sielua kuin monissa muissa Euroopan pääkaupungeissa, mutta omanlaistaan lämpöä. En kaipaa sinne takaisin, mutta viehätyin kaupungin kotoisuuteen ja samalla symppasin ajatusta sitä, että sen tuskin on helppo pyristellä isojen maiden välissä. Turisteja selvästi kaivataan, mutta yhteyksien ja nähtävyyksien puutteen takia sen on vaikea kilpailla naapureiden kanssa. Toisaalta, Ukrainan Odessasta on lyhyt matka Moldovaan ja päinvastoin. Miksei yhdistäisi näitä kahta?

Pääkaupungiksi Chisinau on verkkainen ja Moldova ylipäätään on omatoimimatkailijan kohde, parasta on, jos voi liikkua autolla. Tiet ovat paikoin huonossa kunnossa, toisaalta liikenne maaseuduilla on vähäistä. Viinin ja viinitilojen ystävällä Moldova on erinomainen kohde.

Chisinau saattaa tuntua enemmän läpikulkukohdalta muihin Moldovan kohteisiin, ja sitä se varmasti monelle onkin ymmärrettävästi. En ketään lähettäisi vain Chisinauhun, mutta Moldovaan ylipäätään ehdottomasti. Toisaalta Chisinau on visuaalisuudessaan mainettaan parempi, ja tottuneelle reissaajalle varmasti pystyy tarjoamaan pieniä uusia kokemuksia. Niin ainakin meille.

Chisinauhun pääsee näppärästi lentämällä Kiovasta, lentoaika on vain reilun tunnin. Tutkailimme runsaasti erilaisia vaihtoehtoja, mutta lopulta oli lentoajoiltaan ja kustannuksiltaan järkevintä ottaa matkat Ukraine Airlinesin kautta, pysähtyen menomatkalla Kiovaan ja perillä Moldovassa poikkesimme autolla Odessassa.

  • Jaa
Liikunta

Unohtuneet housut

Yksi keinoistani selvitä viime viikkoina vaivanneesta kuormituksesta ja kiireestä on ollut liikunta.

On ehkä hieman ristiriitaista, että normiarjessa on helppo keksiä syitä miksei juuri nyt lähtisi liikkumaan, mutta näin kalenterin ollessa täysi sitä vain raivaa tilaa päästäkseen liikkumaan. Olen nimittäin huomannut, että ne hetket kun mieli oikeasti hetkeksi hiljenee, on hyvä treeni. Silloin unohtuu kamala päivä ja sitä keskittyy vain siihen hetkeen, kuinka suoriutua liikesarjoista oikein ja miltä kehossa tuntuu. Niinpä näin kiireen keskellä olen liikkunut enemmän kuin normaalissa arjessa, ja se tuntuu hyvälle. Kaiken kaaoksen keskellä se on jotain konkreettista hyvää, mitä teen itselleni.

Toki kiireellä on vaikutuksensa liikuntaankin, jossa se näkyy normaalia suurempana hajamielisyytenä. Olen yleensäkin luonteeltani melko hajamielinen, mutta nyt olen harva se päivä päätynyt pukuhuoneessa huomaamaan, että jotain on jäänyt kotiin.

Useimmiten se on jotain pientä, kuten hiuslenksu, shakeri tai pukukopin lukko, jotka pystyy paikkaamaan suht helposti ja pienellä rahalla. Tai sitten pärjää ilman. Olen tosin naurahtanut sille, kuinka monia lukkoja kotiini on päässyt kertymään vain siksi, että olen unohtanut pakata lukon mukaan ja joutunut sitten salilla ostamaan uuden. Luulen, että pidän ainoana pystyssä lähisalin lukkotarjontaa. Pitäisi kai harkita yhden lukon jättämistä joka salille ja avainten liimaamista vaikka kännykkään, tai jotain. Hiuslenksuja olen alkanut säilyttää juomapullossa useita, niin yhden uupuminen ei enää tunnu. Lisäksi sukkia työnnän kassiin varmuuden vuoksi vähän enemmän, että löytyy edes pari, vaikkei olisikaan täys match.

Tällä viikolla tosin eteen osui vähän kinkkisempi tilanne. Pukuhuoneessa huomasin unohtaneeni housut. Jäi kaksi vaihtoehtoa, lähteä kotiin tai shoppailla salin kaupassa. Päädyin jälkimmäiseen, vaikka ensin harmitti. Tuntui tyhmältä ostaa pikaisesti melko hintavat housut, joita en edes ehtinyt harkita ja vertailla kunnoilla. Päädyin silti ostamaan housut kun kerran jo paikan päällä olin.

Ensin etsin klassisia mustia housuja, mutta koska kokoja ei ollut ja aika alkoi loppua, nappasin tangosta vähän erilaiset, Casallin kuvioidut jumppahousut. Päätös mietitytti, sillä yleensä en ole niin kuvioitujen housujen ystävä. Ei kuitenkaan tarvinnut käyttää kuin kerran todetakseni, että nehän ovat itse asiassa kivat. Sellaiset, joihin en olisi päätynyt ajan kanssa ajatellen, etteivät ole tyyliseni. Nyt koen, että vahinko kääntyi onneksi. Omistan sekä yhdet treenihousut lisää, joita kuitenkin tarvitsen, ja lisäksi sain päälle pantavaksi jotain sellaista, mitä muuten en olisi osannut ajatella.

Vanhoja treenivaatelemppareitani ovat edelleen Adidaksen kevyet valkoiset sisäliikuntakengät, joskin tarvitsisin vaihtokengät. Näitä hankkiessani urheilukaupoissa pyöriminen vei niin kauan, etten oikein jaksaisi tehdä samaa uusiksi. Toisaalta nyt kun tiedän, millaisesta pidän, voisin antaa mahdollisuuden nettikaupoille.

Niken syksyllä hankkimani valkoinen treenitoppi on super ja kevyemmässä liikunnassa rakastan Stadiumin omaa urheilurintsikkamallia. Nämä istuvat päälle täydellisesti! Koska salilta kotiin on suht lyhyt matka, teen usein niin, että käyn suihkussa vasta kotona. Tällöin riittää, että treenivaateiden päälle heittää päällysvaatteet, johon Raiskin trikoosvetari* on erinomainen. Se on ollut valtavasti käytössä, sillä materiaali on ihana päällä ja malli kauniisti istuva. Vetoketjupaita toimii myös olovaatteena kotona ja vaikka lisälämmikkeenä rentouttavammassa joogassa. Lisäksi malli on tosi imarteleva, mutta mukavuudesta tinkimättä.

Treeneihin lisää virtaa on tuonut myös seura. Olen aina ollut yksinliikkuja, lukuun ottamatta vuosien takaista hetken salitreenijaksoa silloisen poikaystävän imussa. Mutta olen huomannut, että tykkään enemmän ryhmäliikunnoista, ja niihin ei aiemmin ole seuraa ollut tarjolla.

Nyt olen viimein saanut houkuteltua miestä mukaan, ja olemmekin yhdessä käyneet niin cyclingissa kuin lihaskuntopainotteisilla tunneilla. Viikon alun treeneihin taas sattuu usein samaan aikaan miehen sisko. Viikon kolmannen treenin voi helposti vetää yksin, mutta on myös mukavaa, kun on ketä kysyä seuraksi. Ei seuralla itse treeniin ole vaikutusta, mutta kun jotain on sopinut toisen kanssa, on huomattavasti isompi kynnys alkaa säätää aikaa tai edes päästää mieltä miettimään, jaksaako kuitenkaan tänään. Niinpä sovituista tunneista tulee pidettyä huomattavasti tiukemmin kiinni kuin jos olisi yksin menossa. Toisin sanoen, seura on tuonut sekä hauskuutta että sitoutumista liikuntaan.

*saatu blogin kautta.

  • Jaa
Kosmetiikka

Kuukauden kulutetut 1/2019

Tuntuu nyt vähän ontolta kirjoittaa postaus sellaisista aiheista kuin vaikkapa viime kuussa tyhjentyneet kosmetiikkapakkaukset, mutta näinä hetkinä ei oikein muuta irtoa. Blogin takana tapahtuu oikeastaan nyt todella paljon ja on vain pakko priorisoida. Lupasin itselleni tänä vuonna tehdä muutamien viime vuonna mielessä kovasti pyörineiden teemojen suhteen jotain, ja koska en ole luonteeltani jahkailija, laitoin asioita jo heti tammikuussa rullaamaan ja rattaat pyörivät.

Mieli käy siis kierroksilla kun etsin tapoja löytää vastauksia ja tapoja toteuttaa haaveita, mutta olen varma, että vaikka nyt on kaaos, asiat tulevat jäsentymään ja jossain vaiheessa kevättä niitäkin teemoja täällä käsittelen. Mutta toistaiseksi en vielä ole valmis sellaiseen. Nyt siis pitäydyn mieluummin keveissä jutuissa, vaikka oikeasti silmät ovat tällä hetkellä puolittain kiinni muurautuneet päivän isoista itkuista, jotka ovat näiden isojen aiheiden kohtaamisen aikaansaamaa ja kai välttämätön osa prosessia. Heti tämän postauksen jälkeen kaadun sänkyyn ja yritän koota itseni jälleen yhteen todella täyteen työviikkoon. Vaikka jaksamisen kanssa onkin nyt isoja haasteita, jonkinlaista sisäistä rauhaa tuo se, että tiedän jo osin, mitä asioita kohti kuljen ja uskon, että loppu ratkeaa matkan varrella kun vain jatkaa matkaa ulos mukavuusalueilta.

Niinpä ei tällä erää isompia aiheita, ihan vain tyhjentyneitä purkkeja.

1 Maria Nila Sheer Silver Masque*. Tykkään monista Maria Nilan tuotteista, mutta tämä ei ihan kolahtanut. Ei tuotteessa sinällään mitään vikaa ollut, hoitavuusaste ei vain ollut ihan niin vahva, mitä karheat hiukseni tuntuisivat kaipaavan ja mitä pidemmän vaikutusajan hiusnaamiolta odotan. Ei siis mitenkään erityisen selvittävä, mutta ehkäpä enemmän syvävaikutteinen kuin pintafiksaava. Naamioksi siis melko kevyt. Ihan kiva, mutta en itselle hankkisi enää juuri tätä naamiota.

2. Batiste Rose Gold Dry Shampoosta on kehkeytynyt uusi Batiste-suosikki. Se on kaikin puolin todella lähellä originellia, mutta hieman somempi. Eli todella toimiva!

3. Maria Nila Cream Heat Spray* on ihana! Kaksi arkihiustenhoidon lempiasiaani yhdessä: lämpösuoja ja selvittävyys. Kyseessä on siis nimensä mukaisesti suihke, mutta aineen koostumus on kevyesti voidemainen. Ei tee hiuksista raskaita, mutta tuo juuri sitä hoitavuutta, mitä hiukseni vielä pesun jälkeen kaipaavat. Mainio jätettävä tuote, jota tulee ikävä! Maria Nilalle tuttuun tapaan vegaaninen ja superkaunis pakkaus.

4. Schwarzkopf BlondMe Keratin Restore Bonding Cleansing Conditioner* on shampoon ja hoitoaineen välissä käytettävä hiusta miedosti puhdistava ja vahvistava tuote, eli loisto vaalennetuille hiuksille. Aina kun käytin tuotetta, huomasin kyllä vaikutuksen ja pidin siitä, ongelma oli, että minuutin vaikutusajasta huolimatta yhden lisävaiheen lisääminen hiustenpesurutiineihin tuntui yllättävänkin hankalalle ja aika usein tämän käytön vain skippasi. Siksi tuote tuntuikin kestäneen ikuisuuden, toisaalta siihen saattoi vaikuttaa myös varsin iso pakkaus. Näppärä pumppupullo ja muutenkin kiva ulkoasu. Mainio tuote jos tuntuu, ettei perus shampoo-hoitoaine-yhdistelmä ihan riitä tai hiukset kaipaisivat kuuriluontoisesti rakennepaikkausta.

5. Love, Beauty & Planet Volume & Bounty Day2 Dry Shampoo* oli yllättävän hyvä. Lähellä Batistea, mutta ei silti ihan sen veroinen, mutta voisin hyvin käyttää toistekin. Vegaaninen, kiva matta pakkaus ja muutoinkin laadukas tuote.

6. Everyday Minerals Semi Matte Base on ihan lempparipohjiani ja sävy Winged Butter on tosi kaunis keltapohjainen luonnollisen lämmin sävy. Everyday Mineralsin värivalikoima ylipäätään on ihanan laaja ja nämä tuotteet kulkevat vuodesta toiseen matkassa. Myydään esim. Ruohonjuuressa, joten kiva kun ei tarvitse enää arpoa sävyjä nettikaupan ruudulta.

7. KORA Organics Noni Glow Face Oil* oli ihan kiva kasvoöljy. Plussaa ihanasta pakkauksesta ja pienestä koosta, jota on ollut helppo ottaa mukaan reissuille ja yökyläilyihin. Itse öljy taas tuntui melko keskiverrolta, ei lainkaan huono, mutta ei saanut aikaan vau-elämystäkään. Sopinee parhaiten kuivuuteen taipuvalle iholle ja etenkin näin talvikauteen.

8. Madara SMART Anti-Fatigue Eye Rescue Cream* oli sellainen tuote, jonka valitsin puhtaasti nimen perusteella. Kuulostaa siis täydelliseltä, mutta ei ehkä niin tehotuote, kuin nimi antaa ymmärtää. Lähempänä perus silmänympärysvoidetta, mutta kuitenkin oikein hyvä sellainen. Tykkään ylipäätään paljon Madaran voiteista, ja voisin hyvin palata tämän äärelle toistekin. Erinomainen näin talvikäyttöön kevyen voidemaisella koostumuksellaan.

9. LUMENE Valo Nordic C Hydrating Mist* oli kiva tuote, mutta ei vienyt jalkoja alta. Raikas, vegaaninen ja vitaminoiva kasvosuihke, jolle plussaa koosta (helppo ottaa reissuun mukaan) ja muutenkin näppärästä pakkauksesta (käsittääkseni samaa on ollut aiemmin myynnissä peruspullossa, mutta suihke on ehdottomasti toimivampi). Jää vähän kilpailevien tuotteiden varjoon niin visuaalisuutensa kuin sisältönsä puolesta.

10. Favora Pehmeä Puhdistusvaahto on apteekeissa myytävä vaahtoputsari, johon olen todella tykästynyt. Tässä on hinta-laatusuhde kohdallaan ja se on hellävarainen sekä tehokas. Ei kuivata tai kiristä ihoa, vaan on tosi miellyttävä. Lisäksi ei sisällä öljyjä, eli sopii loistavasti myös ripsipidennyksille. Tulee siis jatkossakin näkymään kylppärissäni.

11. YA Naturae Puhdistusvaahto kasvoille* oli miellyttävä pehmeä kasvojen putsari. Hoitavan tuntuinen koostumus ja kivan täyteläinen vaahto. Hieman tylsä pakkaus, eikä sovi ripsipidennyksille (sisältää öljyä), mutta muuten kelpo tuote.

12. Rexona Biorythm Anti-perspirant on hinta-laatusuhteeltaan toimiva perusdödö, jonka nappaan helposti matkaan jos deodorantti sattuu loppumaan yllättäen tai kaipaan hieman kalliimpien rinnalle edullisempaa arkidödöä. Olen käyttänyt siis ennenkin ja tulen varmasti jatkossakin käyttämään.

14. O’Right Bamboo Moisturizing Conditioner & Caffeine Shampoo* oli tosi toimiva hiustenhoitotuotepari. Tykkäsin siitä, että shampoo oli suht kevyt ja helppo, mutta hoitoaine taas kunnolla hoitava ja selvittävä. Näistä kahdesta hoitoaine nousi suosikiksi, shampoo jäi enemmän keskiverroksi. Miinusta siitä, että shampoopullo alkoi keskeltä haurastua kylppärissä, kunnes lopulta katkesi. Onneksi oli jo siinä vaiheessa ihan lopuillaan ja toisaalta, kertonee siitä, että pakkauskin hajoaa kohtuullisesti hävitettäessä. O’right ylipäätään on kiinnostava sarja kun etsii eettisempiä hiustenhotoituotteita. Näitä vegaanisia ja muutenkin mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä valmistettuja tuotteita löytyy ainakin joistain kampaamoista. Kannattaa tutustua!

15. SKIN TREAT Pure Freshness Body Wash* on Kicksin oma vegaaninen luonnonkosmetiikkatuote, joka todella yllätti. Ensinnäkin pakkaus on ihana, mutta sisältö vielä oihanampi. Supermiellyttävä tuote, kauniin värinen sisältö, mieto miellyttävä tuoksu ja ennen kaikkea todella hyvin vaahtoava, mitä ei aina tapahdu luonnonkosmetiikan suihkugeeleille. Tykkäsin tosi paljon!

*saatu blogin kautta

  • Jaa
Uudemmat postaukset
Aiemmat postaukset