Taksi mateli aamupäivän ruuhkassa ja matka lentokentältä Tunisian pääkaupungin ytimeen tuntui lentämisestä väsyneenä loputtoman pitkälle, vaikka linnuntietä etäisyys lentokenttään ei suinkaan ole samaa luokkaa kuin lukuisien muiden pääkaupunkien.

Taksin madellessa kortteli toisensa perään ehti tarkkailla ihmisvilinää ja katsella katukuvaa. Ensimmäisenä silmille tulvi vilkkaus, ihmisiä oli odottamattoman paljon liikkeellä. Vaikutuksensa saattoi toki olla sillä, että oli lauantai ja viimeiset päivät ennen Ramadanin alkua. Yritin etsiä katukuvasta turisteja tai havainnoida, millaista olisi kulttuuriin sopiva pukeutuminen. Kun havaitsin useammat shortsit, sandaalit ja kesämekot huokaisin helpotuksesta ja aloin rentoutua, matkalaukkuni sisältö saattoi sittenkin olla ihan hyvin valittu. Vaikka paikallisten vaatetus oli peittävää, ei kesävaatteinen tulisi näyttämään kaupungilla kulkiessa kummalliselle.

Taksi nytkähteli ja etupenkillä kädenliikkeet viestivät turhautumista. Viimeistään viimeisessä vauhdikkaassa kurvissa vanhankaupungin vieresä seisovalle aukiolle olisi toivonut, että myös takapenkillä olisi ollut turvavyöt. Place de la Victoiren suihkulähteen vesimassat välkkyivät auringossa, lämpö vyöryi iholle ja kaukaa kantautuvat rukouskutsut saivat ensimmäistä kertaa ihan kunnolla aikaan tunteen, että edessä on uusi ja vielä tuntematon kohde, jotain ennen näkemätöntä.

Tunisin vanhakaupunki

Tunisia on suosittu turistikohde, mutta sen vetonauloja ovat rantakohteet. Harva tulee edes poikenneeksi sen pääkaupungissa, vaikka lomailisikin maantieteellisesti melko lähellä. Sinällään ymmärrän, rosoinen Tunis ei välttämättä tarjoile sellaista estetiikkaa kuin Sidi Bou Said lähialueineen tai rantaelämän iloja, mutta sen viehätys on paikallisuudessa. Se ei koreile nähtävyyksillä, mutta siellä saa tilaisuuden tarkkailla paikallista elämänrytmiä eikä tarvitse kokea kaupustelua, joka on tyypillisempää turistien suosimissa paikoissa.

Tunisin tärkein nähtävyys on sen vanhakaupunki, eli medina, jonne ilmeisesti silloin tällöin turisteja osana omia kierroksiaan saapuu. Näin toukokuun alussa Ramadanin lähestyessä kävi työstä yrittää löytää Tunisian pääkaupungin katukuvasta kanssamatkailijoita.

Medina tarjoaa sokkeloisia kujia ja pienten putiikkien täyttämiä kortteleita. Toinen toisiaan muistuttavat varjoisat kujat saavat helposti kartattoman turistin eksymään, joskin vanhankaupungin kadut asettuvat melko suorina linjoina moneen muuhun vastaavaan alueeseen nähden. Medinan kujat jatkuvat loputtoman tuntuisena verkostona. Yhdestä korttelista löytää pientavaraa, toisesta ruokaa, kolmannesta kodintarvikkeita ja neljännestä vaatteita – ja niistä kaikista paikallisia ostoksillaan. Hetkittäin kapeilla kaduilla vastaan tulvii ihmispaljous, mutta olo tuntuu silti turvalliselle.

Kun uskaltautuu astumaan sivupoluille tai kurkkaamaan kapeita rappusia muutamia askelmia ylös, aukeaa eteen paikallisia mosaiikkikuvioituja ravintoloita ja kotoisia teehuoneita – minttuteeltä on Tunisiassa vaikea välttyä!

Tunisin ravintolat

Medinan pieniin ravintoloihin kannattaa astua rohkeasti sisään, sillä ne tarjoilevat autenttisia ruokaelämyksiä paikallisten seurassa. Kerta toisensa jälkeen yllättyin siitä, miten viehättäviä paikkoja löytää kun uskaltaa astua varjoisalta kadulta portaikkoon ja kavuta kerroksen pari ylemmäs. Usea ravintola sijaitsee katutason yläpuolella, eikä siten näy kylttiä kummemmin kaduilla kulkiessa.

Kielimuuri saattaa koitua haasteeksi, mutta edes auttavasta ranskasta on hyötyä. Ja eleillä hoitaa lopun. Jotenkin onnistuimme ensimmäisen päivän ravintolassa viestimään, mitä kasvisruokavalio tarkoittaa, mutta saimme yllätykseksemme eteen ruokalistan sijaan jo valmiiksi valitut ateriat. Mutta monen ruokalajin menulle jäi silti hintaa kympin luokkaa, vaikka erinomaisesta paikallisesta ruoasta kuskusannoksineen, keittoine ja isoine pistaasin vivahteisine jälkiruokineen olisi hyvillä mielin voinut maksaa enemmänkin.

Medinan ulkopuolelta löytää muutakin kuin paikallista ruokaa, ja esimerkiksi pääkadun varrella on vieri vieressä katukahviloita, joissa osassa on tunnelma kuin istuisi terassilla Pariisissa. Päivänvarjojen alle korituolille kannattaa istahtaa vähintään kahville tai kylmälle juomalle. Alkoholia Tunisista on vaikea löytää toisin kuin turistisemmista paikoista. Mikäli alkoholia mielii ostaa hotellihuoneeseen, kannattaa ottaa jo kotoa mukaan korkin avajaa, sellaista kun et välttämättä hotellistakaan löydä. Viinejä myy vain yksi ruokakauppaketju, ja nekin on kätketty pieneen sivuhuoneeseen, joka jää helposti nopealla vilkaisulla huomaamatta. Paikallisia viinejä kuitenkin kannattaa maistaa, ne ovat edullisia ja maukkaita.

Kaupungin kattojen yllä

Medinan keskellä seisoo moskeija, jonka tornista aukeaa näkymää moskeijan sisäpihalle. Moskeijaan ei turistilla ole asiaa, mutta ylempää utelias saa paremmin vihiä moskeija arkkitehtuurista. Koska torni sattui olemaan kiinni, päädyimme kiertämään moskeijaa ja puolivahingossa eksyimme nousemaan kapeaa katua ja siitä jatkuvaa portaikkoa ylös, päätyen viehättävälle kattoterassille. Café Panorama sijaitsee medinan sydämessä ja on tunnelmallinen neljään suuntaan aukeava kattoterassi. Panoramasta aukeaa näkymää myös moskeijalle, samoin kuin medinan kapeille kujille. Ja mikä parasta, siellä voi istahtaa paistattelemaan päivää ja juoda kylmän juoman kaupungin siluettia katsellessa. Voin kuvitella, miten viehättävä paikka on myös iltavalaistuksessa.

Jos ei tee mieli minttuteetä tai perinteisiä virvoitusjuomia, kannatta maistaa tuorepuristettuja mehuja – ne maistuvat auringonpasiteessa herkulliselle!

Medina itsessään on nähtävyys ja ehkä se kaikkein kiinnostavin osa Tunisia, mutta modernimman keskustan kiertely tuo kiehtovaa kontrastia vanhoihin kulmiin. Arkkitehtuurissa näkyy Ranskan siirtomaa-ajan vaikutus, mutta näkymät keskustassa vaihtelevat paljonkin. On arabimaailmasta muistuttava medina, välimerellisyyttä henkivät valkoiset koristeelliset rakennukset ranskalaisine parvekkeineen, toisaalla muutama moderni toimistokompleksi ja aseman kupeessa rähjäisempiä kerrostaloja sekä katutaidetta.

Pääkadulta löytyy kourallinen tuttuja ketjuliikkeitä ja lukuisia pieniä kahviloita sekä ravintoloita, joihin on mukava istahtaa lounaalle tai ihmisvilinää katselemaan. Alkuillasta ihmisiä on paljon liikkeellä, mutta ei tarvitse odottaa kauaa piemeän tultua niin katukuva muuttuu jopa aavemaiseksi. Koko aukio, keskustan kaupat ja medinan kojut sulkeutuvat, suihkulähde sammuu ja kahvilat sulkevat ovensa. Muutamat pienet lapset leikkivät kelmeässä katuvalossa ja tuuli riepottaa yksinäistä muovipussia pitkin katua. Pääkadun varren kaiuttimista kaikuu minareettien kutsu ja liikkeellä on lähinnä miehiä. Silloin ensimmäistä kertaa mietin, etten todella haluaisi olla juuri silloin yksin, mutta seurassa olo on rauhallinen. Mitään uhkaavaa emme kohtaa, edes pitkiä katseita, mutta mielikuvitus ottaa helposti vallan hämärässä ja erilaisten äänien maailmassa.

Tunis matkailijan silmin

Tunis ei ole erityisen kaunis kaupunki, mutta sen viehättävyys piilee yksityiskohdissa. Kapeissa kaduissa, sinisissä ovissa, mosaiikkikuoseissa ja koukeroisissa teekannuissa. Olen onnellinen, että viivyimme myös Tunisissa. Jos olisimme nähneet vain rantakohteen, olisimme saaneet paljon yksipuolisemman kuvan Tunisiasta. Tunis tarjosi enemmän paikallisuutta kuin rannalla vietetty aika, joka taas toi matkaan toisenlaisia ainutlaatuisia elämyksiä ja enemmän perinteistä estetiikkaa.

Majoituimme aivan kaupungin keskustassa vanhankaupungin porttien kupeessa sijaitsevassa. Hotel Royal Victoriaa voin lämpimästi suositella. Viehättävästi paikallisella tyylillä sisustettu hotelli ja maukas aamiainen. Hotellissa on useita parvekkeellisia huoneita, ja omamme tarjosi ihastuttavan näkymän suoraan aukiolle, Place de la Victoirelle. Parveke antoi mahdollisuuden katsella alueen elämää, ihmisvirtaa sekä nauttia toukokuun leudosta lämmöstä omassa rauhassa. Lämpötilan puolesta ajankohta oli muutenkin erinomainen matkustaa. Oli lämmin, hetkittäin kuuma, mutta kaiken kaikkiaan juuri sopiva kesävaatteisiin ja kaupungilla kulkemiseen. Ei tukala tai hiostava, eli mitä täydellisin kesäsää! Ja ylipäätään päivät Tunisissa antoivat hyvän alun matkalle, joka jatkui Tunisin jälkeen Algeriaan ja sieltä Tunisian rantaviivalle.