Tämä viikko ei ole ollut vahvin viikkoni. Luulen, että remontti- ja kaamosväsymyksen yhteisvaikutuksesta olen ollut sekä uupunut että vähän kipeä. Olen harvoin kipeänä, mutta kun olen, tyypillisesti sitä edeltää jonkinlainen stressijakso ja nyt kieltämättä viime viikkoina sitä on ollut remontin ja töiden yhteensovittamisen myötä. Kävin jopa koronatestissä mielenrauhan takia, näinä aikoina kun mieluummin pelaa varman päälle ja suhtautuu pieneen kipeyteenkin vakavasti. Ei siis yhtään tuoreita kuvia, asiakkaankin kuvatilauksen loppuunsaattamisessa oli haasteita kiitos viikon kaikkien harmaiden päivien. Mutta kun arki on sisältököyhää, on hyvä syy tarttua rästiaiheisiin.

En ole listaihminen, mutta joitain listoja itseltäkin löytyy, yksi niistä on postausaiheet, joista haluan vielä kirjoittaa. Myönnän toki, että jotkut aiheet ovat kiikkuneet siinä vuoden päivät tai yli, eli lista on pikemminkin kasvava kuin vaihtuva, mutta sinne on hyvä palata hajamielisinä hetkinä. Yksi listan aiheista on Ida Warg. Tai oikeastaan tuon ruotsalaisen bloggaajan nimeä kantavat Ida Warg Beauty -sarja, josta löytyy laaja valikoima hiustenhoitotuotteita ja muutama itseruskettavakin.

Blogin kautta testiin saadut Ida Warg Beautyn tuotteet nähtyäni totesin heti, että ne ovat juuri sellaisia, jotka on ilo jättää kylpyhuoneen hyllylle näkyviin. Ihana pelkistetty tyyli olematta kuitenkaan tylsä. Värit erottavat sarjat toisistaan, esimerkiksi hopeatuotteet ovat harmaat ja korjaavat kauniin persikkaiset. Melkein tekisi mieli valita tuotteita värin eikä tarkoituksen myötä.

Aina vähän kritisoin sitä, että kuinka paljon erilaisia kosmetiikkabrändejä oikein maailmaan tarvitsemme. Tuntuu, että niitä on ihan liikaa. Mutta suhtaudun kuitenkin huomattavasti hellemmin uusiin tuotetuttavuuksiin, jotka tulevat läheltä (en näe järkeä raahata kosmetiikkaa toiselta puolelta maailmaa) tai pyrkivät vastuullisempaan suuntaan. Ida Wargin tuotteet on valmistettu Pohjoismaissa, mistä iso plussa, toinen plussa tulee vegaanisuudesta. Kaikki tuotteet ovat myös cruelty free -merkittyjä sekä allergiaystävällisiä.

Olen ehtinyt jo testaamaan tätä koko joukkoa tuotteita, joka kuvissakin näkyy. Itse asiassa muutama niistä on jo lopussa tai lähes. Ehdottomat suosikkini ovat Repair-sarjan shampoo ja hoitoaine, todella hyvät! Helposti takkuuntuvat karheahkot hiukseni tykkäävät! Näitä tulee vähän ikävä, sillä käyttökertoja on ehkä maksimissaan pari enää jäljellä. Hiusnaamioita jaksan vähemmän käyttää, sillä olen turhan kärsimätön vaikutusaikojen suhteen, mutta kuivashampoota ehdinkin jo menneen kuun koottujen listalla kehua. Olen nirso niiden suhteen, mutta tämä sininen pullo toimi!

Itseruskettavien valikoima on myös kattava, itseltä löytyy Instant Self-tanning Mousse (medium/dak), joka on tukevaa helposti levittyvää moussea ja opastinväritön. Lopputulos on hyvin luonnollinen, eli vaikka sävy on medium/dark, koen lopputuloksen näyttävän vaalealla iholla hyvältä näin talvikautenakin. Mistä muuten päästään hauskaan tietoon, jonka kuulin toisen brändin itseruskettavien edustajalta. Nimittäin mitä vaaleampi iho, sitä tummempi tuote kannattaa valita. Tummuus kuulemma suhteutuu ihon omaan kykyyn ruskettua. Jos iho ruskettuu helposti, myös itseruskettava toimii tehokkaammin, ja sama päinvastoin, jos iho ruskettuu huonosti, vaatii se itseruskettajaltakin enemmän. Ilmankos omalle iholle sopii parhaiten tummat ja tosi tummat, vaikka se kuulostaakin herkästi hurjalle. Oikeasti lopputulokset ovat niiden kanssa hyvinkin luonnollisia!

Lempparikseni näistä kahdesta itseruskettajasta, ja ylipäätään kärkeen kaikista Ida Wargeista nousee kuitenkin Self-tanning Face and Body Spray. Se tarjoaa ratkaisun ongelmaan saada itseruskettava levitettyä tasaisesti myös haastaville alueille, kuten selkään tai yksityiskohtaisille alueille. Sprayta voi suihkaista sinne, minne käsi ei yletä ja tämä on ihan täydellinen esimerkiksi jalkaterien tasaiseen lopputulokseen tai kämmenselkien sävyttämiseen. Juuri tällaista tuotetta olen kaivannut! Myös tässä (ainakin itsellä) sävy jää tosi luonnolliseksi, joten ei ole pelkoa likaisesta lopputuloksesta.

Tuotteiden hintaluokkakin on kohtuullinen. Niitä on myynnissä mm. Kicksissä ja Cocopandalla.

Tuotteet saatu blogin kautta.

Viime viikoilta ovat jääneet remonttikoosteet tekemättä oikeastaan kahdesta syystä, ensimmäinen on väsymys, on ollut paljon ja valottomuus on imenyt mehut, toinen syy on jatkuva multitaskaus. Nyt tapahtuu yhtä aikaa niin monessa kohtaa, että sen niputtaminen yhteen olisi yksi sillisalaatti!

Eilen kun mies astui asuntooni tauon jälkeen, oli ensimmäinen kommentti, että nythän täällä voi jo aistia asuttavuuden, etäisen viihtyisyyden. Menneet viikot ovat kieltämättä olleet karut kaikessa pölyisyydessään ja purkujätteen määrässään, mutta kun pinnat ovat saaneet maalia ja pölyjä pyyhitty, alta kuoriutuu ihan toinen näky. Kun samalla kertaa uusin lattiapapereita jatkoi mies, että ei muistanutkaan, miten kiva lattiasävy alta löytyi. Niin, nekin ovat unohtuneet jonnekin kerrosten alle, mutta toivottavasti jo pian pääsisi ikkunapäädystä rullaamaan papereita pois. Miehelle remontin pölyisyys ja rujous tuntuu olevan hieman liikaa, mutta onneksi kantoapu löytyy kotoa aina uuden kaatopaikkakierroksen ollessa käsillä.

Keittiö on jo pitkällä, ja viimeistelyjä tehdään tällä viikolla. Päähuoneesta vai yksi seinä on maalaamatta, mutta toivon, että pian pääsisi listojen asennukseen ja sen jälkeen pistorasioiden laittoon. Osa asunnosta näyttää siis jo varsin lupaavalle! Mutta kun siirtyy lähemmäs ulko-ovea, näky on ihan toinen. Eteinen on karu ja täynnä romua. Vielä ainakin, tänään on tarkoitus tehdä keikka kaatopaikalle ja raivata tilaa.

WC on ihan revitty ja kylpyhuonekin oli vielä viime viikolla, mutta nyt sen seinät ovat saaneet ryhtiä. Remonttiammattilaiseni huokaisi, ettei ole koskaan nähnyt yhtä epätasaisia seiniä. Niiden tasoitukseen on uponnut tunteja ja loputtomasti tasoiteainetta. Vaikka päälle on tulossa vielä levyt, on seinien pakko olla jokseenkin tasaiset ja ennen kaikkea suorat, jotta laatat näyttävät hyvälle. WC:n seiniin ei onneksi tule laatoitusta, joten niiden suoruuden kanssa ei ole niin pilkunviilausta kuin kylpyhuoneen seinissä. Mutta työtä riittää silti vielä!

Juuri tätä kirjoittaessa tehdään sähkötöitä ja asennetaan kylpyhuoneeseen lattialämmitystä, illalla tehdään jälleen yksi matka kaatopaikalle ja huomenna valetaan kylpyhuoneen lattia. Muutenkin tällä viikolla tapahtuu enemmän ja omaankin mieleen on hiipinyt kärsimättömyys saada valmista – tai edes asumiskuntoista!

Läheiset kyselevät yhteenään valmistumisaikataulua, mutta olen alkanut välttämään arvausten heittämistä, eivät ne kuitenkaan pidä. Nyt mietin, olisiko realistista saada juokseva vesi jouluun mennessä, mutta toisaalta, sekin vaatii taakseen aika monta vaihetta, joten toive saattaa olla ihan liian optimistinen. Askel kerrallaan siis, pääasia, että asiat etenee.

Täytyy myöntää, että tämä viikko on ollut tosi stressaava. Heräsin tähän päivään käytännössä aamuyöstä ja aloin miettimään päässä aikataulutuksia, jäljellä olevia remonttivalintoja, budjetteja ja sen sellaista. Tätä kirjoittaessa on jo aamupäivä, mutta väsymys painaa silmien takana ja keho tuntuu raskaalle. Vieressä on tyhjäksi juoru aamukahvimuki, jonka voimalla sain puhtia avata blogin muutaman päivän harmillisen hiljaisuuden jäljiltä.

Tällä viikolla remontin ohella on työllistänyt asiakkaan nettisivuprojekti, mikä on tietenkin erinomainen asia, työ on remonttilaskuja maksaessa erinomaisen hyvä juttu, mutta samalla myös asunnolla on nytkähtänyt kylpyhuoneremontti vauhdilla eteenpäin, ja yhtäkkiä pitäisikin lyödä kaikki valonlähteiden paikat, pistorasiat, mittasuhteet, kalusteiden yksityiskohdat ja sen sellaiset lukkoon. Yleensä tykkään vertailla rauhassa, mutta nyt tuntuu, ettei kaikkea ehdi. Ja kylppäri on muutenkin ollut vähän haastavampi itselle, toisin kuin vaikka keittiö oli. Ehkä siksi, että kivan kylppärin kyllä tunnistaa kun sen näkee, mutta pieneen tilaan pakatun toimivan ja kauniin kylpyhuoneen elementit eivät ole yhtä kirkkaina mielessä kuin vaikka muiden tilojen. On vaikea hahmottaa, miten valo elää pinnoilla ja miten valmistuvat pinnat muokkaavat kokonaisuutta. Huomenna aamulla tehdään sähkötöitä ja heti sen jälkeen lattian valu, joten päätökset pitää olla valmiina kun huomenna herää. Ja nyt ei tunnu yhtään valmiilta.

Noh, onhan tässä sentään vielä päivä aikaa haudutella asioita. Jos vain onnistuisi hetken rauhoittamaan mielen, niin luovuuskin ehkä palaisi eikä ajatukset vain rullaisi kehää. Helpottaisi toki, ettei olisi vielä liutaa töitä tehtävänä, mutta itsepä annoin niiden jäädä viikon viimeiseen päivään.

Kuten kuvista näkyy, tein jo siirtymän talvitakkiin vaikka säät vielä teoriassa mahdollistaisivatkin välikausivaatteet. Tai riippuu niin päivästä. Koskaan kun tiedä ulos astuessa onko leutoa vai hyytävän koleaa. Helpompi siis varautua viileään, etenkin kun menneinä päivinä on tullut oltua melko paljon liikkeessä.

Takki: Ted Baker / Neule: Nanso / Hame: Lindex / Nilkkurit: Jonak / Laukku: LUMI
Kuvat: Elsa, Oi mutsi mutsi