Kuten huomaatte, vanha reissukassa on vielä yhtenä kappaleena ja pääsi tällekin matkalle mukaan. Varauduin tosin henkisesti siihen, että se saattaa joutaa reissun lopussa roskikseen jos uusi ja parempi tulee vastaan tai rispaantuneet kantohihnat menettävät otteensa. Mutta niin kauan kuin korvaajaa ei löydy tai laukku kestää, yhteinen matkailumme jatkuu. Tässä se on ulkoilulla Malagan kapeita katuja katsomassa, kaverina pitsimekko, joka näkyi myös viikonloppuasussa kuun taitteessa.

pitsimekko ja korilaukku 8pitsimekko ja korilaukku 25pitsimekko ja korilaukku 21pitsimekko ja korilaukku 1  Pitsimekko: Only / Vyö: Zara / Kengät: Minozzi, Wienistä / Laukku: KappAhl

Ps. Huomatkaa, jaloissani on (melkein) matalat kengät! Nämä yksilöt ovat lojuneet käyttämättöminä laatikossa nelisen vuotta, kun ovat tuntuneet aivan liian matalilta makuuni, ennen reissua satuin löytämään laatikon ja nyt ne tuntuivatkin juuri hyviltä kesäisiltä kävelyjalkineilta matkaa ajatellen. Heh, mukavuustekijät alkaa hivuttaa itselleen suurempaa sijaa vaakakupissa?

Malaga oli pullollaan putiikkeja ja jo itsessään varsin kohtuullisia hintoja on hivuttanut entistä alemmaksi alennusmyyntien aika ja vieläpä oikein hyvät alennusprosentit. Ostettavaa siis löytyisi vaikka kuinka, ja erityisesti mies on ollut innoissaan alesta ja hyvästä miestenvaatteiden tarjonnasta. Saavuimme juuri Granadaan ja ensimmäinen tokaisu hotellihuoneeseen päästyä oli; ”mennäänkö shoppailemaan?”. Itse olin samaan aikaan viritellyt mielessäni iltakävelyä historiallisten monumenttien katveeseen. Myönnettävä kyllä on, että toki mielelläni itsekin vilkuilen kauppojen tarjontaa ja bongailen kivoja asukokonaisuuksia katukuvasta, täällä kun on mistä inspiroitua.

Mies odotti matkalta erityisesti Massimo Duttia, jonka kuulemma on huhuttu Suomeenkin olevan tuloillaan, ja itsekin olen siinä imussa eksynyt Duttin klassisia vaatteita hypistelemään ja alehyllyjä silmäilemään. Eikä onnistunut putiikista poistuminen minultakaan tyhjin käsin, bongasin alemerkintöjen katveesta kauniin klassisen ruskean nahkakäsilaukun, juuri sen värisen, millaisen perään olen jo jonkin aikaa haikaillut. Ostosta ei tarvinnut miettiä sekunnin murto-osaa kauempaa, se oli siinä, uusi arkilaukkuni, joka oli pakko ottaa käyttöön heti. Ihastusta ja iloa yhden asustetarpeen täyttymisestä. :)

massimo dutti laukku 1

Saavuimme kuumaan Malagaan sunnuntaina, vai oliko se jo virallisesti maanantain puolta? Joka tapauksessa, kun viimein painoin pääni tyynyyn, huiteli kello paikallista aikaa kahden ja kolmen välimaastoa, meillä tunnin enemmän. Yöllä heräsin viileyteen ja vähän hassu olo näkyi ensimmäisenä reissupäivänäkin, jalat vetivät kaupungille, eikä hotelliaamiainen sallinut aamulla myöhään nukkumista. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja kävelimme kaupunkia ristiin rastiin. Takaraivossa kolkutti, että ehkä pitäisi ottaa rauhallisemmin, mutta kuinkas sitä olisi malttanut. Illalla El corte Inglesiä kierrellessä miehen kohkatessa huiman halvoista alehinnoinnoista havahduin viimeistään siihen, että olen ollut tavaratalon viimeiset kolme kerrosta tyystin toisissa maailmoissa. Hutera olo hamusi istumapaikkoja neonväristen aleplakaattien sijaan. Ei terve, todellakaan. ;)

Koska matka jatkuu jo tänään kohti Granadaa, en voinut kieltäytyä myöskään tapasillallisesta Malagan parhaaksi TripAdvisorin mukaan rankatussa Tapeo de Cervantes ravintolassa. Istuminen alas ja syöminen tekivät kuitenkin hyvää kuumuudessa jalkojen päällä vietetyn päivän jälkeen. Tänään edessä on rentoa ajoa ja pysähtelyä matkan varrella, rauhalisempi päivä siis kuin eilen, otaksun. Toivottavasti tänään olisi jo eilistä huomattavasti läsnäolevampi olo ja pystyisi paremmin nauttimaan letkeästä tunnelmasta, lämmöstä ja kylistä matkan varrella.

tapas 1tapas 3