Viimeinen vuosi on ollut suurta sisäistä tempoilua. Olen miettinyt niin paljon, että paikoin tuntuu, ettei henki enää kulje. Olen palastellut, pureksinut, työstänyt. Ollut ulospäin tyyni, mitä nyt satunnaisesti olen romahtanut bussissa, töissä tai jossain. Itkuherkkyys on hiponut korkeuksia ja samaan aikaan on huvittanut, kyyneleet vuotavat ihan mitättömistä asioista. Tilanteiden koomisuus on samaan aikaan naurattanut. Hymyilen ja itken, mietin mitä aamubussin kanssamatkustajat miettivät. Myrskyilläkin on tapana laantua, ja jossain vaiheessa irtonaiset palaset alkavat muodostaa kuvaa, josta ryhtyy saamaan otetta eikä asiat vain pyöri pyörremyrskynlailla ympärillä heitellen itseä miten sattuu. Jalat alkavat tavoittaa tukevasti maata, alkaa ymmärtää ja saamaan jostain pysyvästä kiinni. Olen antanut itselleni aikaa ajatella, ja se on tuottanut tulosta.


gina tricot 8

Olen kirjoittanut monta postausta, joita en ole julkaissut. Kai ne ovat oikeasti olleet vain niin minua varten, ettei niiden ollut koskaan tarkoituskaan päätyä kaikkien nähtäville. Olen ymmärtänyt, että tämä paikka on minulle rentoutumista varten ei purkautumista. Vaikka ympärillä tapahtuu, tänne voi tulla höpöttämään asuista ja miettimään makeaa. Sellaisia tiloja ja hetkiä tarvitaan myrskynkin keskellä. Tänä syksynä olen saanut suuresti voimaa ihanan lukijan ajatuksista ja tuesta. Kaikkihan te ihania olette, ja kommenteillanne on ollut mielettömän piristävä vaikutus, mutta sattuma kai toi apua keskelle pyörrettä ja antoi pieniä sanoja, joilla saada otetta ympäröivästä.

gina tricot 2

Ystävä sanoi jo pari kuukautta sitten, että kuulostaa kuin olisin päätökseni tehnyt, tietäisin mitä tehdä. Silti asiat ottavat sen ajan minkä ottavat, se täytyy hyväksyä. Voin ottaa aktiivisen roolin kun tapahtuu, mutta hoputtaminen harvoin tuo parasta mahdollista lopputulosta. Ja siihen minä pyrin, pitkäkestoiseen hyvään eikä vain hetkelliseen helpotukseen. Siksi mieluummin kuljen pidemmän matkan saavuttaakseni kestävää kuin oion kohtaamisen pelon takia ja saan vastaani varjot matkalta joskus myöhemmin. Aika alkaa olla kypsä, ja vaikka edelleen unohdun tuijottamaan tyhjää ja katoan itseeni, tietty tyyneys on ihan viime päivinä tullut rinnalle. Ystävä tiesi, tiedän kyllä mihin suuntaan täytyy kulkea. Tein uuden vuoden lupauksen jo ennakolta, ensi vuosi tulee olemaan tyystin erilainen kuin tämä.

Tyyntä illan jatkoa ihanat <3

Muistattekko Yobotin, pienen herkullisen töölöläiskahvilan, jonka suussasulavasta frozen yogurtista vinkkasin jo viime vuoden keväällä? Heti sen aukeamisesta lähtien siellä tuli aina silloin tällöin poikettua jogurttijäätelöllä, kunnes muutto vei muihin maisemiin. Kehällä on kuitenkin tapana sulkeutua; me muutimme takaisin ja löysimme taas kävelymatkan päässä sijaitsevan Yobotin. Siellä poikkeaminen onkin ollut mielessä aina muuttopäivästä asti, ja erityisesti kun sain kuulla, että Yobot tarjoilee nykyään myös brunssia, paloin halusta päästä paikan päälle. Niinpä viimein viime sunnuntaina avasimme tutun oven ja istahdimme aina yhtä viihtyisään, karkkivärein sisustettuun tilaan. Aamupäivä oli kuulemma ollut vilkasta, mutta meidän saapuessa (myöhään, yllättäen), tila oli jo rauhoittunut ja pääsimme valitsemaan ikkunapaikan iltapäivän auringosta.

yobot brunssi 11yobot brunssi 1

Tarjolla on kaksi aamiaisvaihtoehtoa, bagel-brunssi ja vohvelibrunssi. Se terveellisempi kokonaisuus sisältää bagelin, vihanneksia, mysliä ja jogurttia. Juotavaksi on tarjolla kahvia ja mehua, jotka sisältyvät myös herkkusuille suunnattuun vohvelivaihtoehtoon. Vohvelibrunssissa valmiin annoksen korvaa vastapaistettu vohveli, jonka voi kuorruttaa mieleisekseen jogurttijäätelöllä ja lisukkeilla. Karkkia, hedelmiä tai molempia – miten vain tykkää!

Ensin pidin itsestään selvänä ottaa bagelsetin, mutta paikan päällä vesi herahti kielelle ja teimme kuten Yobotissa vinkattiin; otimme vohveliaamiaisen ja siihen lisänä bagelin (4€). Bagel oli uunituore ja muutenkin herkullinen, joten idea molempien yhdistämisestä oli erinomainen, sekä myös kokonaisuutena ruokaisampi. Toki olisi toiminut myös toisinpäin, bagel-setti aamupalana ja forezen yogurt annos jälkkärinä, mutta on harvinaista saada vohvelia aamupalaksi, joten siksi pidimme kiinni vohvelista. Saimme ensin syödä rauhassa suolaisen osuuden, jonka jälkeen vastapaistetut vohvelit tuotiin pöytään. Näin ei tarvinnut kiirehtiä, vaan saattoi nauttia molemmista rauhassa ja lämpiminä.

yobot brunssi 2yobot brunssi 6yobot brunssi 20

Myönnettävä toki on, ettei aamiainen tähän tapaan ole se kaikkein terveellisin, mutta ehdottomasti maistuva ja kivasti vähän jotain erilaista kaikkien noutopöytäbrunssien rinnalla. Hintakin oli kohtuullinen, joten kaapiessamme lautasia tyhjiksi, mutisimme, että tänne on tultava uudelleenkin. Harvemmin aamiaiselta löytyy vohveleita tai bageleita, joten siltäkin osin Yobotin brunssi oli ihan omanlaisensa! Erityismaininta täytyy antaa myös Yobotin palvelusta, sillä se on ollut ihan joka kerta aivan erityisen lämmintä ja paikan päälle oli ilo saapua pitkän tauonkin jälkeen.

Tilat ovat pienet, mutta valoisat. Asiakaspaikkoja on kuitenkin tilassa niin monta kuin mukavasti mahtuu, mutta silti tietenkin riskinä on, että moni sattuu olemaan liikkeellä samaan aikaan. Varauksia ei käsittääkseni oteta, joten kieltämättä mietimme ennakkoon, miten käy jos paikka on pullollaan väkeä kun saavumme. Asia nousi sattumalta esille aamupäivän vilskeestä puhuttaessa, ja sain kuulla, että kierto on nopeaa ja jos sattuu osumaan paikan päälle ruuhkahetkenä, ei pitäisi kauaa joutua odottamaan. Pieni odotus ehdottomasti kannattaa jos ei käy yhtä hyvä tuuri kuin meillä, sillä Yobotin brunssi on maistuva ja kokeilun arvoinen – juuri sellainen lisä, jota Helsingin brunssivalikoima kaipaakin. Se ei ole suoraan vertailukelpoinen muihin, mutta hyvä niin, erilaisuudellaan se erottuu edukseen!

yobot brunssi 13yobot brunssi 12 yobot brunssi 17yobot brunssi 18

Yobot
Runeberginkatu 54
Brunssi sunnuntaisin klo 11-15
Hinta 12€ (erikoiskahvilla +1€)

Viikonloppuisin kaivan kaapista niitä juttuja, jotka eivät niinkään välttämättä sovi töihin, ja nyt se juttu oli kookas kaularusetti. Olen rusettia joskus aiemminkin käyttänyt, mutta sitten se vain on unohtunut jonnekin laatikon pohjalle, osuen käsiin uudelleen vasta nyt muuttolaatikoita purkaessa. Innostuin, ja se oli ihan pakko saada käyttöön mahdollisimman pian, niinpä sunnuntain asu rakentui rusetin ehdoilla. Mies tosin vähän epäröi ja muistutti, että olemme kuitenkin vain suuntaamassa Hobby Halliin. Hymähdin, että kun olen lähdössä liikkeelle iltapuvussa, ylipukeutumiskommentit otetaan huomioon. Muuten, milloinkas sitä voisi leikkiä ellei juuri vapaapäivinä, kun ei tarvitse miettiä työn ja muiden tilaisuuksien asettamia raameja? Vapaapäivät ovat parhaita pukeutumispäiviä! Silloin ei pukeuduta verkkareihin, vaan kokeillaan niitä asioita, joiden toimivuudesta ei ole vielä takuuta.

mirri 32mirri 13mirri 1  Pusero: Armani / Rusetti: Lanvin for H&M, saatu / Neule: Mathew Williamson for Lindex / Housut: Mango / Kengät: Diavolina