Secret Wardrobe – Sivu 542

Blogini tuntuu tänä keväänä olevan pullollaan kukkia! On kukkahameita, kukkakoruja, kukkafarkut ja kukkahajuvesikin. Mitä vielä, kukalliset kengät (kelpaisi kyllä!)? Kukkaähky saa luvan saapua siis vasta syksyllä, nyt tykitetään täysillä ja nautitaan kukkaloistosta! Tosin tässä tämänpäiväisessä asussa hieman hillitymmin, mutta kukkia silti säästelemättä.

Pusero: Sfera / Kaulakoru: Gina Tricot, saatu blogin kautta / Laukku: Marc Jacobs / Kengät: Mai Piu Senza / Hame: äidin tekemä

Asussa on kaksi kukallista lemppariani, Gina Tricotilta saatu hillittömän suloinen kukkakaulakoru ja äitini tekemä hame. Tämä hameen kangas ehti roikkua varastossa vuosikaudet käyttämättömänä, kunnes nyt viimein sai muotonsa ja pääsi käyttöön asti. Ihastuin aikoinaan kangaspalan kuosiin ja päätin, että joku päivä ompelen siitä jotain. Noh, kävi se perinteinen, vuodet vierivät enkä vain saanut aikaiseksi. Viime talvena vanhoja muuttolaatikoita läpikäydessä kangas tuli vastaan ja myönsin vihdoin, ettei taida tulla mitään ompelukoneen esille kaivamisesta ja niinpä kiikutin kankaan nöyränä äidin luokse.

Hameen malli on otettu yhdestä kaikkien aikojen lempparihameestani. En tiedä onko täällä ketään niin supermuistista, joka muistaisi sen yhden samannäköisen mutta mustan Zaran hameen, jota käytin varmaan joka toisessa asussa pari vuotta sitten? Hame tuli kovan käytön myötä tiensä päähän, mutten raaskinut heittää sitä pois, sillä tykkäsin korkeavyötäröisestä ryhdikkäästä mallista niin kovasti. Säästäminen kannatti, sillä nyt äiti napsi hameen kaavat talteen, joten voin tilata vanhaa lempihametta vaikka joka värissä ja kuosissa. Talvea ajatellen haaveilin jo harmaasta villakangashameesta, ehkä vähän pidempänä kuin tämä kesähame, mutta muuten samalla mallilla tehtynä. Mutta ei mennä vielä talveen, vaan nautitaan kukista ja uudesta hameesta!

Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.

Kosmetiikka

Kesä tuoksuu kukilta

toukokuu 14, 2014

Suhtautumiseni kesätuoksuihin heittelehtii vaatimattomasti vihan ja rakkauden molemmilla laidoilla. Monesti kesätuoksut edustavat juuri niitä asioita, mistä tuoksuissa tykkään; keveyttä, kukkaisuutta ja raikkautta. Rakastan myös monien kesätuoksujen pakkauksia, niissä on usein kivaa kepeyttä ja ripaus leikkisyyttä. Sitten on se kääntöpuoli, ne ovat myynnissä vain rajoitetun ajan, vain sen yhden kesän. En ole tuoksuihin noin niin kuin ylipäätään hurahtanut, mutta entä jos sen kerran kun todella rakastun, rakastunkin kausituoksuun ja pullon pohjia katsellessani joudun sanomaan hyvästit vaikka todellisuudessa haluaisinkin jatkaa yhteistä matkaa aina ja ikuisesti? Tiedän, että kesätuoksuissa vähän niin kuin se juju on rajoitettu saatavuus, mutta nuo sanat kosmetiikkamaailmassa ovat itselle enemmänkin kauhistus kuin kimmoke.

Muistan oikein hyvin ihanan YSL:n kesätuoksun, jonka sain joskus kymmenen vuotta sitten. Ihastuin siihen ihan täyttä päätä mutta ylitsepääsemättömäksi kävi ajatus siitä, että kun se lopulta loppuu, en saa uutta. Niinpä en raaskinut käyttää tuoksua, säästelin ja säästelin, kunnes kävi niin, että ajan kanssa väri tummeni ja tuoksunkin kepeä vivahde kääntyi syksyiseksi. Lopulta se ihana tuoksu jäikin melkein kokonaan käyttämättä, vaikka oikeasti olisin halunnut kuorruttaa itseni sillä.

Sen myötä ainakin opin iloitsemaan siitä lyhyestä yhteisestä ajasta, ja niinpä nyt kun sain blogin kautta Marc Jacobs Daisy Delight -kesätuoksun, en ole säästellyt pumppupulloa! Olen jo pitkään sivellyt ja hivellyt näitä Marc Jacobsin jumalaisen kauniita kukkapulloja ja haaveillut omasta, mutten kuitenkaan raaskinut ostaa, niinpä tämä juuri syntymäpäivänäni saapunut blogilahja oli ihan kuin just eikä melkein minulle räätälöity. Paitsi että on kesätuoksu, mutta yritän päästä sen yli, sillä tuoksu on aivan ihana! Tuoksussa on kepeyttä, raikkautta ja ihanaa kukkaisuutta – siinä tuoksuu kvittenin ja iiriksen kukat, pioni, omena, myski sekä setripuu. Niin ihana! Puhumattakaan pullosta, katsokaa nyt sitä!

Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.

Farkut

Kukkia farkuissa

toukokuu 13, 2014

Tänään olen ollut todella poikkeuksellisen tehokas ja saanut niin paljon aikaan, että ihmetyttää itseäkin miten olen ehtinyt kaiken sen. Tosin ehkä se johtuu siitä, että kerrankin en ole roikkunut päivää blogin ääressä tai ylipäätään koneella, vaan olen kolunnut siivousvälineet kainalossa asunnon nurkkia tehden kunnon kevätsiivousta. Koti ottikin taas yhden päivän aikana aimo harppauksen oikeaan suuntaan ja alan hiljalleen uskoa, että tästä ihan oikeasti joskus tulee valmis. En näköjään saa aikaan pienissä paloissa ja pikkuhiljaa vaan joko paljon tai ei yhtään (harmillisen usein tosin jälkimmäistä), viime aikoina onneksi vähän aktiivisemmin. Ehkä se on tämä kevät (ja pölyn aivan erityinen silmiin pistäminen) joka inspiroi? Joka tapauksessa, kroppa on kuin olisin tehnyt pitkänkin treenin salilla vaikka olen vain siirrellyt, kurotellut, imuroinut, kantanut ja kaikkea siltä väliltä. Aamupäivästä ehdin käydä myös kippaamassa kassillisen kirppiskamaa Kaivarin kanuunaan (pöytä 48), mutta saa nähdä kuinka paljon niistä ehtii enää näiden viimeisten kahden päivän aikana käydä kaupaksi. Rekit olivat kuitenkin jo selvästi tyhjentyneet sitten viime poikkeamisen, mikä on oikein hyvä juttu! Mitä vähemmän tarvitsee kantaa takaisin, sen parempi!

Jos päivään mahtui paljon hyvää niin vastaan tuli myös kylmä kääntöpuoli kun suru-uutiset matkasivat luokseni, tosin vasta illalla, muuten tuskin olisin saanut tehtyä kaikkea sitä mitä nyt ehdin. Olemme jo aikaa sitten merkanneet kalenteriin tulevalle viikonlopulle reissun isoäitini luokse, koko kevät kun on ollut tarkoitus käydä, mutta sitten sitä ei muka vain ole ehtinyt. Niinpä nyt olen odottanut kovasti tulevaa lauantaita ja näkemistä pitkästä aikaa, mutta aina asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Illalla tuli soitto, että hän on saanut sairaskohtauksen ja tila on romahtanut hetkessä. Nyt niin lyhyen ajan päässä siintävä lauantai onkin yhtäkkiä valtavan kaukana, niin kaukana, että voin vain itsekkäästi toivoa, että ehtisin vielä nähdä hänet ja silittää kättä, vaikkei hän kaikella todennäköisyydellä enää minua tunnista tai tervehdi. Siinä riittää sulateltavaa.

Farkut & pusero: Zara / Kengät: Marian / Laukku: Michael Kors