Hei upeat blogiystäväni! Tarvitseeko sanoa, että aurinkoa ja lämpöä täällä riittää. Taivas on sininen päivästä toiseen ja lämpötilat tuntuvat kapuavan yhä ylemmäs – hellevaatteille ja aurinkovoiteille siis riittää käyttöä! Nautimme vielä tämän päivän Montenegron rannikolla sijaitsevan ja vuoriston ympäröivän Kotorin postikorttimaisemista ennen matkan jatkumista huomenna. Siihen loppuukin tarkat suunnitelmat ja toisenlainen seikkailu alkaa. Tarkoituksena olisi päästä käymään Albaniassa, mutta vaikka voisi ajatella sen läheisen sijainnin takia olevan mitä helpoin reissuetappi, niin todellisuudessa ei ihan niin. Tokihan pääsy maahan on helpottunut ja ylipäätään tullut mahdolliseksi, mutta vaivaa joutuu näkemään, joten varmaan se jo karsii suuren prosentin maahan haikailevista matkailijoista.

Etäisyydethän ovat täällä teoriassa lyhyitä, mutta vuoriston matalanopeuksisten serpentiiniteiden takia lyhyeenkin matkaan saattaa tuhraantua tunteja. Meillä onkin netti sauhunnut erilaisia reittejä ja mahdollisuuksia etsiessä ja hetken meinasin jo luovuttaa Albanian suhteen, mutta se tuntuisi melkein synniltä ollessamme kuitenkin jo niin lähellä. Niinpä päätimme matkustaa huomenna bussilla lähelle Albanian rajaa ja toivoa, että löytäisimme kyselemällä paikanpäältä kuljettajan, joka veisi meidän rajan yli aina Shkodëriin asti. Pitäkää siis peukkuja, että tämä vielä jokseenkin hutera suunnitelma toimii ja päästään perille (sekä takaisin). Eli jos ette kuule minusta, olemme hukassa jossain, heh. Auton rattiin hyppäämme itse vasta Albanian jälkeen, köröttelemme bussilla ylös Tivatiin, josta otamme vuokra-auton alle ja suuntaamme Serbian kautta Makedoniaan, jos kaikki menee toiveiden mukaan. Onneksi olemme varanneet reissuun liikkumavaraa, joten pienet mutkat matkassa eivät kaada kaikkea, vaikka toivotaan silti, että kaikki menisi mukavasti putkeen eikä ikäviä ylläreitä sattuisi matkalle.

            valkoinen maksihame 29valkoinen maksihame 24valkoinen maksihame 28valkoinen maksihame 27 valkoinen maksihame 30valkoinen maksihame 25valkoinen maksihame 1 Toppi: River Island / Hame: Gina Tricot, saatu / Laukku: Anne’s Past & Present / Rannekorut: KappAhl / Vyö: Global / Kengät: Texto

Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.

Oli väistämätöntä, että kiivettyäni massiiviselle Dubrovnikin vanhaakaupunkia ympäröivälle muurille ajatukseni harhailivat Game of Thronesiin (vähänkö tämä viimeinen tuotantokausi on ollut jännä ja joudun odottamaan kotiin asti nähdäkseni uudet jaksot!), eikä asiaa auttanut eksyttyäni miettimään viimeisiä juonenkäänteitä samalla ihaillen mielettömiä ylhäältä aukeavia näkymiä, vastaan käveli mies hyräillen sarjan tunnaria. Ilmeisesti en ollut ainoa, jolle tämä historiallinen ympäristö toi mieleen myös tämän hetken ilmiöitä, tosin molemmat mielettömiä omalla tavallaan ja omissa kategorioissaan, sekä Game of Thrones että Dubrovnikin muuri. Mutta nyt, naputan näppäimistöä aikaa vastaan, sillä muutaman minuutin kuluttua on suunnatava bussiasemalle ja astua Kotoriin vievään bussiin. Ihanaa päivää kaikille, toivottavasti aurinkoa riittää sielläkin!

dubrovnik muuri

Aivan Dubrovnikin vanhankaupungin kyljessä on vehreä Lokrum -saari, joka kutsui meidät tänään luokseen. Vanhankaupungin porttien luona nautitun runsaan aamiaisen jälkeen astuimme lauttaan, joka seilasi vajaan vartin matkan rauhalliselle saarelle, josta löytyy kasvitieteellinen puutarha, muutama kahvila, keskiaikainen linna ja ennen kaikkea ihanaa pitkää rantaviivaa. Ranta on kivistä, mutta täynnä pieniä kalliopoukamia, joihin on helppo pujahtaa ottamaan aurinkoa tai ihan vain ihailemaan rauhassa maisemaa. Vaikka lautta tuo saarelle turisteja puolentunnin välein, on tilaa kuitenkin niin valtavasti ja rantaviivaa riittämiin, että ainakin tähän aikaan vuodesta saari tuntuu uskomattoman hiljaiselta ja jopa autiolta.

lokrum island 14lokrum island 7lokrum island 4lokrum island 8lokrum island 18lokrum island 02lokrum island 17

Kävelimme kauniita puiden varjostamia polkuja, väistelimme vapaina juoksentelevia riikinkukkoja ja ihailimme saarta, poikkesimme oliiviipuulehdossa ja tutkimme kukkivia kaktuksia. Kaikkein upein näky oli kuin tyhjästä avautuva pieni suolainen järvi, joka hohtaa tummanturkoosina ja kutsuu merivettä lämpimämpänä uimaan ja kahlaamaan. Emme toki olleet ainoat pienelle keitaalle löytäneet, mutta ihmettelin silti alueen rauhaa. Ehkä olimme onnekkaita ja satuimme paikalle hiljaisena hetkenä, tai ehkä kaikki vain eivät jaksa nähdä vaivaa tehdäkseen pientä laivamatkaa lähisaarelle vaan jäävät nauttimaan kaupungin tunnelmasta sekä kävellen tavoitettavista rannoista, joita kyllä riittää vanhankaupunginkin kupeessa. Vierailu Lokrumilla oli virkistävä, saarella on soman salaperäinen tunnelma ja sen tuoksuva vehreys on huumaava. Siitä tunnelmasta ammentaneen oli ihana palata rentoutuneena takaisin vilkkaille kujille ja jo tutuksi tulleille kulmille. Huomenna matkamme jatkuu, enkä malta odottaa, miltä kauniiksi kuvailtu Kotor Montenegron puolella näyttää!

             lokrum island 10lokrum island 11lokrum island 12lokrum island 13 lokrum island 15 lokrum island 16lokrum island 03Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.