Vain muutaman päivän minilomakin näköjään vaatii yhden täyden päivän ennen alkuaan. Olen naputellut työjuttuja ennakkoon, istunut Teams-palaverissa keittiöfirman edustajan kanssa (nyt on jo suunnitelma tosi lähellä, enää jännittää hintalappu), vienyt paketteja postiin, käynyt kuvaamassa asiakkaan luona ja istahtanut onnittelemaan syntymäpäiväänsä viettävää äitiä. Vaikka remonttikulut vähän (tai noh, aika paljon) kauhistuttaa niin tänään sain tervetullutta perspektiiviä. Uuden kodin rappukäytävään oli ilmestynyt myynti-ilmoitus vähän isommasta viereisen rapun asunnosta ja sellaisella neliöhinnalla, että jos laskisin sillä tulevan kodin arvon suhteessa ostohintaani, niin saisin tehdä tuntuvasti nykyistä remppabudjettia hintavamman muutoksen ilman huolta omilleen pääsystä. Tarkoitus ei ole löyhentää kukkaron nyörejä, sillä jostainhan se raha on nytkin tempaistava, mutta havainto oli hyvä muistutus siitä, että nyt fiksusti käytetyt rahat suurella todennäköisyydellä maksavat itsensä takaisin vaikka nyt kirpaiseekin.

Päivä on siis ollut täynnä kaikkea aikasyöpöksi osoittautunutta sälää, ja vasta tunti sitten havahduin siihen, etten ole edes aloittanut pakkaamista ja passinkin olin onnistunut piilottamaan niin, että vei kymmenen minuuttia löytää se, vaikka juuri viime viikolla olikin pitkän tauon jälkeen käytössä. Sääennusteet eivät näytä lupaavalle, harmi, mutta toisaalta, loma on silti aina loma.

Tämä asu on jo jonkin ajan takaa, ja vasta kuvia katsellessa huomasin, että kaikki kädessä pideltyjä aurinkolaseja lukuun ottamatta on tullut hankittua 2nd handina.

Mekko: Glassworks / Kengät: Vagabond / Laukku: Liebeskind / Bleiseri: Mango

On hassua, kuinka fiilikset remontissa seilaa. En tarkoita sitä, että innostus eläisi, van pikemminkin uskoa lopputulokseen. Tosina hetkinä tuntuu siltä, että tästä tulee tosi hyvä ja toisina hetkinä, jolloin ei tunnun keksivän ratkaisua tai osaavan päättää, tuntee turhautumista ja miettii, miten ihmeessä sitä saa tehtyä kustannustehokkaasti kaikki mahdolliset valinnat. Mutta noina jälkimmäisinä hetkinä yleensä ajan otto auttaa, onneksi harvaa asiaa täytyy päättää juuri sillä sekunnilla ja toisaalta, jos pientä viivettä tulee, se ei ole katastrofi. Mieluummin hyvää kuin hätiköityä.

Silti ajatuksillani on ongelman edessä tapana käydä ylikierroksilla ja yrittää ratkaista jokaisena vapaana ajatussekuntina ongelmaa. Se ei päde vain remonttiin vaan muihinkin elämän osa-alueisiin. Käyn mielessäni läpi vaihtoehtoja, kunnes asiat asettuvat paikoilleen ja saan rauhan loksahduksen löydyttyä. Se on rasittavaa lähinnä silloin kun liikutaan oman osaamisalueen ulkopuolella tai ongelma on tavallista monisäikeisempi. Tällä viikolla päänvaivaa ovat erityisesti aiheuttaneet eteisen kaapiston oviratkaisut sekä lattia.

Vaikka oikeastaan jo viime viikkoa olisi voinut kutsua ekaksi remonttiviikoksi, niin aloitetaan tästä, sillä tämä on kuitenkin ensimmäinen kokonainen viikko täysipainoista suunnittelua. Viime viikolla kuitenkin vasta sain tiedon lunastusajan päättymisestä ja loppuaika meni vähän tilannetta ihmetellessä ja fiilistellessä. Tosin mahtui siihen viikkoon myös katselmus varaamani remonttiammattilaiseni kanssa sekä poikkeaminen muutamassa rakennustarvikemyymälässä, ja keittiöfirmakilpailutuksen aloitin jo viime kuun alussa (hyvä niin, on ollut aikaa haudutella saatuja ehdotuksia ja tarjouksia).

Tällä viikolla on tapahtunut seuraavaa:

1. Laitoin remonttilupahakemuksen isännöntitoimistoon, mutta sen käsittelyssä voi vierähtää hetki jos toinenkin (nettisivuilla puhuttiin peräti kuukaudesta, lomakausina pidemmästä käsittelyajasta). Eli siinä mielessä suunnitteluaikaa on vielä hyvin.

2. Kävin tapaamassa neljättä keittiöfirmaa, AINA-keittiötä, ja pidän sitä lopullisena määränä, mitä aion koluta läpi. Itsellä on jo selvä suosikki, mutta olen halunnut saada vertailukohtaa ja nähdä vähän mahdollisuuksia ja materiaaleja, jotta on varma lopullisesta valinnastaan. Todennäköisesti kodinkoneet hankin muualta ja suurella todennäköisyydellä myös vetimet. Myös asennus tapahtunee oman ammattilaisen toimista, jolloin säästän vähän niissä kuluissa.

3. Poikkesin Hokola Helakaupassa Hämeentiellä ihmettelemässä erilaisia vetimiä. Haluan jotain asunnon aikakauteen sopivaa. Pyrin tasapainoilemaan uuden ja vanhan välillä ylipäätään. Haluan kunnioittaa talon historiaa ja aikakauden tyyliä, mutta moderneilla mukavuuksilla ja twisteillä. Löysin täydelliset verhotangot, mutten suotta vielä hankkinut niitä.

4. Kuvasin kenkätelineen, parven ja peililukuovet laittavaksi Toriin myyntiin (tai siis poishaettavaksi) ja samalla olen selannut Toria ostomielessä. Etsinnässä on vanhan senkin ja kivan siron kaapin ohella mahdollisia remonttimateriaalilöytöjä, ja olenpa myös ovia, lamppuja ja sen sellaista etsinyt valikoimasta.

5. Tein sähkösopimuksen tuulisähköstä Ilmattaren kanssa, ja saan vihdoin ensi viikon lopulla sähköt uuteen kotiin.

6. Suunnittelin väliseinäratkaisua ja olen saanut kaksi hyvää mallia, joiden välillä pitäisi kuun loppuun mennessä tehdä päätös. Todennäköisesti kysyn vielä mielipidettänne, sillä oma maku seilaa vuoroviikoin ruudukkomallista toiseen. Joka tapauksessa tämä kohta on suunnittelupöydällä jo varsin hyvällä mallilla eikä vaadi enää paljoa ajatustyötä.

7. Tutkin erilaisia liukuoviratkaisuja ja olen miettinyt, mitä ihmettä eteisen kaapistolle teen. Sain vinkin hyvästä puusepästä, joten ensi viikolla on tarkoitus olla häneen yhteydessä ja selvittää, onko takaraivossa visioimani vähän toisenlainen ratkaisu käytännössä toteuttamiskelpoinen. Tämä tulee vielä aiheuttamaan päänvaivaa ja etenkin kulujen punnitsemista.

8. Selannut sivutolkulla erilaisia lattiamateriaaleja. Harmikseni näyttää yhä todennäköisemmältä, ettei alkuperäistä lautaa ole mitenkään hyödynnettävissä, joten on ollut jo pakko ohjata mieltä muihin vaihtoehtoihin. Olen karsinut laminaatin, mutta tilannut parkettinäytteitä. Lisäksi en ole vielä luopunut lankuista, joten jos se on toteutettavissa ja järkevään hintaan, olisi se edelleen suosikkivaihtoehtoni. Tähänkin täytyy saada selvyys pian, sillä väliseinä ja lattia ovat niitä ykkösasioita, joista pitäisi päästä liikkeelle.

Ensi viikolla vietän muutaman päivän Tallinnassa hakemassa koti-inspistä ja toki vähän lomailenkin siinä sivussa. Ei olisi haittaa, jos jopa tekisi jotain löytöjä kotiin, mutta katsotaan. Odotan myös innolla isännöitsijän paluuta lomalta, jotta pääsen kysymään suoraa käytännön jutuista remonttiin liittyen.

Vaikka töitä onkin nyt kuun taitteessa (ja epäilemättä myös läpi heinäkuun) vähemmän, on viikko silti tuntunut kiireiseltä. Asuntoasioiden hoitoon menee yllättävän paljon aikaa ja kädet syyhyää jo ihan kunnolla vauhtiin pääsyä. Tosin olen jo tällä viikolla ollut pariin otteeseen tuskastunut siitä, että kohta on asteittain alettava tehdä lopullisia valintoja. Nopeimmin edessä taitaa olla päätös keittiöstä ja väliseinän mallista sekä mitoista, sillä niiden toimitusajat ovat sellaisia, ettei voi loputtomasti jahkailla. Tai voi, mutta se kostautuu remontin venymisessä, ja sitä en halua.

Samalla olen miettinyt pieniä yksityiskohtia ja ollut onnellinen, että vielä tällä viikolla ei tarvitse mitään lyödä lukkoon. Voi olla, että teen instan puolella pikagalluppeja kiperissä paikoissa, sillä yleensä sekä ajatusten ääneen sanominen että muiden kuuleminen auttaa samalla työstämään omaa mielipidettä. Jokainen läheisen kanssa tehty asuntokatselmus on antanut uutta näkökulmaa, ja vaikka olisin lopulta päätynyt alkuperäiseen ajatukseeni, ajatusprosessi itsessään on ollut tärkeä. Mutta niin, se remontista toistaiseksi. Ajattelin kyllä alkaa tekemään jonkinlaista viikkoyhteenvetoa siitä, mitä on tapahtunut rempan suhteen kunkin viikon aikana, ihan vaikka vain itselle tulevaa varten muistiin. Sitten oli tietenkin Tallinna, tänään magneettikuvaus ja huominenkin taitaa mennä aktiviteettien parissa. Sunnuntaina ehkä sitten ihan rennosti, ja ensi viikolla taas kolme päivää Tallinnassa. Toivottavasti säät suosivat!

Tämä asu on viime viikonlopulta, silloin oli ainakin ihana hellekeli!

Mekko: NLY, saatu blogin kautta / Nahkalaukku: Madewell / Kengät: Vagabond