katri niskanen dress 5

Poikkesin viikolla blogijuttujen myötä Katri Niskasen kauniissa putiikissa Bulevardilla. Tarkoitus oli käydä kurkkaamassa kuvauslainaan vaatteita, mutta unohduttiinkin pitkäksi aikaa Reetan kanssa Katrin alakerran mittatilaustilaan sovittelemaan mallikappaleita, hypistelemään tulevaa ja tietenkin juttelemaan sattumalta paikan päällä olleen hurmaavan Katrin kanssa.

Loppujen lopuksi siis kävikin niin, että tulin tehneeksi ostoksia enkä vain lainanneeksi. Ja niin monta juttua jäi vielä kummittelemaan mieleen! Rakastan Katrin vaatteiden eleganssia, naisellisuutta sekä värien käyttöä ja kauniisti laskeutuvia materiaaleja. Kaikki sovittamani vaatteet istuivat täydellisesti ja erityisesti sydämeni hakkasi erilaisille mekoille. Tosin omaan kaappiini (tällä kertaa) tekemät ostokset olivat jotain muuta, mutta palaan niiden äärelle myöhemmin.

katri niskanen dress 9

Tämän aivan ihanan burgundinpunaisen mekon nappasin lainaan. Se tulee ilmestymään työn alla oleviin tyylikuviin, mutta en voinut vastustaa siihen pukeutumista myös lauantaina. Mekko on kaikin puolin täydellinen, sen kapea kynämallinen helma on imarteleva ja halutessaan helmaa voi vetää pidemmälle alas tai jättää polven päälle. Löysänä laskeutuva yläosa taas on salliva ja mukava päällä.

Lisäksi materiaali on ihana, se laskeutuu nätisti eikä rypisty. Plussaa myös monikäyttöisyydestä, olkaimettomilla rintsikoilla pääntie valahtaa kauniisti toisen olkapään paljastavaksi kun taas tavallisilla rintsikoilla palan pääntiestä voi sujauttaa pysymään olkaimen alla ja pääntie avartuu eteen. Jos pitäisi nostaa esiin vaate, jonka haluaisin nähdä edustavan hyvin tyyliäni ja makuani, tämä mekko voisi olla juuri se niin värin kuin mallinkin puolesta!

katri niskanen dress 02
burgundy dress 1

Mekko: Katri Niskanen / Kengät: Buffalo 

kahvikuppi

Jos eilinen meni juhlahumussa ja päädyinpä vielä tilaisuuden jälkeen lasilliselle (tai parille) Brondaankin, niin tänään on ollut ihan toisenlainen päivä. Olen viettänyt koko päivän kotona pientä happihyppelyä lukuun ottamatta, siivonnut ja ehkä ajautunut jonkinlaiseen sunnuntaimelankoliaankin, mutta kyllä se tästä.

Näistä tunnelmista onkin hyvä ottaa hyppäys viikon taakse, jolloin kävin Ilonan kanssa pitkäksi venähtäneellä aamiaisella Karhupuiston laidalla sijaitsevassa Berggassa. Itse asiassa meidän oli tarkoitus mennä IPI Kulmakahvilaan, mutta sen oltua täynnä, päädyimme Berggaan. Ja ei Bergga huono vaihtoehto ollut, päinvastoin, pidän kahvilasta paljon. IPI vain olisi ollut ihan uusi paikka meille molemmille ja lisäksi olen kuullut kehuja paikan brunssista, niinpä olisi ollut mukava päästä testaamaan se.

bergga-12bergga-5

Berggassa saa koottua varsin kohtuulliseen hintaan hyvän ja täyttävän aamiaissetin. Perussettiin (8,50 euroa) kuuluu kaksi valinnaista elementtiä, mutta me päädyimme molemmat ottamaan parin euron lisähinnalla ekstraa. Minä jogurttia (täydellisellä) granolalla ja Ilona puuroa. Hedelmäsalaatit ajoivat jälkkärin aseman ja ydin oli ihana lämmin bageli.

Bergga huomioi hyvin kasvisruokailijat ja yksi bagelivaihtoehdoista on tofutäytteinen, joten ongelmia löytää hyvää syötävää ei siellä kaltaisellani ruokarajoitteisella ole. Lisäksi paikka on tunnelmallinen, isojen ikkunoiden äärellä on kiva kahvitella rauhassa ja meilläkin aika lensi huomaamatta ties mistä kaikesta jutellessa. Ihana kiireetön lauantaiaamupäivä, joka ehdottomasti täytyy ottaa vielä uusiksi, vaikkapa sitten IPIn brunssin merkeissä (tai testata Berggan sunnuntaibrunssi, aamiainen kun on tarjolla maanantaista lauantaihin).

hakaniemen silta

Krunassa asuessa on muuten ollut erityisen hauskaa se, että yhtä lähellä ovat keskustan trendikkäät kahvilat kuin Hakaniemen ja Kallion rouheat paikat. Niinpä vaihtelevasti ajaudunkin fiiliksen mukaan molempiin suuntiin ja ruokakauppakin tulee olon ja ehtimisen mukaan valittua Stockan Herkun ja Hakaniemen hallin välimaastosta. Tuskin siis tarvitsee mainita, että todella rakastan kotikulmiani!

bergga-13 bergga-14 bergga-15

Kuva minusta: Ilona Savitie

Viipyilen edelleen sängyssä, onhan sunnuntai ja vielä täysin ohjelmaton sellainen, ja fiilistelen eilistä. Oli upea päivä! Sen lisäksi, että sain elämäni ensimmäisen kummilapsen, pienen suloisen (ja todennäköisesti maailman rauhallisimman) kummipojan, sain kunnian olla läsnä ystävien sanoessa ”tahdon”. Tuplajuhlat siis, joista vihkiseremonian mukaan kuuluminen oli onnistuttu kiitettävästi pitämään salassa. Vaikka olisihan se pitänyt arvata. Mutta ehkä vain olin niin jännittynyt ja innostunut omasta kummin roolistani, etten osannut nähdä muita merkkejä ilmassa.

Kaunis ja intiimi seremonia alkoi siis häämarssilla ja päättyi kastemaljan äärellä. Aika upeaa. Ja aika todella etuoikeutettu olo. Viikonloppuun on siis mahtunut ilon kyyneleitä ja kylmiä väreitä, joten vaikka tänään ei tapahtuisi yhtään mitään (no jos nyt pieni kävelylenkki kauniissa säässä ja päiväkahvin kylkeen kroissantti lähikaupasta), niin ei haittaa, sillä yhteen viikonloppuun on jo mahtunut niin paljon, että siinä riittää sulateltavaa pitkäksi aikaa. Puhumattakaan tästä pienestä pojasta, jonka kanssa kaikki on vasta aluillaan!

kummi annamaria 04