Tänä viikonloppuna olen nauttinut ihanasta kiireettömyydestä ja ennen kaikkea mahdollisuudesta nukkua myöhään. Uudessa arjessa huomattavasti haastavinta on aamuherätykset, sillä kuten jo tiedätte, en ole yhtään aamuihminen ja luontaista rytmiä kuunnellessa aamut alkavat hitaasti ja nukkumaanmenokin siirtyy pidemmälle. Olen jo hyväksynyt sen, etten koskaan totu aikaisiin aamuihin, mutta kun edes oppisi elämään niiden kanssa. Hyvä puoli nykyisessä työssä toki on, että pystyn sopeuttamaan työrytmiä siihen, miten olen tehokkaimmillani, mutten nyt sentään voi lipua toimistolle puolen päivän aikaan, mikä ehkä on se ajankohta, jolloin viikonloppuisin alan vasta tuntemaan olevani oikeasti hereillä.

Niinpä olen tänä viikonloppuna nukkunut paljon, ihan kuin voisi nukkua varastoon. Ihmetellyt joulun saapumista kaikkialle, juonut vuoden ensimmäisen glögin ja ripustanut joulutähden ikkunaan. Joogannut ja polttanut kynttilöitä niin paljon, että ensi viikolla on täydennettävä kynttilävarastoja.

teministeriet-cillas-1kure-bazaar-cillas-1

Viikolla hankin myös kahvinkeittimen, sillä kaipasin kapselikoneen rinnalle perinteistä vaihtoehtoa. Niinpä olen päivisin nauttinut valmistuvan kahvin porinasta ja iltaisin juonut teetä. Nykyään en oikeastaan muuta teetä juokaan kuin vihreää ja ihan täydellinen vihreä tee (niin ulkomuotonsa kuin makunsa puolesta) on Cilla’silta saatu Teministerietin aprikoosilla ja persikalla maustettu vihreä tee. Ihana pehmeä maku!

Kaiken haahuilun ja fiilistelyn lomassa olen onnistuneesti saanut myös hoidettua kaikkia tylsiä kotityörästejä, tehtyä töitä ja ihan vähän päivitettyä sisustustakin, joten varsin monipuolinen viikonloppu! Tältä pohjalta on hyvä hypätä uuteen viikkoon, joka tuleekin sekin pitämään sisällä kaikkea kivaa. Ehkei marraskuu olekaan ihan niin kamala, tai sitten siedettävän siitä tekee päätökseni täyttää pimeä ja ankea kuukausi kaikella kivalla!

teministeriet-cillas-4kure-bazaar-cillas-2

Kure Bazaar kynsilakat, lasi, Teministeriet tee ja metallilautanen Cilla’s – saatu blogin kautta.

Sehän on perjantai, onpas ihana!! Tänä viikonloppuna aion ottaa rennosti, kotona kummittelee liuta pieniä rästihommia ja joogamatto on kaivettu kaapin perukoilta esiin.

Mutta ennen kuin livutaan viikonlopputunnelmiin, pari sanaa vaatteista. Tai tarkalleen ottaen punaisista vaatteista.

gaalamekko-01

Rakastan punaista väriä vaatteissa, mutta harmittelen yhtenään, miten vähän sitä on tarjolla ja ennen kaikkea juuri sellaisessa oikeassa sävyssä. Punainen saattaa näyttää halvalle jos materiaali tai malli on väärä, punainen onkin parhaimmillaan syvänä sävynä ja klassisina linjoina, jos minulta kysytään. Ei siis ihme, että viime keväänä ihastuin Zaran punaiseen mekkoon, jonka juju on avoimessa selässä. Malli ja sävy ovat täydelliset. Kunpa vastaavaa punaista löytyisi arkivaatteisiinkin, se kun tuntuu tuovan vaaleaan ihoon ihanasti lämpöä ja hehkua.

gaalamekko-04

Paremmin mekon malli näkyy Indiedaysin illassa napatuista kännykkäkuvista, valitettavasti kunnon asukuviin ei tarjoutunut mahdollisuutta. Toivottavasti kuitenkaan mekon seuraavaa käyttökertaa ei tarvitse mahdottoman kauan odottaa!

gaalamekko-03

Mekko: Zara
Kuvat: Ansku / Peace & Style

Ps. Vielä ehtii jättää kysymyksiä kysymys-vastaus – postausta varten! :)

Saan säännöllisesti kysymyksiä liittyen hiustenkasvatusprojektiini liittyen ja erityisesti vinkkipyyntöjä kasvatukseen. Taikakeinoja kasvatukseen ei taida olla, ainakaan en itse sellaisia näiden kasvatusvuosien aikana ole löytänyt, vaan se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä etenkin jos lähtötilanne on kaukana tavoitteesta, kuten minulla. Toki muutaman asian huomioimalla voi vaikuttaa asiaan ja ainakin vaalia saavutettuja tuloksia! Tässä siis muutama simppeli omakohtainen vinkki lisämittaa haikaileville.

pitkat-vaaleat-hiukset-1

Värjää vähemmän. Vaikka hiusvärit ovatkin kehittyneet huimasti ja tarjolla on hiusta vaalivia Olaplex ja Niophlex -hoitoja, niin omalla kokemuksella silti koen, että pitkä hius vain yksinkertaisesti säilyy parempana vähemmällä käsittelyllä, eli kevyemmällä värjäyksellä. Toki myös loogisesti ajateltuna rasitettu hius on herkempi katkeamaan ja luonnollisesti näin ollen hyväkuntoinen hius kestää paremmin pituutta (eli vuosia ja arjen kulumaa). Oman värin takaisin kasvatuspäätös onkin yksi hiusten suhteen parhaita, mitä olen tehnyt. Alku oli nihkeää, tyvi tuntui ylitummalta ja littanalta, mutta pikkuhiljaa se tasoittui ja omakin silmä tottui. Nyt viimeisin kampaajakäyntivälini oli noin yhdeksän kuukautta, eikä se tehnyt lainkaan tiukkaa. Kukkarokin siis kiittää!

Aikoinaan ajattelin, etten mitenkään voisi luopua täysvaaleasta ja etenkään antaa sen noin vain kasvaa pois. Tyvikasvukin näytti tummalta ja harmaalta, mutta kas, mitä enemmän hiusta puskee esiin, sitä kauniimmin ero oman ja värjätyn välillä asettuu ja omastakin hiuksesta on paljastunut yllättävän kivoja vivahteita! Ei se olekaan niin tylsä ja kuin olin vuosia kuvitellut, tyvi vain näyttää siltä. Ensimmäistä kertaa vuosiin olen jopa huomannut haikailevani vähän tummempaa väriä, mutta olen silti päättänyt, että nyt en lähde uuteen värjäyskierteeseen vaan pyrin siitä hiljalleen irti.

Nyt siis tykkään luonnollisemmasta lookistani ja ennen kaikkea sen vaivattomuudesta. Vaalean yleisilmeen on myös saanut helposti vapaalla ja hyvin kevyellä raidoituksella tyvestä, ei siis todellakaan tarvitse värjätä koko tukkaa saadakseen haluamansa yleisfiiliksen!

long-blond-hair

Älä leikkaa. Tiedän, olen läpi elämäni törmännyt kampaajiin, joiden tärkein missio tuntuu olevan tilaisuus napata joka kerta latvasta pari senttiä pois. Mutta miten ihmeessä pituus lisääntyisi jos saman verran kuin on kasvanut, leikataan joka kerralla pois? Omat käyntivälit kampaajalla ovat hiljalleen pidentyneet kun löysin itselle sopivan kampaajan, joka sai heti kiinni toiveistani ja tavoitteistani. Ensin tasoitin latvaa puolivuosittain, nyt aikaa on hujahtaa enemmänkin. Niilläkin leikataan varovasti, joko ihan vain eksyneet haituvat tai maksimissaan sentin tasaus jos siihen nähdään tarvetta.

Ja ei, latvani ei ole yhtään sen huonommassa kunnossa kuin silloin kun sitä leikattiin joka toinen kuukausi, mutta värjäsin aktiivisesti. Ainoastaan silloin pituus ei lisääntynyt sitten millään, mutta miten olisi voinutkaan. Itse asiassa, hoitotuotteilla, värjäämättömyydellä ja sen sellaisella on ollut kaikkein isoin vaikutus latvan hyvänä säilymiseen. Jos siis haikailet selvästi lisää pituutta, uskalla kokeilla leikkaamattomuutta!

Muista lämpö- ja aurinkosuoja. Kesäaurinko ja lämpökäsittely kuivattaa jo valmiiksi kuivia käsiteltyjä hiuksia, joten suojatuotteita ei kannata unohtaa. Itse vältän turhaa lämpökäsittelyä ja polttavalta auringolta paras suoja on hattu, ja erityisesti latvat kannattaa piilottaa vaikka nutturan sisään. Tämä takaa sen, että pituus ei kuivu ja hapsotu (ja siten joudu saksien alle). Hiuksista huolehtiminen ei siis tuo lisäkasvua, mutta se mahdollistaa harvemmat kampaajavälit ja hiuksen kestämisen.

pitkat-vaaleat-hiukset-3

Käytä mietoja shampoita ja tehokkaita hoitoaineita. Yhdistä ne tehohoitoihin ja naamioihin – käytän siis harvoin tavallista hoitoainetta, niissä ei vain teho riitä. Hoidettu pituus on helpompi käsitellä, jolloin se myös katkeilee vähemmän.

Sisäinen tasapaino. Koen, että ravinnolla ja olotilalla on merkitystä. Jos se mitä syö ja miten voi näkyy muussakin, ihosta lähtien, niin miksei se vaikuttaisi myös hiuksiin. Kun oma pidempi stressikausi loppui, myös hiustenkasvu otti tuulta alleen. Liekö sattumaa vai suora vaikutus, joka tapauksessa, sisäisen olotilan ja kehon ravinnon huomioimisesta ei varmasti ole haittaa! Kuureittain olen myös ottanut biotiinivalmisteita tai hiuksille ja kynsille kohdennettuja tuotteita, kuten Evoniaa. Tärkeintä silti on huolehtia omasta balanssista, hyvästä ravinnosta, unesta ja tasapainosta – eikä pelkästään hiuksia ajatellen!