Viikot vierivät häkellyttävää vauhtia enkä millään meinaa uskoa, että ollaan jo kymmenennessä päivässä. Noh, tällä kertaa ehdin sentään kosmetiikkayhteenvetoni kanssa blogiin ennen kuun puoliväliä, saavutus sekin. Hypätään siis jouhevasti blogisillisalaatissani edellisestä postauksesta tyhjien purkkien maailmaan!

1 LANCOME Visionnaire Eye Balm* oli loistavaa jatkoa aiemmin käyttämälleni Visionnairen päivävoiteelle. Miellyttävä voidemainen koostumus, joka imeytyi hyvin, mutta kosteutaen samalla riittävästi. Pumppupakkaus toimi erinomaisesti ja oli itse asiassa kivaa vaihtelua tuubimaisille, lisäksi voidetta tuli painalluksella juuri sopivasti, eli annostelu toimi hyvin.

2. Tata Harper Concentrated Brightening Essence* oli aivan ihana seerumi, suorastaan täydellinen! Iho jäi ihanan tuntuiseksi ja omasta mielestäni kirkasti sekä toi kuulautta selvästi. Loistava tuote, jonka loppuminen todella harmitti! Tämä oli ensimmäinen käyttämäni Tata Harperin tuote, mutta tämän käyttökokemuksen pohjalta täytyy ehdottomasti tutustua myös muihin merkin tuotteisiin.

3. Clarins Multi-Active Day Cream* saa pisteet söpöstä vaaleanpunaisesta pakkauksesta, mutta toki sisältökin toimi. Kaiken kaikkiaan hirveän helppo perusvoide, joka sopi loistavasti sekaiholle päiväkäyttöön, eli oikein hyvä meikinalusvoide. Ei valittamista, mutta toisaalta ei mitään tosi erityistäkään.

4. iLashCare Oil Free Clarifying + Purifying Cleansing Foam on tarkoitettu erityisesti ripsipidennysten käyttäjille, mikä olikin syynä sen hankintaan. Vaahtoava putsari siis on niin hellävarainen, ettei se rasita pidennyksiä. Tuote oli melko hintava, muttei kuitenkaan hirveän riittoisa. Joten vaikka se olikin hyvä ja koostumukseltaan ihana, kepeydestä huolimatta poistaen kuitenkin hyvin meikin, niin en taida kuitenkaan pitää tätä mitenkään korvaamattomana. En siis vielä osaa sanoa, palaanko tämän pariin toiste, aika näyttää. Tosin tällä hetkellä ei niitä pidennyksiäkään ole, joten siinä mielessä se näkökulma ei ole ajankohtainen.

5. Helena Rubinstein Lash Queen Mascara oli ihan kiva. Ei ihan lemppariksi kohonnut, mutta ei käyttämättäkään jäänyt, eli jostain sieltä puolivälistä. Helena Rubinsteinilla ylipäätään on hyviä ja laadukkaita ripsareita, mutta tältä olisin toivonut voimakkaampaa volyymia.

6. Lily Lolo Mineral Bronzer on ihan paras aurinkopuuteri! Pakkaus on järjettömän riittoisa ja pigmentti hyvää. Sävy Bondi Bronze on suosikkini, se tuo kaunista luonnollista sävyä iholle ja toimii myös varjostuksiin. Tästä en luovu!

7. Jurlique Moisturising Cleanser* oli tehokas ja riittoisa putsari. Olen tottunut siihen, että monen koostumukseltaan voidemaisen putsarin teho ei riitä, mutta tässä sitä ongelmaa ei ollut. Itse asiassa tuote tuntui hetkittäin jopa asteen verran liiankin tymäkältä, joten yllätyin, että kyseessä tosiaan on kosteuttava putsari. Meikinpoistoon kyllä oli juuri sopiva vahvuusaste, mutta hetkittäin vähän kirveli silmissä – toisaalta olenkin vähän herkkis mitä tulee silmiin. Kaiken kaikkiaan silti erittäin positiivinen ylläri!

8. Organic Shop Awekening Shower Gel* oli aika ihanan tuoksuinen suihkugeeli. Tosi freesi ja riittoisa, ja mikäli nyt en muista ihan väärin, niin hinnankin pitäisi olla varsin järkevä. Voisin siis ehdottomasti palata tämän pariin uudelleen! Kuulemma myös sarjan vartalokuorinnat ovat mainioita.

9. Vita Liberata Fabulous Self Tanning Lotionia tuskin tarvitsee enää erikseen hehkuttaa. Rakastan. Paras itseruskettaja, jonka tiedän.

10. Veet Easy Wax* oli aika jännä. En oikein osaa päättää mitä mieltä olen. Tämä siis on kapseli, joka laitetaan sellaiseen vahamasiinaan, mikä lämmittää vahan käyttökelpoiseksi. Se olikin syy, miksi tähän päädyin perinteisen vahapurkin sijaan, lämmityssysteemi. En omista nykyään mikroa, joten vahapurkin lämmittely vesihauteessa on osoittautunut turhan monimutkaiseksi, siihenkin nähden tämä on huippu. Käyttö on helppoa ja karvat lähtevät hyvin sekä helposti, ainoa miinus on, että vaha ei lähde vesipesulla. Eli vähän kinkkistä, mikäli sattuu sotkemaan tai iholta ei lähde kaikki (ja niinhän nyt aina käy). Myös kainaloiden ja bikinirajojen ottaminen on hieman hankalaa leveän kärjen myötä. Siitä siis kaksijakoinen fiilis, tavallaan hyvä, mutta myös vähän haasteita. Siitä huolimatta hankin uuden kapselin, joten en ole ainakaan vielä valmis luopumaan.

11. Patyka Créme Absolue käsivoide*. Käytän melko vähän käsivoiteita ja olen suht nirso niiden suhteen. Voiteen täytyy olla kosteuttava, mutta silti imeytyä nopeasti – paitsi jos aikomuksena on jättää se vaikuttamaan yön yli. Tämä Patykan käsivoide oli erittäin miellyttävä ja olikin etenkin toimistokäytössä, sillä imeytyi niin mukavan nopeasti. Plussaa kauniista pakkauksesta ja tietenkin siitä, että on luonnonkosmetiikkaa! Patykalla kyllä kaiken kaikkiaan on ollut aivan ihania tuotteita!

12. Keune Lovely Lovender Color Craving hoitosävytettä kehuin jo listatessani blondin täsmätuotteita. Erinomainen tuote, joka selvästi viilentää sävyä ja vieläpä melko nopeasti. Huipputuote!

13. Less is More Lindengloss Conditioner* oli omille käsitellyille hiuksilleni aivan liian kevyt hoitoaine. Olen tykännyt Less is Moren hoitosuihkeesta, joten päätin antaa tälle mahdollisuuden, mutta teho ei vain riittänyt. Käytinkin loppuun yhdistämällä muihin hoitoaineisiini.

14. Moroccanoil hoitoöly* on loistava ja laadukas hiusöljy, jota itse olen käyttänyt sekoitettuna voidemaiseen hoitoaineeseen. Pieni tippa riittää silottamaan hiuksen pintaa. Toimisi hyvin myös yöhoidon tapaan, mutta siihen olen suosinut mieluummin edullisempia versioita ja käyttänyt tätä pestyjen ja pyyhekuivien hiusten silottamiseen sekä selvittämiseen.

*saatu blogin kautta

Sunnuntai
Olemme tunteneet 466 päivää. Jokaisena niistä olet käynyt mielessäni. En halua enää ajatella sinua, en enää huomenna. Googlaan kuinka päästä irti tupakasta. Sama asia, eri muoto. Laastareita tarjolla molempiin.

Maanantai
Kotini on täynnä muistoja. Punaviinitahra lempityynynpäälliseeni ilmestyi sinä iltana kun nähtiin pitkän matkasi jälkeen. Seinäni taulujen alkuperää arvailit kun maattiin raukeina sängyllä. Hyllyllä seisoo lahjaksi tuomasi kuvioitu rasia. Lempikahvimukistani tarjoilin sulle viikonloppuaamun kahvin niinä kertoina kun jäit luokseni. Tältä läppäriltä katsottiin Frendejä viimeisenä iltanamme ennen nukahtamista. Ikkunalaudalla oltiin välittämättä ohikulkevista ja nurmella kotini edessä makoiltiin kesällä, kuljen siitä ohi joka päivä. Olit ensimmäinen, jonka kutsuin tähän asuntoon.

Sulla on helpompaa, arkesi ei muistuta minusta. Miksi me oltiin aina täällä?

Tiistai
Sataa vettä. Kuljen kotiin kylmien vesivanojen valuessa otsaa pitkin. Vatsaan sattuu. Koko kehoon sattuu. Puren huulta, mutta viimeisessä korttelissa en enää pysty. Kyyneleet pyrkivät silmistä vesipisarapurojen viereen.

Järki yrittää muistuttaa, paljon pahempaakin voisi olla. On vain ajateltava muuta, pidettävä itseni kiireisenä. Mutta en osaa. Kroppa on hälytystilassa. Kotona syöksyn sänkyyn. En haluaisi olla yksin.

Keskiviikko
Ostin sulle magneetin. Vaaleanpunaisen. Siinä lukee; ”Tykkään susta vähän enemmän kuin alun perin oli tarkoitus”. Inhoan magneetteja ja mietelauseita.

Sataa taas. Tällä kertaa kuljen sateenvarjon suojassa. Pisarat osuvat irvokkaan kirkkaaseen varjoon. Harpon suojatien yli ja mietin, miksi ihmeessä ostin sulle magneetin vaikka juurihan lopetin tämän.

Torstai
Mieli on typerä. Miksen muista sitä kertaa kun koko olemuksesi huusi välinpitämättömyyttä. Kun annoit ymmärtää, ettei tämä ole mitään. Niitä kertoja kun istuin villasukissa sohvannurkassa ja itkin arvailuun väsyneenä. Tai kun tavattiin yllättäen ja olin sulle kuin etäinen tuttavuus. Sitä kaikkea, mikä ajoi tähän. Miksi ne haalistuvat, vaikka juuri niiden haluaisin nyt hallitsevan.

En halua muistaa kaikkea sitä, mikä on pitänyt sinussa kiinni niin pitkään.

Perjantai
Seison suihkussa ja annan haalean veden valua niskaa myöten. Vanhan talon putket, keskellä talvea kuumasta vedestä ei tietoakaan. Yritän miettiä ikäviä puoliasi, mutta hermostun itseeni – haluaisin silti laittaa viestin. Katsonko joskus taaksepäin ja mietin, mitä ihmettä oikein ajattelin, minkä takia annoin sulle kaiken tämän ajan?

Kietoudun pyyhkeeseen. Huokaisen. Viileä koti tuntuu ilkeältä iholla. Vilkaisen viinipulloa pöydällä.

Jos yksi lasi, ehkä se rentouttaisi?

Lauantai
Painelen laiskasti puuteria kasvoille. Pysähdyn peilikuvaan.

Olenko vain itsepäinen vai onko tässä aidosti jotain, minkä takia on kannattanut venyttää itseä, elää epävarmuudessa. Miksi tulet aina takaisin? Miksi minä palaan? Miten aina kuitenkin päädymme keräämään vaatteita lattialta. En tiedä mitä ajatella. Tavassasi lähestyä minua on ristiriita. Olet palapeli, jota en osaa kasata.

Lasken katseeni, suljen puuterirasian. On pakko päästä ulos.

Sunnuntai 
Sunnuntait ovat pahimpia. Hiljaisia, yksinäisiä.

Maanantai
Sanoit tulevasi teelle, enkä laita vastaan. Olet käynyt usein teellä, vaikka harvemmin olemme sitä lopulta juoneet. Keitän veden, asettelen Clipperit ja Pukat koriin vaikka ystäväni sanoin ansaitsisit enintään keltaista Liptonia. Mutta laitan tarjolle kaikkea mitä löytyy, jokaista vaihtoehtoa. Saat valita, ottaa mitä haluat.

Käperryn lähellesi. Hipaiset kättäni. Kaikki on hetken hyvin.

Tiistai
Lunta tulee vaakatasossa ja merituuli heittäytyy ulvoen vasten ikkunaa. Maailma on harmaa. Istun sohvalla ja katson maisemaa. Hymyilen vinosti, ei kai oikein muutakaan voi. Sen sijaan, että olisin pyyhkinyt nimesi pois, menenkin kanssasi museoon. Yhden naisen escape room. Hyvä yritys, mutten vieläkään ratkaissut tehtävää.

Hetken jo kuvittelin kevään koittaneen, kunnes tuulen ulvonta piti yön hereillä ja aamulla heräsin ankeaan harmauteen. Äh, ehkei sittenkään ihan vielä. Mutta pian. Tänäänkin jouduin siis vielä turvautumaan talvitakkiin, vaikka olen jo hiljalleen kaivellut varastosta esiin keveämpiä versioita – sekä valmiiksi nouseviin lämpötiloihin että ihan vain kiertoon. Pidin pari viikkoa pöytää Kampin itsepalvelukirpparilla ja koska menekki oli niin mainio, päätin uusia pöytävuokran joskus maalis-huhtikuun taitteessa ja kärrätä pöydälle kevät sekä kesävaatteita.

Vähän sivuten edellisen postauksen aihetta, ei reppuja vaan klassikkohankintoja, voidaan hypätä aasinsillalla tähän takkiin, jonka hankin viime syksynä pitkän pähkäilyn jälkeen. Ted Bakerin superklassista mustaa takkia olin vilkuillut jo edellisenä talvena, mutta koska sen pärjäsin vielä mainiosti vanhalla takillani annoin hankinnan odottaa.

Alkutalvella päätin viimein tilata takin ja vaikka hintaa olikin enemmän kuin yhdelläkään aiemmalla takillani, en ole katunut hetkeäkään. Takki on ollut käytössä paljon ja tämä on vasta alkua. Käytön jäljestä ei tietokaan, joten tulen kaivamaan se yhtä ilolla esiin seuraavan talven pakkasten koittaessa. Hyvä esimerkki siitä, että pieni panostus usein maksaa itsensä käyttöiässä ja -mukavuudessa takaisin!


Takki: Ted Baker / Nilkkurit: Ten Points / Ruutuhuivi: Tommy Hilfiger / Laukku: Marc Jacobs / Sukkikset: H&M
Kuvat: Elsa / Oi mutsi mutsi