Maisemanvaihdos teki todella hyvää, vaikka aika menikin ihan liian nopeasti. Olisin helposti voinut jäädä pidemmäksikin aikaa, mutta ehkäpä sitten lomalla jotain vastaavaa.

Sää tosin oli surkea, mutta tavallaan siinä oli jotain kaunista. Kaupunki oli hiljainen ja kadut rauhallisia, lisäksi olin osannut varustautua, joten jatkuva sade haittasi vain kuvien ottamista, mikä tarkoitti sitä, ettei niitä oikeastaan tullut otettua. Toisaalta ehkä sekin on ihan hyvä välillä.

Vaikka olisinkin mieluiten mennyt ihan uuteen kohteeseen, oli tavallaan puolensa, että palasin tuttuun, painetta näkemisestä ei ollut. Tärkeimmät nähtävyydet oli jo ensimmäisellä reissulla tullut koluttua, niinpä nyt lähinnä haahuilin. Tein muutaman täsmäiskun, kuten sukelsin tunnelmallisiin kauppahalleihin, ihailin (jostain sadetakkini syövereistä) upeita art nouveau -kortteleita ja uppouduin pitkäksi aikaa KGB-museoon. Sitten poikkesin ex tempore ihaniin kahviloihin, joita Riika tuntuu olevan pullollaan!

Nautin täysillä hotellimajoituksesta, nukuin X-asennossa leveässä sängyssä ja pidin siitä, että kaikki kotona odottavat keskeneräiset asiat olivat ulottumattomissa. En voinut muuta kuin vain olla, ja se teki hyvää!

Käveltyä tuli kilometritolkulla ja nukuttua tuntikaupalla. Ihan täydellistä!

Sunnuntaiaamuna tein viimeistä kävelykierrosta ennen iltapäivän paluulentoa ja mietin, kuinka matkailussa pidänkään sen tuomasta perspektiivistä. Etäisyys ylipäätään auttaa asioihin. Tunsin itseni onnekkaaksi, että voin olla siinä, matkailemassa itsekseni viehättävässä kaupungissa ja että olen tänä vuonna saanut palautettua kovasti kaipaamani reissaamisen takaisin kuvioihin. Lisäksi matkailun tarjoama uusien ympäristön tunnustelu tarjoaa mahdollisuuden tarkastella uusin silmin omaa elinympäristöään ja arjen rutiineja, joihin on niin helppo unohtua.

Toistan itseäni sanoessa, että pienikin maisemanvaihdos tekee kummia. Eikä sen tarvitse olla ulkomaille, yhtä lailla hyvää on tehnyt pyrähdykset ystävän luona Joutsassa. Välillä seura on se, mitä tarvitsee, tai keskustelujen tarjoamat uudet ajatukset.

Nyt taisin tietämättäni tarvita ihan vain tilaa ja aikaa arjen ulkopuolelta omille ajatuksille. Todenäkäistä toki on, että arki palauttaa nopeasti maankamaralle kun muistaa alkavalla viikolla kaiken, mitä pitää hoitaa töissä ennen lomia, säätää asumisjärjestelyiden kanssa tai ylipäätään työstää omassa mielessä, mutta se on huomisen murhe. Juuri nyt on levollinen olo ja nautin siitä, edes muutamaksi päiväksi akut saaneet lisää virtaa ja ehkäpä tällä pyrähdyksellä jaksaa kunnon lomaan asti.

Riikaan matkaaville muuten täsmävinkkinä aivan ihastuttava The Beginnings Raw Garden kahvila-ravintola. Paikka tarjoilee liharuokia, mutta myös superhyvin kasvisruokaa. Söin järjettömän hyvän tofuburgerin ja ravintorikkaan gojismoothien, joka sisälsi vaikka mitä herkkuja. Menu kuulosti niin hyvälle, että jos paikka olisi Helsingissä, poikkeaisin siellä varmasti tiuhaan.

Viime viikkoihin on kasaantunut niin paljon kaikkea, että mieli on todella kaivannut nollausta –  tai ainakin hetkellistä levähdystä ylikuormituksesta sekä myös sopivaa etäisyyttä. Kotona seinät tuntuivat kaatuvan päälle sillä pieni asuntoni on täynnä laatikoita ja tavaraa muuton lähestyessä. Kaikki siellä muistuttaa keskeneräisistä asioista ja ihmisistä, niinpä lähdin tähyilemään muita vaihtoehtoja. Omaa minilomaa. Ei niin väliä minne, pääasia, että jotain arjesta poikkeavaa ja sopivasti uudella tapaa inspiroivaa.

Ensin tutkailin lähikaupunkeja ja katselin jopa kivenheiton päässä kodistani sijaitsevaa ihanaa hotellia, mutta totesin, että lähestulkoon samalla hinnalla voin vaihtaa maatakin.

Viime hetkiin asti kävin mielessä eipäs-juupas -keskustelua, sitä, että onko nyt järkevää pistää rahaa pieneen yksin tehtyyn pyrähdykseen muualla kun rahanmenoaukkoja olisi muitakin. Mutta ainahan niitä on! Sitten ajattelin, että mistään ei tule mitään, jos omien akkujen lataamisesta ei huolehdi. Niinpä tänään buukkasin ne kaikkein halvimmat ulkomaanlennot ja hotellin likipitäen lennosta, päätyen tänne, Riikaan.

Jos valinnanvaraa olisi omaan budjettiin peilaten ollut paremmin, olisin mennyt johonkin uuteen kohteeseen, kuten Gdanskiin tai Krakovaan, mutta voih, ne lentojen hinnat näin viime hetkellä – hulluja! Lomakausi, selvästi. Mutta on Riikakin ihana.

Matkan hotellille nuokuin kiireisen viikon jäljiltä, mutta lähdettyäni liikkeelle nuutuneisuus hälveni askel ja kadunvarsi kerrallaan. Istuin ulos syömään vanhankaupungin sydämeen ja huomasin hymyileväni. Se tunne, juuri tätä tarvitsen nyt!

En vielä edes tiedä mitä täällä teen, kohde valikoitui niin lyhyellä varoitusajalla. Lisäksi säätiedotteet lupaavat Riikaankin sadetta. Mutta ei se mitään. Mukanani on sadetakki ja kosteutta kestävät tennarit. Siinä ylipäätään oikeastaan kaikki vaatteet, mitä mukaan pakkasin.

Jos sää sallii, poikkeaisin mielelläni Jurmalassa, mutta jos ei, ihan vain kaupungin fiilistelykin sopii erinomaisesti. Jos on lyömättömiä vinkkejä, niin nyt saa heittää!