Secret Wardrobe – Sivu 224

Oli aika, ei niin kovinkaan kauan sitten, jolloin jaksoin leikitellä huulipunilla. Nyt tuntuu, että olen palannut aikaan ennen sitä. Tai ei ihan, jotain on jäänyt jäljelle väri-ilottelusta, nimittäin syvä klassinen punainen.

Ehkä kokeilujaksot tekevät hyvää monella tapaa, ei vain huulipunissa, huomaa mistä tykkää ja mikä sopii itselle. On helpompi pysähtyä kun on vertailukohtaa, tietää mikä tuntuu riittävän hyvälle ja mutkattomalle.

Huulipunissa olen huomannut kaksi asiaa. Ensinnäkin rakastan MACin huulipunia. Ne ovat ehdottomasti eniten käyttämiäni ja jos suuntaan ostamaan uutta huulipunaa, suuntaan ensimmäisenä tarkastelemaan MACin huulipunatarjontaa.

Toiseksi, olen varsin niuho, mitä tuloo huulipuniin. Joko värin on oltava neutraali nude tai vahva punainen. Ja kumpi tahansa onkaan, pigmentin on oltava erinomainen, huulikiillot tai ohuet vetiset punat eivät edelleenkään ole juttuni.

Tämä postaus sai kimmokkeensa siitä, että tänään kotimatkalla kävelin Stockan läpi. Ajattelin poiketa MACin pisteellä josko viimein löytäisin kivan pehmeän punaisen mattaisteni rinnalle, mutta satuinkin Urban Decayn pisteelle ensin, ja sivuhyppy oli valmis. Aavistuksen metallinen sävy Zealot vangitsi huomioni, enkä enää jatkanut matkaa.

Kotimatkalla mietin, että neljästä eniten käyttämästäni huulipunasta kolme on MACin, kaikki nuo neljä suosikkai sattuivat löytymään tänään käsilaukustani, ja aina vähintään yksi niistä on mukana – usein enemmän.

Sävyiltään kaikki arkipunani ovat neutraaleja. MACin Faux on ollut keväästä asti ehdottomasti eniten käyttämäni. Jostain kumman syystä se arvelutti ensin enkä hätiköinyt ostopäätöksen kanssa. Kun lopulta hankin punan, ihastuin nopeasti. Mikä täydellinen arkisävy! Tuoreempi on vähän punaisempi Bombshell, joka oli jonkin aikaa loppua ja kävin useat kerrat sitä pisteellä kyselemässä kunnes lopulta tärppäsi. Se on ollut ihana kesähuulipuna, mutta ei käyttö varmasti jää vain kesäkauteen.

Niin, ja sitten nuo perusnudet, mitä tekisinkään ilman.

H&M:n Peach Fuzz on loistava, ollut osa meikkipussini sisältöä jo pienen ikuisuuden. Sitä täydentää mainiosti supermatta MACin Strip Poker.

Nämä neljä ja muutama syvä punainen, ei kai sitä muita huulipunia tarvitsekaan. Mitä nyt ehkä herkullisen karkkipinkin MACin Candy Yum Yum -sävyn, joka tosin on itsellä viime aikoina jäänyt unohduksiin ja käyttö keskittynyt näihin kahteen sävykategoriaan, nudeen tai kunnon punaiseen. Ehkä sen ajanjakso koittaa vielä.

Näin huulipuniin liittyen täytyy mainita vielä Treat Collectionin punat. Niissä on aivan ihana sävyvalikoima ja miellyttävä vahvapigmenttinen koostumus. Sama pätee muuten sarjan kynsilakkoihinkin, ihan lemppareitani!

Arki

Nenäliinoja ja villasukkia

syyskuu 2, 2017

Elämä on näyttänyt tympeän yksipuoliselta viime aikoina.

Nenäliinoja. HBO:ta. Peiton alle piiloutumista ja villasukkia. Kuulostaa melkein sydänsuruilta, mutta ei, edelleen sitä flunssaa. Luulin sen jo helpottavan, mutta palasikin voimalla jälkitaudin kera.

Mitäs en suhtautunut riittävällä vakavuudella alussa vaan matkasin toimistolle vaikka olo kyllä ilmoitteli, että nyt ei ehkä pitäisi. Tyhmää tunnollisuutta, kipeänä toimistolla kun ei hyödytä yhtään ketään, pikemminkin päinvastoin. Lääkärillä käynti herätti ja jäin suosiolla kotiin, päätin, että tänä viikonloppuna paranen, sillä en halua siirtyä reseptinenäsumutteita kovempiin lääkkeisiin.

Lepääminen on vaikeaa. Paikoillaan olo ylipäätään. Etenkin niinä hetkinä kun olo tuntuu vähän paremmalta. Silloin tekisi jo mieli lähteä liikkeelle, mutta nyt yritän olla toistamatta samaa virhettä uudelleen. Olen kuunnellut Spotifyn suosikkilistoja yhä uudelleen, siirtynyt sängyltä sohvalle ja sohvalta sängylle. Niin, ja kahlannut läpi HBO Nordicin tarjontaa. Game of Thronesin ja stand uppia. Ja kerrassaan kiehtovan The Handmaid’s Talen, lämmin suositus sille. Nyt meneillään on The Leftovers, josta en vielä tiedä mitä mieltä olen.

Mieluummin toki olisin ulkona kuin ruudun ääressä, ärsyttää kieltäytyä kiinnostavista jutuista, mutta yritän muistuttaa itseäni, että mitä kärsivällisempi olen nyt, sitä nopeammin pääsen liikkeelle. Ja liikkumaan. Parin viikon sairastamisesta keho tuntuu nuutuneelta ja kulahtaneelta, heikolta. En malta odottaa, että pääsee sujauttamaan treenikengät jalkaan. Voi kunpa jo ensi hädin tuskin muistaisin koko syysflunssaa!

Kaupunkiasut, Kesäasut

Loppukesän asu

elokuu 31, 2017

Tämä asu on jo muutaman viikon takaa ja varsin simppeli, mutta rakentunut palasista, jotka näin alkusyksyn kynnyksellä edelleen ovat ihan lemppareita. Tämä mekko on ollut kesän parhaita hankintoja. Se todella yksinkertainen, mutta jotekin ihan täydellisesti istuva ja kaikin puolin monikäyttöinen. Jos se kesällä meni sellaisenaan niin nyt saa pariksi polvisukat ja neuletakit, mutta toimii edelleen ihan yhtä hyvin.

Matalat kengät taas ovat tulleet jäädäkseen. En tiedä alkoiko kaikki tennareista vai näistä vuoden vanhoista loafereista, mutta nyt kaappiin on ilmestynyt jo parit klassiset matalat kävelykengät. Niin, ja sitten tämä pikkulaukku. Yksinkertainen kuin mikä, mutta toimii aina. Pieneksi laukuksi imee sisäänsä yllättävän paljon ollen kuitenkin kivan siro. Se on ollut käytössä työpäivinäkin, läppäri vain on ängettynä kangaskassiin kun kaikki muu sälä löytyy tuolta. Ostoslistalla on silti uusi nahkainen tilaihme, eli klassinen shopperi, vanha kun repeilee jo liitoksistaan.