Yhteistyössä Raiskin kanssa.

Yksi tärkeistä pukeutumiseen liittyvistä päätöksistäni on ollut hankkia vain monikäyttöisiä vaatteita.

Käytännössä usein se on tarkoittanut yksinkertaisia ja pääsääntöisesti yksivärisiä vaatteita sekä asusteita. Sellaisenaan siis melko neutraaleja, mutta kääntöpuolena sitäkin monipuolisemmilla yhdistelymahdollisuuksilla varustettuja ja erityisen aikaa kestäviä.

Monikäyttöisyys kiinnostaa erityisesti myös kotimaisen ulkoilu- ja vapaa-ajanvaatteisiin erikoistuneen Raiskinkin kohdalla. Vaatteet ovat ajattomia ja hyvällä tavalla helppoja, kuten vaikka tämä Raiski Sumner-setti, joka löytyy myös plussakoossa ja parilla eri värivariantilla.

Kauniin harmaa kokonaisuus on kiinnostavan monipuolinen. Olen sen mielessäni yhdistänyt vaikka kuinka monella tavalla ja se on hyvä merkki. Vaatteen on syytä jäädä kauppaan jos mieleen tulee vain yksi tai kaksi käyttötapaa tai -kohdetta. Sellainen vaate päätyisi kuitenkin pian kiertoon, joten parempi olla edes hankkimatta.

Sumner-setin huppari ja housut myydään erikseen ja alaosasta on peruskoissa tarjolla myös mustaa, mikä olisikin kiinnostava yhdistelmä; musta alaosa ja harmaa yläosa. Paksua ja mukautuvaa neulostrikoota oleva setti päihittää kotioleilussa mennen tullen rakenteeltaan yhtenevät oloasut, mutta yhtä lailla sen voi heittää päälle välikautena kevyeen ulkoiluun tai joogaan lähtiessä.

Vaikka suurimmassa osassa näitä kuvia setti onkin kokonaisena päällä, näen jollain tapaa kiinnostavampana kummankin palasen käyttämisen erikseen ja siten sitä olenkin viime viikkoina eniten käyttänyt.

Ajatelkaapa vaikka hupparia yhdistettynä mustiin farkkuihin, bleiseriin ja nilkkureihin – loistava arkikombo (joka muuten on ollut viimeisenä kahtena viikonloppuna päälläni)! Tai sitten housut kauluspaidan ja tennareiden (tai korkkareiden) kanssa – täydellinen toimistolook. Takuutoimiva yhdistelmä tietenkin on myös yhdistää housut värikkääseen collegepuseroon tai lämpimään neuleeseen, kuten näissä kuvissa.

Miksei Sumner-huppari kävisi myös hieman sporttisen skaterhameen kanssa. Ja sitä rataa. Harva vaate taipuu yhtä hyvin ja uskottavasti kotirentoilusta ryhdikkääseen toimistolookiin ja se jos mikä, on erityisen kiinnostavaa. Sitä paitsi, viime aikoina tuntuu olleen pinnalla tietty sporttihenki arkilookeissa.

Kun puhutaan eri tyyleistä, voidaan samaan hengenvetoon puhua myös eri muodoista. Tismalleen sama setti, mutta plussamallistosta, löytyy Elsan päältä ulkoiluun yhdistettynä ja näyttää superhyvälle! Toisin sanoen, mitoitus taipuu loistavasti erikokoisille.

Raiski on jo 40 vuotta toiminut kotimainen ulkoiluvaatemerkki, joka alun perin lähti lasketteluvaatteista ja on sittemmin laajentunut myös vapaa-aikaan. Vaatteet suunnitellaan suomalaista mitoitusta ja käyttötarpeita ajatellen.

Vaatteet ovat järkevän hintaisia ja niitä pystyy hankkimaan nettikaupasta, ja esimerkiksi Stockalta löyty Raiksin oma shop-in-shop. Omalla kokemuksella mitoitus on melko väljää, kaikki omistamani Raiskin vaatteet ovat pienintä kokoa, eivätkä tunnu lainkaan mistään kiristäviltä tai puristavilta, ja mittasuhteet ovat kaikin puolin mainiot.

Päällä: Raiski Sumner takki ja Sumner housut (molemmat kokoa 34).

Syysmuodin ihanuus ei rajoitu vain siihen, mikä näkyy päällepäin. Nyt on nimittäin myymälöissä aivan erityisen kauniita alusvaatteita, niin mallien kuin värien puolesta. Tarjolla on pehmeää puuteria, kaunista viininpunaista ja selkeitä tummia sävyjä, kuten sinistä, graffitinharmaata ja luumua. Materiaaleista tiheän pitsin ohella ihastuttaa erityisesti sametti.

Siihen nähden, kuinka paljon rakastan alusvaatteita, on suorastaan hassua, miten vähän niistä blogissani kirjoitan, vaikka kantavia teemoja on nimenomaan tyyli. Tätä asiaa pysähdyin miettimään tällä viikolla kun poikkesin Changella ihan vain katselemassa(poistuin kyllä vaaleanpunaisen paperikassin kanssa). Myyjän kysyessä voiko hän auttaa, vastasin ihan vain katselevani, mitä uutta on saapunut. Siitä innostuneena hän nosti ilmaan muutamia uutuuksia, joista usean kohdalla sain todeta; ”oi, tuo on kaunis, mutta mulla itse asiassa on se jo”.

Siitä pohdin, että alusvaatteista oikeastaan voisi kirjoittaa enemmän. Tai sitten vain paikallaan olisi perustaa anonyymit alusvaateaddiktit – tukiryhmä. Kaikkien muiden vaatehankintojen kohdalla kun teen varsin hyvää tarve/käyttöaste -pohdintaa, mutta alusvaatteet ovat heikkous, jonka kohdalla sorrun huomattavasti tunneperäisempiin ostopäätöksiin. Onni on, että ne eivät vie paljoa tilaa ja sinällään kuitenkin ovat vaatteita, joita tavalla tai toisella tulee käytettyä joka päivä.

Tähän yhteenvetoon syysalusvaatteusta olisin halunnut nostaa useammatkin alusvaatteet, mutta valitettavasti en löytänyt kuvamateriaalia, joten mennään sillä, mitä sain haalittua kasaan!

 

1. & Other Storiesilla on aivan ihania alusvaatteita, vintagevivahteisia ja hengeltään kivan herkkiä. Rakasta valikoiman väripalettia ja siroa muotoilua. Ongelma on, että mitoitus ei kaarituellisissa usein ole paras mahdollinen itselle, joten siksi tyydyn useammin ihastelemaan kuin ostamaan. Tätä tiilenpunaista Daisy-settiä esimerkiksi kävin sovittamassa ja olin niin pettynyt, ettei tuki ja istuvuus ollut riittävän hyvä. Sen sijaan & Other Storiesilta tulee ostettua bodyja ja kaarituettomia kolmioliivejä sekä alustoppeja.

2. Change, tuo ihana myymälä, jossa pyörähdän melkein viikottain. Suurin osa eniten käyttämistäni alusvaatteista on juuri Changelta; kokovalikoima on erinomainen ja istuvuus ihan täydellinen! Lisäksi etenkin näin syyskauden liivimallit ovat kerrassaan upeita! Nämä puuteriset Gemmat kotiutin jo, samoin kuin viininpunaiset Lissit ja kuviolliset Florat (jotka ovat olleet syyslempparini!).

3. Rakastan bodyja, mutta niissä välillä haaste on löytää riittävän pitkä ja kapea malli. Bodyja tulee ostettua vähän sieltä sun täältä, koska ne usein eivät vaadi tuki- ja kuppikokoajattelua. Tämän mustan pitsibodyn ostin & Other Storiesilta ja mietin jo, kuinka kivasti se sopisikaan vähän lyhyemmän puseron kanssa, jolloin hauska keskiosa vilahtaisi silloin tällöin helman alta. Kivoja bodyja löytyy myös muista ketjuliikkeistä, ja niistä en olekaan valmis montaa kymppiä enempää maksamaan.

4. Tämä Changen Cassiopeia-setti on tuorein hankintani. Vähän aikaa sitten taisin sanoa, etten hanki enää hetkeen mustaa, koska sitä on jo tarpeeksi. Mutta miten kävikään. Näissä hurmasi hieman erilainen pääntie, joka saa jopa näkyä. Niinpä ne saivat poikkeusluvan päätyä omaan valikoimaan.

5. Parhaillaan etsinnässä on ihana yöpaitasetti ja tätä Lindexin kokonaisuutta olen jo hetken netissä katsellut, päätymättä kuitenkaan vielä kokeilemaan. Sametti himottaa nyt erityisen paljon, ja muutenkin pidän shortsi-toppi -yhdistelmistä. Otaksuen tosin, että shortsien lahkeissa on edes hieman pituutta – pelkään pahoin, että näissä ei ole makuuni nähden tarpeeksi. Aion silti käydä testaamassa.

6. Marks&Spencer on yllättänyt alusvaatevalikoimallaan todella positiivisesti. Omistan jo usean M&S:n alusvaatesetin ja niidenkin muotoilu sopii itselle hyvin. Kokovalikoima ilahduttaa ja hintataso on erittäin kohtuullinen. Nämä liivit alaosineen hankin jo, ja ovat luonnossa nätimmät kuin kuvissa. Muutama muukin kokonaisuus olisi ansainnut noston kollaasiin, mutta valitettavasti en löytänyt kuvia. Kannattaa siis ehdottomasti käydä kurkkaamassa alusvaateosastoa livenä!

7. Tämä Changen Cassiopeia -kokonaisuuden kolmiomallinen yläosa ei ole vielä päätynyt itselle, mutta on harkinnassa. Tykkään tämäntyypisistä yläosista, ne kun sopivat kivasti vaikka valkoisen puseron tai teepaidan alle. Monikäyttöisiä, helppoja ja kauniita!

Eilen katselin vesipisaravanojen yhtymistä työpaikan ikkunassa ja liikenteen valojen siivilöitymistä niissä eläväksi värimassaksi.

Tänään kävelin tihkusateessa pimeyden saapuessa. Vielä vähän lisää, aina yksi kortteli enemmän. Valitsin kiertoteitä, jotta saisin aistia syysiltaa vielä yhden hetken kauemmin. Kostea kaupunki näyttää erityisen kauniille. Salaperäiselle.

Rikoin nappikuulokkeeni iltapäivällä, tähän hätään löysin laatikon pohjalta jykevämmät. Kännykän uumenista kaivoin soittolistan, jota en hetkeen kuunnellut. Kevyen sadesumun osuessa kasvoihin ja musiikin painaessa kaupungin äänet kauaksi tuntui kuin maailmaa katsoisi oudon verhon läpi. Syksyn melankoliaa ilman surua sisälläni.

Soittolista muistutti menneistä hetkistä.

Yhtä niistä monista itselle vielä nimeltä tuntemattomista kaduista kävellessäni mietin, kuinka olen tehnyt vastaavia kävelyitä ja lenkkejä viimeisen parin vuoden aikana useita. Kulkenut yksin meren linjaa ja sukeltanut jossain vaiheessa kaupungin sisään, nyt vain eri puolella kaupunkia.

Niillä kävelyillä olen kantanut mukanania monia tunteita. Lenkeille olen myös paennut niitä.

Olen itkenyt. Toisinaan vain helposti kätkettävänä kosteutena silmäkulmassa, joskus vuolaasti takkini kaulukseen. Olen huolinut ja pohtinut niin paljon, että mietin kestääkö keho edes sellaista ajatusten tulvaa.

Tai sitten olen vain ollut. Ihastellut kaupunkia. Katsellut ihmisiä, kuulostellut kehoani. Nauttinut liikkeestä ja vuodenaikojen ominaispiirteistä. Pysähtynyt yksityiskohtien äärelle ja hengitellyt syvään, kuten tänään pysähtyessäni seisomaan Viiskulmaan kuin olisin yhtäkkiä kadottanut kävelykykyni. Seisoin siinä aikani. Katselin risteäviä katuja ja kai kuvittelin pysäyttäväni hetken, mutta maailma pyöri ympärilläni, minä vain unohduin jalkakäytävän reunalle.

Tänä iltana hymyilin. Havahduin siihen vasta kun huomasin vastaan rauhassa askeltavan koiranulkoiluttaja katsovan tarpeettoman intensiivisesti. Siinä pimeyden keskellä, punaisessa takissani ja valkoisissa kuulokkeissa rantaviivaa kävellessä hymyilin. Ehkä outo näky syysillassa.

Lenkille lähdin väsyneenä, kotiin palasin rentoutuneena. Sytytin vain pienen valon ikkunalaudella ja keitin teetä iltaseuraksi ennen kuin sukellan sänkyyn.

Syksy on ihanaa aikaa. Ei mulla muuta tänään.