& Other Storiesista on tullut ihan vakkari vaatekauppa itselle. Osasyy saattaa olla sen näppärä sijainti, kuljen siitä varsin usein kotiin, joten on helppo poiketa sisään ohikulkumatkalla, mutta tietenkin valikoimakin kolahtaa.

Erityisesti merkin mekot ovat ihania, mutta omistanpa usean puseron ja neuleenkin. Tänä talvena olen myös löytänyt & Other Storiesin housut. Ilahtuneena huomannut, että valikoimassa on ihan oikeasti korkeavyötäröisiä malleja. Ette arvaakaan, miten usein olen korkeavyötäröisien mallien kohdalla todennut, että juuri siinä muuten oikeassa vyötärö ei oikeastaan tunnu mitenkään niin erityisen korkealle, eikä ainakaan pääty kovin imartelevaan kohtaan. Niinpä olen ollut lähestulkoon riemuissani siitä, että vihdoin housuja, joissa kokovalikoima on hyvä ja vyötäröt ulottuvat (niin luvatuissa malleissa) oikeasti korkealle. Ihastuttavaa!

Sen myötä nyt omistankin useammat & Other Storiesin housut, ja täysin hameihmisenä yllättänyt itseni pukeutumassa niihin yhä tihenevään tahtiin. Myös näiden kuvien suloinen sydänpusero on samasta kaupasta, hullaannusta ensisilmäyksellä!

Mutta nyt aika heittää takki päälle ja lähteä päivän kulttuuriannoksen äärelle, eli Taidehallin kevätnäyttelyä katsomaan ja myöhemmin illalla elokuviin. Kivaa pääsiäisen jatkoa kaikki!

Pusero: & Other Stories / Housut: & Other Stories / Kaulakorut: Pieces /
Nilkkurit: Beatrice / Laukku: Marc Jacobs
Kuvat: Ilona, Torpan tyttö

Koneen laskeutuessa alkuillan hämärässä Minskiin, oli maisemassa jotain aavemaista. Ikkunoista avautui kilometritolkulla hiiskumatonta maisemaa, jota kevyt lumikerros kuvioi ja laajat pelto- sekä puualueet valloittivat. Sama näky viitoitti matkaa pitkälle taksin ikkunoistakin.

Autoradiosta kaikui menneiden vuosikymmenien melankoliset hittiballadit ja tunnelma viipyili niin, että hetken mielessä hymyilytti, minne oikein olemmekaan matkanneet. Mutta kilometrien taittuessa hiljaisen maiseman halki ilmestyi kaupunki eteen kuin tyhjästä ja elämä astui esiin. Ensimmäisenä oikeaan paikkaan saapumisesta kertoi neuvostohenkiset kerrostalorivit, mutta pian vasemmalla puolella tietä iltavalaistuksessa esiin loistanut Minskin kulmikas kirjasto toi kuvaan suurkaupungin tuntua.

Kirjastonkin ohi kulkeva kaupunkia lävistävä katu jatkui suorana ainahotellillemme asti, ja samaista väylää saimme ihastella hotellimme Hotel Minskin parvekkeelta. Tuon liikenteen määrään nähden kohtuuttoman leveältä vaikuttanut katu oli mainio maamerkki, jota pitää silmällä kartasta muuhun kaupunkiin tutustuessa.

Mahtipontisuus väritti muutenkin Minskin kaupunkikuvaa. Jykeviä taloja, isoja muistomerkkejä ja näyttäviä monumentteja. Samaan aikaan paljon betonia, harmautta ja väljyyttä. Peräti 1,8 miljoonan asukkaan kaupungiksi Minsk oli yllättävän kiireettömän oloinen. Välillä kummastutti, missä kaikki ovat, mutta kun laskeutui maan alle metroon tai ulospäin huomaamattomaan kauppakeskuksen katujen alle, löytyi myös ihmiset. Metro on ilmeisen suosittu liikkumisväline, eikä ihme, yhteydet ovat hyvät ja matka edullista – ainakin turistille.

Katukuvassa vilkkuivat toppatakit ja värit runsaammin kuin Helsingissä, mutta nuorten aikuisten keskuudessa samat trendit kiinnittivät huomion: matalat nilkkurit, runsaat villapipot ja huivit, retrot silmälasit ja simppelit nahkaa mukailevat laukut. Minskissä on peräti 18 yliopistoa ja korkeakoulua, joten ehkä siksi katukuva tuntui paikoin niinkin nuorekkaalle. Viehättäviä kahviloita ja ravintoloita oli siellä täällä, ja take away -kahveja vilisi vastaan katukuvassa.

Keskustassa on helppo liikkua jalan. Nähtävyyksiä on vähän, mutta suurin osa tärkeimmistä sijaitsee kävelyetäisyydellä toisistaan. Kahdessa kokonaisessa päivässä ehtii hyvin syventyä Minskiin ja kahlata läpi tärkeimmät nähtävyydet fiilistellen rauhassa keskustan tunnelmaa.

Minskin nähtävyyksiä:

Svislac-joki

Ensimmäisenä päivänä teimme laajan kävelylenkin pitkin kaupunkia. Kävelimme keskustan läpi napaten matkaan cappuccinon suloisesta pienestä kahvilasta ja otimme suunnaksi kaupungin läpi virtaavan Svislac-joen. Ydinkeskustan läpi kulkeva joki on loistava maamerkki ja sen alue on myös mukavan monipuolista. Joen tuntumasta löytyy niin puistoalueita, ostoskeskus, urheiluhalli kuin viikonloppuna kiireettä ulkoilevia paikallisia.

Great Patriotic War Museum

Joenvartta seuratessa pääsee aina Minskin sotamuseolle asti, joka näkyy kauas. Museossa ei ole säästelty ja se on epäilemättä visuaalisesti yksi kiinnostavimmista sotamuseoista, joissa olen käynyt. Museon tutkailuun siis kannattaa varata aikaa, mutta huomioida, että sisältö on melko yhdestä näkökulmasta kasattu. Ehdottomasti silti mielenkiintoinen!

Bolshoi Theatre ja Trinity Hill

Kun museolta jatkaa Victory Parkin ohi joen toiselle puolelle, pääsee liki yhtä massiivisimmista asuinkomplekseista, mitä olen koskaan nähnyt. Pyramidimaisena nouseva kerrostalo näkyy kaikessa massiivisuudessaan moneen suuntaan, eikä siltä voi välttyä joen toisella puolellakaan kulkiessa. Sen edustalla kulkee leveät rantabulevardit, joissa näin kauniina kevätviikonloppuna oli runsaasti paikallisia ulkoilemassa.

Kuin räikeänä kontrastina aivan vieressä nousee viehättävä Trinity Hill, jota on helppo väittää ydinkeskustan idyllisimmiksi kulmiksi. Alue poikkeaa muun keskustan jykevyydestä ja harmaudesta, kapeita sisäpihalle luikertelevia katuja vierustaa pehmeänväriset matalat talot. Kadunkulmien lomasta vilkkuu jokinäkymä ja alueella on gallerioita ja koristeellisia yksityiskohtia. Trinity Hillin takana kohoa näyttävä Bolshoi-teatteri.

Sirkus ja maailmanpyörä

Kun teatterilta jatkaa joenvartta valtaväylän tuntumaan, pääsee Horkara Parkin luokse. Se nousee pienelle kukkulalle kätkien sisäänsä kesäaikaan avoinna olevan huvipuistontapaisen. Kaiken keskiössä on valtava maailmanpyörä, josta voin kuvitella avautuvan huikean näkymän Minskin ylle. Olisipa se ollut avoinna, niin en olisi jättänyt kierrosta välistä!

Kun laskeutuu alas kukkulalta ja nousee siltaa pitkin takaisin kaupungin sydämeen, ohittaa matkalla sirkuksen, jonka pylväikössä ja muotokielessä on kaikesta massiivisuudesta huolimatta jotain romanttista. Samaa henkeä on liki sijaitsevassa taidemuseossa, joka on niitä kohteita, joissa olisi mielellään poikennut jos aikaa olisi ollut enemmän.

Oktyabrskaya street

Oktyabrskaya street on Minskin kiehtovimpia alueita kaikessa tuoreudessaan. Nouseva, rouhea ja nuorekas kadunpätkä täynnä näyttävää katutaidetta. Katutaidekorttelit ovat kävellen tavoitettavissa, mutta käveltyämme jalat ensimmäisenä reissupäivänä uuvuksiin, tuntui kivalle napata metro perille pääsyyn. Lisäksi matkan jatkaminen sieltä oli luontevaa metrolla suoraan kirjastolle, jonka kupeessa seisoo massiivinen ostoskeskus kansainvälisin trendiputiikein.

Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Minskin ytimestä, mutta sen luona poikkeaminen kannattaa. Kirjaston takapuolelta (ei siis kannata suotta yrittää pääsisäänkäynnin kautta) pääsee pientä pääsymaksua vastaan nousemaan ylimpään kerrokseen, josta voi kävellä avoimelle kattotasanteelle. Joka suuntaan avautuva näkymä tarjoaa viehättävän katsauksen kaupunkiin, joskaan ei aivan keskustaan asti. Vieressä sijaitsee ostoskeskus, jonne on mukava poiketa näköalatasanteella vierailun jälkeen.

Ravintolavinkit

Minsk yllätti ravintola- ja kahvilatarjonnallaan. Tunnelmallisen oloisia paikkoja on runsaasti, etenkin Karla Marska Vul -kadun tuntumassa. Suloinen News Cafe, italialainen Milano Restaurant tai korttelin toiselta puolelta löytyvä trendikäs italialaishenkinen Restaurant ODI. Aivan lähellä, Vul. Lienina -kadulla sijaitsee suosittu Crete D’Or, jonne kannattaa pistäytyä päiväkahville tai kevyelle lounaalle.

Muistatteko vuodenvaihteessa tapahtuneen kaatumiseni? Huulen alla sijaitseva haava on parantunut vauhdilla ja suun sisäpuolella jälki on jo lähes huomaamaton. Huomaamaton ulkopuoleltakin meikin kanssa, ja etenkin suoraan katsoessa, haava kun jää sopivasti huulen taitteen varjokohtaan. Kun meikin nappaa pois, jäljellä on vielä punainen viiva ja se häiritsevin asia, ärsyttävä kova ja kiristävä kohta, joka sivusta katsottuna näkyy kohoumana, mutta edestä ei sen kummemmin. Hätäilin jo, että jääkö siihen sellainen pysyvästi ja kävin näyttämässä lääkärille.

Kuulemma vasta vuoden jälkeen näkee, miten haava on parantunut ja sitten, jos niin tahtoo, voi tehdä korjaustoimenpiteitä. Toivotaan, ettei sellaista kaipaa enää vuoden jälkeen ja varmuuden vuoksi ostin haavan paranemista nopeuttamaan lääkärin suositteleman silikonipitoisen voiteen. Painelen läpinäkyvää geeliä haavaan aamuin illoin, mikä on tuttua jo vuosien takaa. Ihollani on paikoin taipumus arpikudoksen liikakasvuun, joten olen ennenkin käyttänyt heti leikkauksien jälkeen erinäisiä lääkäreiden suosittelemia voiteita paranemisprosessia tukemaan. Tätä Medical Skincare Silico-lipid Serumia tosin en ole aiemmin kokeillut, joten mielenkiintoista katsoa, vaikuttaako geelillä olevan mitään vaikutusta. Nyt muutaman viikon käytön jälkeen ei vielä, mutta toisaalta se olisikin ehkä liian paljon odotettu, paraneminen kun aina ottaa oman aikansa.

Olisipa kuitenkin kiva jos punoitus ainakin häipyisi kesään mennessä, jolloin muutenkin tekee mieli käyttää meikkiä vähemmän. Otsan arpeni (se kun kävelin ovea päin, tapaturma-altis kun olen) ainakin kadotti punoituksensa vajaassa vuodessa ja todellisen paranemisspurtin se otti Laser Genesis -hoitojen jälkeen, ja on nykyään lähes huomaamaton. Tietyssä valossa se näkyy uurteena ja tuntuu sormeen pienenä palkona, jos tietää mitä katsoa ja tunnustella. Siinä tosin lähtötilanne oli parempi, haava liimattiin tiiviisti kiinni, tämä tuoreempi haava vähän aukesi ensiavussa käynnin jälkeen ja koska on läpihaava, on myös tavallaan haavaa enemmän vaikka ulos näkyy vähemmän, siitä ehkä se häiritsevä kovettumakin tulee.

Tällä postauksella sinällään ei ollut sen isompaa pointtia kuin, että saatuani muistiin haavan nykytilan, on helpompi vertailla sen paranemista jatkossa. Etenkin katsoa ensi vuodenvaihteessa, onko se ajan ja voiteen yhdistelmällä kadonnut sellaiseksi, ettei tunnu enää siltä, että sille täytyisi jotain korjaavaa tehdä. Ja tietty, jos teillä on kokemusta haavojen paranemista vauhdittavista voiteista, otan mielelläni vinkkejä vastaan!