Mietin tänä aamuna sitä, miten hassua on, ettei maanantaiaamuna lähdekään töihin, tänään kun on yksi lomapäivistäni. Heti sen jälkeen havahduin siihen, että itse asiassa jäljellä on kaksi maanantaita, joista niistäkin toinen on viimeinen päiväni palkkatyössä. Tämä ei tarkoita sitä, että olisin jo jäämässä pois (vaikka sekin on jo jännittävän lähellä), vaan sitä, että olen nivonut kertyneitä lomapäivinäni viikonloppujen yhteyteen niin, että tutut maanantait käyvät vähiin.

Olen ollut viime päivinä erityisen stressaantunut ja edellisyönäkin heräilin jatkuviin painajaisiin. Mieli selvästi työstää lähestyvää muutosta ja samalla kun se alkaa mielessä konkretisoitumaan, puskee myös jännitys ihan uudella tapaa pintaan. Myöhemmin tänään on jatkotapaaminen yritysneuvojan luona, ja sekin hermostuttaa. Nyt käydään läpi laskelmiani ja tietty kauhuskenaarioissani mietin, että olen mennyt exceleissäni ihan metsään (kuten aiemmin mainitsinkin, exceleiden pyöritys on inhokkityötäni, eikä todellakaan vahvuuteni) ja olenkin enemmän ulalla kuin olin ajatellut ja vielä näin lähellä h-hetkeä. On kuitenkin todella hienoa, että tällaista palvelua on saatavilla ja vieläpä maksutta – rahareikiä kun tässä on jo ihan riittävästi muutenkin.

Olen siis harmillisen huonosti päässyt nauttimaan helteistä vapaapäivistä huolimatta ja osa syynä on sekin, että loukkasin kai jalkani jotenkin kohta pari viikkoa sitten, eikä se millään ota parantuakseen. Niinpä näinä lomapäivinä olen pysytellyt kotona tai ihan lähikulmilla rasittaakseni sitä mahdollisimman vähän, mutta harmikseni tänä aamuna totesin, ettei oikeanpuoleinen kantapää edelleenkään kestä normaalia astumista. Ehkä alkaa jo olla aika harkita lääkärillä käymistä.

Toivotaan siis, että lämpimät säät vielä jatkuvat! Ja toisaalta, viimeistään sitten heinäkuun puolen välin jälkeen arki rytmittyy muutenkin ihan toisella tapaa, niin eiköhän kesäisestä Helsingistä vielä ehdi nauttia!

Denimhame: Levi’s / Toppi: Stradivarius / Sandaalit: Swedish Hasbeens / Korikassi: & Other Stories

Kauan odotettu lämpö vihdoin saapunut ja samalla paras aika nauttia roseeviinejä!

Alkoon on saapunut kiinnostavia roseita ja erityisesti kivan näköisiä viiniuutuuksia. Olen perso kivoille etiketeille, joten yhdellä reissulla haalin kaksi pulloa kotiin testiin, joista toinen jo muutaman viikon odottamani pinkkien flamingojen koristama (koska söpöydellä ratsastava etiketti, jollaista vain en voi vastustaa). Seuraavalla kerralla huomasin hyllystä vielä yhden uutuusroseen, jonka senkin halusin testiin. Niinpä viimeisenä parina viikkona on tullut korkattua peräti kolme roseeta, joista kaikki kuivia (yleensä se oma suosikkini).

Voi siis sanoa, että roseekausi on nyt todellakin korkattu.

Farmers Market Organic Rosé

Tilanne: Seurasaaren kallioilla auringonlaskua katsellessa
Ohessa: kävellessä syöty irtojäätelö ja laukussa vesipullo

Olin Stockalla Herkun vieeessä sijaitsevassa Alkossa ostamassa Pink A.F. -roseeta, mutta huomattuani tämän italialaisen Farmers Marketin luomuroseeviinin heti siinä alla, en voinut vastustaa vaan kiikutin hetken miettimisen jälkeen molemmat kassalle – kyllä kesällä roseeta saa kulumaan.

Ensimmäisenä kiinnitin tietenkin huomiota etikettiin, sitten kiinnostaviin ominaisuuksiin, kyseinen rosee kun on sekä luomua (joka tyypillisesti on ensisijainen kriteerini viiniä valitessani) että vegaaninen (iso plussa).

Nappasin viinin matkaan kun lähdimme kauniin sään innoittamana miehen kanssa istumaan iltaa Seurasaareen. Hieman kokemukseen vaikutti toki se, että viini ehti hieman lämmetä ennen kuin tuli korkatuksi, mutta toisaalta tämänkaltaisessa rennossa kesätilanteessa se ei juuri haitannut.

Maku oli joka tapauksessa mieleen, miellyttävän marjaisa, mutta samalla kevyt. Kuiva ja kaikella tapaa helppo, ehdottomasti kesäinen. Toimi loistavasti ihan vain seurusteluviininä ja voisin ostaa uudelleenkin. Huomasin myös, että saman brändin alta löytyy myös punaviiniä, jota täytyy ehdottomasti kokeilla sitten joskus syksyn saapuessa.

Hinta Alkossa: 9,89€
Muuta: luomu ja vegaaninen

Pink A.F (As Flamingos)

Tilanne: Helteisenä kesäiltana kotona ikkuna auki ja kaupungin äänet taustalla
Ohessa: Brunbergin toffeepaloja

Italialalainen Pink A.F. oli itselle siitä poikkeuksellinen viinivalinta, ettei se ole luomua. En edes muista, milloin olen viimeksi ostanut sellaista! Mutta kun joitain viikkoja sitten näin somessa etiketin ja muutenkin Oatlyn kaltaisesti hauskasti brändätyn Wine Chat -tuottajan, halusin ehdottomasti maistaa. Olen todella perso hauskannäköisille tai muuten kivasti brändätyille tuotteille, joten silloin tällöin hyllyistä tarttuu kokeiluun uusia juttuja ihan vain visuaalisin perustein.

Viini oli ihan kiva, mutta harmiksi täytyy todeta, että maultaan hieman tylsä. Kaipasin kovasti lisää makua, mutta toisaalta taas tämä kuiva rosee oli äärettömän helppo. Jos pitää miedonmakuisista jutuista ja sellaisesta mineraalisesta helposta valkkarista, tämä on oikea valinta!

Nautimme viinin ilman sen kummempia tarjoiluita, mutta mietin, että Pink A.F. olisi varmaankin parhaimmillaan esimerkiksi ruokaisan salaatin tai jonkin kesäisen marjajälkkärin kanssa. Ikään kuin kaipasi parikseen jotain. Ei viini silti ollut huono, makumaailmanltaan vain mieto.

Mies kommentoi Pink A.F. viinin olevan vähän roseiden vastine Karhun kolmosoluelle, tosi perus, sellainen joka sopii massoille, mutta toisaalta ei tarjoile mitään uutta ja erityistä.

Tavallaan siis melko klassinen rosee ilman kikkailuja. Raikkautensa puolesta mainio kesään, mutta omissa makumieltymyksissä jäi hieman Farmers Marketin varjoon.

Hinta Alkossa: 9,99€
Muuta: Brändin alla myös muita yhtä hauskasti toteutettuja visuaalisia viinejä

What the Fogt?!

Tilanne: Arkivapaapäivänä kotona lounasjuomana
Ohessa: Runsas ruokaisa vuohenjuustosalaatti ja patonkia

Saksalainen What the Fogt?! sattui käteen melko spontaanisti, se kun oli pienen lähi-Alkon uutuuksia ja lisäksi vegaaninen. Hinta oli siinä rajoilla, mitä olen tällaisesta ns. arkiviinistä valmis maksamaan, mutta se kannatti. Juoma yllätti jo korkin avatessa, sihahdus kuulosti kuin olisi kuplajuomaa avannut ja viinin hapokkuus sai sen kaadettaessa kuohahtamaan kevyesti lasissa. Maku oli todella miellyttävä, raikas ja marjaisa. Vähän kuin olisi juonut roseeskumppaa ilman kuplia, ja kuten ehkä muistatte, en itse niin pidä kuplajuomista, joten tämä oli vähän kuin kaikki paras yhdessä lasissa.

Yleensä suhtaudun hapokkuuteen varauksella, mutta tässä se näyttäytyi juuri täydellisenä piirteenä.  Se taittoi hauskasti hapokkuutta ja teki siitä todella miellyttävän. Oikeastaan viini ei tarvitsisi mitään seurakseen, vaan sen oikein mielellään nappaisi sellaisenaan mukaan vaikka piknikille.

Kahden hengen epävirallinen ja epäasiantunteva viiniraatimme valitsi tämän yksimielisesti näistä kolmesta parhaaksi. Tuore Viini-lehti kirjoitti What the Fogt?! -viinin hintalaatusuhteen olevan kohdillaan ja yhdyn kommenttiin. Tosi kiva, ihan täydellinen hellepäiviin!

Hinta Alkossa: 12,98€
Muuta: Vegaaninen

Koko alkuviikon olen ollut liikkeellä aamusta iltaan, niinpä tänä perjantaisena lomapäivänä olen oleillut rauhassa kotona vaikka ulkona näyttää olevan mitä täydellisin kesäsää. Mutta kotiaika on tehnyt hyvää, kuten vaikka siinä mielessä, että sain (niin pitkästä aikaa, että ihan hävettää) pestyä keittiön tasot ja kylppärin sekä raivattua yhden rojua kerryttäneen laatikon. Eihän se toki ole varsinaisesti oleilua tai sellaista lomailua, mutta silti jotain ihan muuta kuin mitä viime aikoina olen tehnyt ja toisaalta myös sopivasti omalla tavallaan nollaavaa. Etenkin lopputuloksen kautta. Lisäksi sen on voinut tehdä iso ikkuna avoinna ja radion taustalla soidessa, mikä on välittänyt kesän tuntua neljän seinän sisällekin.

Sitä paitsi, olen kuitenkin vielä lähdössä liikkeelle. Ne oikeat velvollisuudet kutsuvat. Tässä kuussa työllistää mm. nettisivuprojekti, jonka puitteissa on poistuttava kotoa vapaapäivänä ja vaivauduttava pukeutumaan. Vaikka olenkin teknisen puolen ulkoistanut, huomaan visuaalisuudesta, sisällöstä ja toiminnallisuudesta tekeväni itselle ehkä vähän ylimitoitettua proggista, alkuun kun pääsisi huomattavasti yksinkertaisemminkin. Toisaalta taas kun sivut ovat tämän päivän käyntikortti, näen niiden takia ihan mieluusti vähän enemmän vaivaa.

Onneksi olen vapaalla maanantaihin asti, joten eiköhän tässä ehdi vielä jatkaa lomailua sille sopivammassa oleilumoodissa.

Tämä asu on muuten vielä reissulta, viimeinen kameraan tallentunut asu tuolta viikolta. Kyseessä oli reissupäivä, jona ensin kierreltiin useampi tunti Algeriaa kuumuudessa ja sitten palattiin takaisin Tunisiaan, niinpä olo näitä kuvia ottaessa oli kaikkea muuta kuin freesi. Suurimassa osassa kuvia näytin niin uupuneelle ja innottomalle, että lähes jätin kokonaan julkaisematta.

Laukku: Massimo Dutti / Mekko: Dorothy Perkins / Huivi: Pieces / Sandaalit: Vagabond