Kosmetiikka

Kuukauden kulutetut 07/2019

Elokuu on pitänyt sisällään niin paljon, ja ennen kaikkea uutta, että ei kai ihmekään, että kuukausittainen kosmetiikkayhteenveto on jäänyt ihan unohduksiin. Mutta hyvä näin muutamaa päivää ennen kuun vaihdetta. Niinpä nyt koostettuna viime kuussa loppuun kuluneet kosmetiikat!

1 Essence kabuki-sivellin* yllätti positiivisesti. Tämä kulkeutui kotiin jonkin PR-paketin kautta ja vanha kabuki sattui juuri tuolloin vetelemään viimeisiään. Ajattelin ottaa tämän vain väliaikaiskäyttöön ennen kuin saan hankittua uuden, mutta se venähtikin siveltimen eliniän mittaiseksi (mikä muuten oli paljon parempi kuin osasin odottaa ja merkin hintataso antoi odottaa). Mainio kabuki. Pehmeä, mutta kuitenkin tiheä, ja sopi loistavasti mineraalipohjan levitykseen. Tämä jälkeen tosin palasin vanhaan luottomerkkiini, mutta pitkälle päälle vuotta myöhemmin kuin olin alun perin ajatellut.

2. H&M Beauty High Impact Eye Colour, Fine China jatkaa edelleen suosikkiluomivärinäni ja tyypillisesti myös ainoanani. Joistain vain heti tietää, että niistä tulee muodostumaan lemppareita ja tämä oli aikoinaan juuri sellainen tuote. Tilasin tuolloin monta varastoon ihan vain taatakseni oman saatavuuden jos tuotteen valmistukseen jostain syystä tulisi muutoksia. Tänä keväänä varasto lopulta hupeni viimeistä myöten ja jouduin tilaamaan lisää, tietenkin jälleen useamman. Tosi kaunis luonnonvaalea sävy ja erinomainen pigmentti.

3. Lumene Kulmageeli (sävy Transparent) on ollut pitkään vakkarituotteita hinta-laatusuhteensa ja hyvän saatavuutensa puolesta. Kaikin puolin hyvä tuote, mutta nyt löysin varteenotettavan korvaajan luonnonkosmetiikasta, joten vaihdoin merkkiä tutustuakseni uuteen.

4. YOPE Rose Natural Nourishing Shower Gelissä* ihastutti ennen kaikkea pakkaus. Toimiva, laadukas ja supersöpö – ollen kuitenkin samalla aikuiseen makuun sopiva. Puolalainen brändi, mikä on kiva juttu. Lisäksi tuote on vegaaninen. Kevyt miellyttävä tuoksu ja muutenkin suihkugeeli ajoi erinomaisesti asiansa, voisin hyvin palata tämän äärelle toistekin.

5. AVON Advance Techniques BB Leave in Balm* seisoi pitkään kaapissa käyttämättömänä, kunnes edelle ajaneet vastaavat hiuksiin jätettävät hoitoaineet kuluivat loppuun. Mutta ihan suotta tätä panttasin. Pakkaus ei anna oikeutta sisällölle, eli varsin laadukkaan tuntuinen, keveä ja muutenkin miellyttävä jättävä hoitoaine. Lisäsi hiusten selvitettävyyttä, mutta ei tuonut tippaakaan raskasta tuntua pituuksiin.

6. ACO Sun Kissed Body* on kevyesti päivettävä kosteusvoide vartalolle, ja tismalleen sitä mitä lupaa. Kevyt voidemainen koostumus, jota olen käyttänyt oikeastaan vain yötä vasten. Tällä saa helposti tasaisen ja luonnollisen lopputuloksen (eli uskaltaa hyvin käyttää myös vaikka jalkateriin), sillä päivettävä vaikutus on sen verran mieto. Sopii hyvin ylläpitämään kesäpäivetystä tai sitten tuomaan lämpöä kalpealle talvi-iholle.

7. V10 Plus LX Advanced Eye Treatment* oli miellyttävän kevyt silmänympärysvoide ja tosi riittoisa! Käytin aamuin ja illoin, eli toimii meikin alla. Tuote lupaa tehota tummiin silmänympäryksiin ja turvotukseen, ja en ainakaan tämän käytön aikana kokenut kumpaakaan erityisen häiritseväksi (toisin kuin joskus muinoin). Hajusteeton ja väriaineeton, mistä plussaa. Yli päätään varsin hyvän oloinen tuote, joka sopii mielestäni parhaiten aikuiselle iholle.

8. Niki Newd Skin Glow* oli Niki Newdin Skin Balmia kevyempi, mutta kuitenkin täyteläinen voide. Pieni määrä riittää, ja käsissä voide pehmenee öljymäiseen suuntaan. Laadukas ja superriittoisa tuorekosmetiikkatuote, joka kesti pitkään. Luulen, että jos käyttäisi vain tätä, mitoitus olisi oikea melko nopeasti vastaan tulevaan parasta ennen päivään nähden, mutta nyt testasin rinnalla Balmia, joten päivämäärän tullessa vastaan tuotetta oli runsaasti jäljellä. Käytin kuitenkin rohkeasti yliaikaa, sillä en raaskinut jättää loppuja käyttämättä eikä tuote vaikuttanut mitenkään noina muutamina viikkoina muuttuneen. Sopii parhaiten kuivemmalle iholle tai sitten talvikäyttöön – kesäkautena makuuni hieman liian paksu. Tosi kiva uusi tuttavuus – ja oli myös kiinnostavaa perehtyä näiden myötä ylipäätään tuorekosmetiikkaan! Aiempi postaus Niki Newdistä löytyy täältä. Tämä Skin Glow muuten säilyy huoneenlämmössä, mikä helpottaa käyttöä.

9. Bio Effect Osa Water Mist* jäi valitettavan vaisuksi kokemukseksi. Itselle on tullut hieman tunne, että onkohan Bio Effectin tuoteperhettä yritetty vähän väkisin laajentaa lisäjalansijan ja -myynnin toivossa. Ydintuotteet, eli seerumit ovat mielettömän hyviä ja nousevat ihan kärkipäähän parhaita kosmetiikkatuotteita miettiessäni, mutta sitten kaikki testaamani myöhemmin lanseeratut ihan uudet tuotekategoriat ovat jääneet jotenkin mitäänsanomattomiksi. Ei huonoiksi, muttei niin hyviksikään. Hintaluokkaan nähden olen odottanut enemmän. Osa Mist Water oli kevyesti kosteuttava suihkutettava misellivesi. Melko perustuote ja sanoisin, että hinta-laatusuhteeltaan parempia vaihtoehtoja löytyy kyllä runsaasti.

*Saatu blogin kautta.

  • Jaa
Kaupunkiasut, Kesäasut

Vaaleansininen mekko

Olen onnellinen, että viikko vaihtui ja arki alkoi. Koko viime viikkoni oli huonoin pitkään aikaan, mikä näkyi vähän kaikessa tekemisessä. Kun mielen päällä on paljon, tuntuu vaikealta keskittyä kunnolla oikein mihinkään ja olo on rauhaton. Olo oli inhottava, paikoin jopa tuskallinen, mutta koko ajan mielessäni tiesin sen välttämättömyyden. Epämukavuus on kohdattava voidakseen kehittyä ja rakentaa parempaa. Kliseistä, mutta uskoakseni ihan totta.

Kirjoitin vuoden vaihteessa, että tämä on isojen teemojen vuosi. Kesäkausi meni rutistaessa yritystä kasaan ja välttelin tietoisesti syventymistä liikaa muihin isoihin teemoihin ollakseni kuormittamatta itseäni kerralla liikaa. Samaan aikaan kuitenkin tiesin, että muut aiheet odottavat vuoroaan. Ja se vuoro on nyt.

Koska haluan pedata ensi vuoteen kauaskantoista ja tasapainoista arkea (siinä määrin, mitä itse voin asioihin vaikuttaa), vaatii se perusasioiden perkaamista ja pysähtymistä siihen, mihin suuntaan eri asioissa haluaa tulevaisuutta viitoittaa – ja ennen kaikkea, kohtaako toiveet olemassa olevassa parisuhteessa. Niinpä viime viikko on ollut syvien ihmissuhdekysymysten aikaa ja isompien teemojen kohtaamista.

Se ei ole hauskaa eikä helppoa, mutta samalla ajattelen, että tietyt asiat on vain pakko käydä läpi ja katsoa, mihin se johtaa. Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Ne ovat olleet tärkeitä pohdintoja ja keskusteluja, ja lopulta ne johtavat hyvään, mutta sitä on välillä vaikea muistaa tunnepitoisina hetkinä. Viime viikko ei siis ollut helppo ja palikat ovat vielä levällään, mutta ainakin oikeat asiat on nostettu pöydälle ja aika näyttää mihin se johtaa. Viime viikon henkisen poissaolon jälkeen yritän nyt ottaa pientä ryhtiliikettä ja olla arkisten asioiden suhteen aikaansaavempi.

Punaiset yksityiskohdat asussa

Sitten aika paljon kevyempiin teemoihin. Pidän väreistä ja erilaisista kuoseista, ja on oikeastaan aika vähän sellaisia värejä, mitä en päälleni laittaisi. Väriä oleellisempaa on, missä muodossa ja millaisessa materiaalissa se toistuu. Muutamia poikkeuksia ovat esimerkiksi harmaanbeige, joka vain haukkaa kaiken elon ihosta ja hiuksistani, ja toinen on kirkas turkoosi. Tosin nekin voivat näyttää hyville yksityiskohdissa, vaikka kasvojen lähelle en valitsisikaan.

Yleensä katson kokonaisuutta ja ennen kaikkea sen tasapainoa. Visuaalinen tasapaino onkin itselle tärkeä asia, mikä näkyy esimerkiksi mittasuhteissa (silmiini hyppää heti jos mittasuhteet tai linjat eivät ole tasapainossa). Toisena on väriharmonia. Värien ei tarvitse olla ilmiselvästi yhteensopivia, päinvastoin, väripilkut yleensä piristävät klassisia sävyjä ja linjoja, mutta kaipaan niille yhtymäkohtia. Esimerkiksi tämän asun puin ensin ilman punaista yksityiskohtaa korikassissa, ja punaiset kengät tuntuivat huutavan yksinäisyyttään. Kaipaan siis asuun tiettyä sävytoistumaa, mikä tarkoittaa joko sitä, että kengät ja laukku toistavat samaa värimaailmaa tai jos ei, niille löytyy värimatch jostain muusta kohtaa kokonaisuutta. Vaikka huulipunasta, kynsilakasta tai kellon rannekkeesta. Eikä tämä visuaalisen harmonian kaipuu näy vain pukeutumisessa, samoihin asioihin huomaan kiinnittäväni huomiota vaikka töitä tehdessä.

Tässä asussa kenkien kanssa samanvärisen huivin solmiminen laukkuun toi kaipaamani tasapainon. Yhtä hyvin se olisi voinut olla vaikka punainen huulipuna, mutta tylsänä meikkaajana värit asusteissa tuntuvat itselle huomattavasti luontevammille.

Mekko: & Other Stories / Sandaalit: Coccinelle / Korikassi (huivi lisätty): & Other Stories

  • Jaa
Tallinna

Tallinnan Fotografiska

Heti kun kuulin Tallinnaan avautuvasta Fotografiskasta, tiesin, että se on paikka, jonka haluan nähdä. Tilaisuus tuli nopeammin kuin odotin. Tallink kutsui kanssaan nopealla Megastar-laivalla PR-matkalle Tallinnaan, pääkohteena kesäkuussa avautunut Fotografiska.

Olen viime vuosina tehnyt Tallinnaan erittäin onnistuneita ja kiinnostavia reissuja. Neljä vuotta sitten valokuvausmatkan Patarein vankilaan, joka nyt on auennut uudelleen yleisölle siistittynä ja näyttelyllä täydennettynä, sekä Noblessnerin hylättyyn telakkarakennukseen, joka tänä päivänä on purettu ja saanut samaiselle paikalle ihan uutta. Sitten oli syksyinen viikonloppu, joka tarjosi katsauksen uusiin kohteisiin, kuten kiehtovaan Telliskiveen ja Maakrin alueeseen. Viimeisimpänä Pohjois-Viro roadtripin alku ja kesäsateen romantisoima Tallinna.

Nytkin ilmassa oli sateen enne, joka iltapäivällä vasta-avatussa italialaisessa Ristorante Flavoressa lounastaessa purkautui. Maahan iskeytyvät valtavat vesimassat sumensivat maiseman ja piirsivät mosaikkikuvioinnin suuriin ikkunoihin. Mutta sateisessa kaupungissa on jotain kaunista, sellaista viipyilevää tunnelmaa ja tyhjyyttä, joka etenkin suojasta tarkasteltuna voi näyttäytyä hyvinkin esteettisenä. Tällä viikolla vielä mielen hapuillessa raskaissa teemoissa, oli sää oikeastaan juuri oikea. Lisäksi se väritti Tallinnasta kertyneitä kauniita muistoja omiin mielen maisemiin sopivammiksi.

Mutta Tallinna on aina hyvä ja kaunis.

Näyttelyiden helmet

Joka kerta häkellyn siitä, miten Tallinna tarjoilee aina jotain uutta. Ja miten kansainvälinen, trendikäs, rouhea ja monella tapaa kiinnostava se on. Vanhakaupunki on toki vailla vertaa, mutta tänä päivänä kaupunki on niin paljon enemmän ja niin paljon laajemmalti. Fotografiska on vain yksi syy lisää vierailuun, mutta erittäin hyvä sellainen. Sillä yhdellä sanalla kuvattuna, Tallinnan Fotografiska on upea.

Esillä ollut päänäyttely, Jimmy Nelson – Homage to Humanity, on kiistatta upeimpia näyttelyitä, mitä olen nähnyt. Sen lisäksi, että valokuvat olivat häikäisevän hienoja, täydensivät tarinat niistä uniikin kokonaisuuden. Esillepano oli toteutettu kiinnostavasti voimakkaita väriseiniä eri alueissa hyödyntäen. Tämä on niitä näyttelyitä, jotka on koettava omin silmin! Unohduin niin kakkoskerrokseen, että loput oli kahlattava läpi ihan liian nopeasti. Fotografiskassa olisi saanut menemään aikaa paljon enemmän kuin mitä nyt oli, toisaalta onpa hyvä syy palata.

Nyt meneillään olevista näyttelyistä vaikutuksen teki myös Anja Niemen In Character. Viipyilevää tunnelmaa ja ripaus Lana del Reyn maailmasta tuttua roadtrip-henkeä ja auringon haalistamaa estetiikkaa.

Fotografiskan museokauppa ja ravintola

Fotografiska istuu Telliskiven rouheaan miljöön täydellisesti, ylipäätään koko rakennus on näkemisen arvoinen ja kiinnostava. Katutasosta löytyy loft-henkinen kahvila ihastuttavne herkkuvalikoimineen, sekä tietenkin museokauppa. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisin uppoutunut näyttelyjulisteisiin ja ehkä löytänyt kotiinkin jotain, esimerkiksi In Characterin maailmasta. Rakastan museokauppoja, eikä Fotografiskan ollut poikkeus.

Ylimmässä kerroksessa seisova ravintola noudattaa tuttua visuaalista kerrontaa. Seinustaa kiertävältä kattoterassilta aukeaa näkymät Telliskiven alueeseen ja vanhankaupungin huippuihin. Tila on yhtä aikaa moderni ja tunnelmallinen, sopiva niin illalliselle kuin lounaallekin. Avoin keittiö tuo korkeaan tilaan lähestyttävyyttä, mutta alueen muusta tarjonnasta erottaa epäilemättä ensisijaisesti näkymät. Ravintolaan pääsee luonnollisesti ilman museovierailua, mutta jos paikalle päätyy, kannattaa ehdottomasti yhdistää siihen.

Kevyt sade saatteli loppumatkaa. Kiertelin Rottermannin aluetta ja pysähdyin katselemaan uusien rakennusten yksityiskohtia. Pidän siitä, arkkitehtuurin rohkeudesta, joka kuitenkin kunnioittaa ja hyödyntää hyvällä tavalla vanhaa. Fotografiska ja sataman tuntuman kiertely herättivät poltteen suunnata taas pian yön yli matkalle Tallinnaan, ja tunnelmaan viritteli myös oppaana toimineen Henna Mikkisen ihastuttavat rappioromantiikkaa ja boheemeja yksityiskohtia rakastavan täsmävinkit. Kannattaakin kurkata vinkkejä Hennan Sooloiluja-blogista, minä ainakin aion seuraavaa kertaa vasten.

Paluumatkalla istuin korkeaselkeäisessä nojatuolissa ihan keulassa, Megastarin business loungessa ja yritin vielä jaksaa nauttia buffapöydän herkuista. Hiljalleen tummeneva taivas ja hiljaisena edessä aukeava meri saivat mielen levottomaksi. Mietin mennyttä ja tulevaa, kaikkia isoja kysymyksiä ja keskeneräisiä asioita, jotka nyt mielessä myllertävät. Mutta jos jokin oli selkeää, niin se, että palan halusta nähdä lisää. Tallinnaa ja muuta maailmaa. Kotona katselin karttaa ja siirryin ajatuksissa jo pidemmälle. Se ehkä teki hyvää, nukahdin nopeasti ja pitkän päivän jälkeen nukuin hyvin.

Matka oli PR-matka ja sen järjesti Tallink.
Kuva minusta: Business Woman.

  • Jaa
Uudemmat postaukset
Aiemmat postaukset