Volyymia hiuksiin tarrarullilla

4

Arkena en tyypillisesti jaksa laittaa hiuksia, mutta viikonloppuna tai kun aikaa on enemmän, on mukava kiinnittää hiuksiin vähän enemmän huomiota. Se kun on melko helppo tapa tuoda vähän viimeistellympää fiilistä omaan olemukseen.

Koska olen melko laiska ja ennen kaikkea osaamaton, suosin rutinoituneita tapoja. Tai oikeastaan käytössäni on vain kaksi tapaa laittaa hiukset silloin kun sen teen, joko lisävolyymia tarrarullilla tai loivat kiharat muotoiluraudalla.  Ensin mainittu tapa on ollut käytössä jo vuosia, rullien käyttö kun on superhelppoa eikä siinä yksinkertaisesti voi epäonnistua (tai ainakaan itse en ole koskaan onnistunut epäonnistumaan!).

Hiusten rullailuun menee vain hetki ja rullat päässä voi viipyillä miten pitkään huvittaa, mitä pidempään toki sen parempi. Lisäksi tekeytymisaikaa mukaan laskematta, itse hiustenlaittoaika on varsin lyhyt.

Mitä sitten rullilla saa aikaan? Ehdottomasti lisävolyymia. Hiukset kohoavat tyvestä selvästi. Myös luonnontaipuisa hius asettuu yhtenäisempään malliin ja latvat kääntyvät kauniisti samoihin suuntiin. Lisäksi hiukset säilyvät kauniimpana seuraavaankin päivään, siksi onkin oiva rutiini viikonloppuihin.

Olen rullien käytöstä kirjoittanut ennenkin, mutta edellisellä kerralla hiuksia laittaessa tuli mieleen, että ehkä voisin tehdä pienen päivityksen, ovathan hiuksetkin saaneet nyt niin hurjasti lisämittaa!

Tarrarullien pohjatyö

Pohjatyö eroaa niin muotoiluraudan käytöstä kuin tavallisesta arkipäivästänikin. Jos normaalina arkipäivänä suosin täyteläisiä jätettäviä hoitoaineita, eli voidemuotoisia, rullien pohjasta haluan superkevyen ja muotoilun pysyvyyttä tukevan.

Pesen hiukset ensin tavalliseen tapaa, mutta erityisen hoitavaa hoitoainetta tai naamiota käyttäen. Pyyhekuiviin hiuksiin seerumeiden ja voiteiden sijaan suihkuttelen selvittävää jätettävää hoitoainetta ja käytän kevyttä muotovaahtoa. Niiden päälle vielä kevyt kerros lämpösuojasuihketta. Tämän kampauksen pohjana käytetty Schwarzkopf Gliss -hoitosuihketta*, Sebastian Twisted-sarjan superkevyttä muotoiluvaahtoa* sekä DS Heat Protective -suihketta*.

Näiden jälkeen hiusten harjaus hyvin ja föönaus. Vuosia käytössäni on ollut Simply Naturalin harja (tai oikeastaan omistan kolme), joka on ensisijaisesti tarkoitettu pidennyksille, mutta on niin huippu, että on jäänyt pysyvään käyttöön. Nyt noin kuuden vuoden kokemuksella voin lämpimästi suositella! Hieman hintavampi harja kestää loistavasti ja on hellävarainen, mutta kuitenkin selvittää hiukset hyvin. Erityisesti jos taipuvuutta on takkuisuuteen, se on mainio!

Tavallisina arkipäivinä en jaksa kuivata hiuksia loppuun asti, mutta kun tarkoitus on laittaa rullat, on tärkeää, että hiukset ovat täysin kuivat ennen rullien levitystä. Kuivauksen jälkilämpö edesauttaa muodon pysymistä, joten joskus kuivaan osio kerrallaan ja rullailen sitä mukaan. Yleensä kuitenkin sen mukaan, miten on nopein, laiska kun olen.

Hiusten rullaus

Kun hiukset ovat kuivat, rullaamaan hiukset kauttaaltaan pienissä osioissa. Toisinaan suihkutan pituuteen kevyen kerroksen muotoiltavaa hiuslakkaa, kuten Wella EIMI -viimeistelysuihketta*, jonka jälkeen kierrän hiuksen napakasti rullalle.

Aloitan päälaelta, jonka jälkeen rullailen sivut ja viimeisenä niskan. Omiin hiuksiin menee vaihtelevasti (riippuen siis kuinka pieniin osioihin jaksan jakaa) 14-18 rullaa. Kun hiukseni olivat lyhyemmät, käytin isompia rullia, mutta nyt käyttöön ovat vakiintuneet halkaisijaltaan n.3,5 sentin rullat.

Tarrarullat pysyvät hyvin, mutta saatan vielä laittaa klipsin varmistamaan pysyvyyden. Kun hiukset on rullattu kauttaaltaan, föönaan vielä hetken ja annan rullien tehdä loput. Mitä pidempään niiden ehtii antaa olla, sen parempi. Jos vaikutusaikaa ei ole vähintään 40 minuuttia, en jaksa nähdä vaivaa, mutta saatan hyvinkin antaa niiden olla jopa pari tuntia. Kotona ollessa rullat päässä voi tehdä kaikkea muuta ja samaan aikaan muoto syvenee.

Viimeistely

Kun rullat ovat olleet niin pitkään kuin aikataulu sallii, rullaan ne auki käänteisessä järjestyksessä, eli niskasta edeten päälaelle. Tarrarullien kanssa kannattaa ottaa rauhallisesti, etteivät ne revi hiuksia.

Lopputuloksessa on hieman Hollywood-henkeä, mutta koska en tykkää liian laitetusta lopputuloksesta, en vie viimeistelyä kovin pitkälle vaan sormin kokonaisuuteen vähän pörröä. Toisin sanoen, en tyypillisesti käytä enää harjaa vaan asettelen hiukset käsin. Saatan suihkuttaa tyveen vielä hieman kuivashampoota ja jos kaipaan lisäpitoa, suihkutan kauttaaltaan vielä kerroksen hiuslakkaa. Itsellä kokonaisuus pitää hyvin päivän (ellei toki vaikeat sääolosuhteet tuhoa työtä), ja tyven kohotus pitää vielä seuraavanakin päivänä selvästi työstämättömään hiukseen verraten.

Tällä kertaa aikaa oli hieman turhan vähän, joten rullat ehtivät olla hiuksissa vain minimiajan.

Koska sain hetken mielijohteesta ja olemattomalla ajalla päähäni kokeilla kuvata uudella kameralla pienen klipin postauksen jatkoksi, tuli siitä lopulta yhtä hiusten haromista, kirjaimellisesti. Ehkä se silti tuo hieman lisäarvoa pelkkään kuvaan nähden.

Kiinnostaisiko muuten postaus myös toisesta tavastani laittaa hiuksia, eli luonnollisista kiharoista?

*Saatu blogin kautta.

Kuukauden kulutetut 1/2018

0

Toivottavasti kaikilla on ollut ihana viikonloppu! Itsellä ihan poikkeuksellisen kiva. Sellainen, että mieli on todellakin levännyt ja rentoutunut. Näissä fiiliksissä on hyvä jatkaa uuteen viikkoon. Mutta sitä ennen eiliselle suunnittelemani postaus, eli viime kuussa loppuneet kosmetiikat.

1 Biozell  Syväkosteuttava Hoitoaine* ei ole suosikkini. Biozellilla on monia huipputuotteita, mutta tämä ei vain ole sykähdyttänyt. Hoitoaine on turhan paksua omaan makuun ja siten vähän vaivalloista käyttää (erityisesti saada ulos purkista). Paksu koostumus antaa odottaa superhoitavuutta, mutta en kokenut hiuksia silti mitenkään poikkeuksellisen sileiksi tämän jälkeen. Ihan ok, mutta ei sellainen, jonka pariin välttämättä palaisin uudelleen.

2. AVON Advance Techniques Shampoo ja Hoitoaine* oli toimiva pari. Ensimmäinen AVONin hiustenhoitotuote, mitä olen koskaan käyttänyt, ja siten en oikein osannut odottaa mitään. Tämä toimi omiin kuivuuteen taipuvaisiin karheisiin hiuksiin oikein hyvin. Näiden innoittamana voisin siis hyvinkin kokeilla muitakin AVONin hiustuotteita!

3. Sunsilk Pro Heat Shampoo* on ollut todella positiivinen ylläri, kuten saman sarjan hoitoainekin. Itse asiassa tykkäsin tästä niin paljon, että suuntasin ostamaan samaa, mutta en löytänytkään parista poikkeamastani kaupasta. Ostin sitten toisen Sunsilkin shampoon, joka ei kuitenkaan ollut niin mieleen kuin tämä. En tiedä onko tätä enää saatavilla ja jos, niin mistä löytyisi, mutta joka tapauksessa, juuri tämä sopi hiuksilleni loistavasti. Shampoo oli sopivan kevyt eikä liian hoitava, kun taas hoitoaine sai pituuden ihanan pehmeäksi!

4. Everyday Mineralsilta kului loppuun kaksi Semi Matte -pohjaa, jotka ovat suosikkejani. Sävyt Golden Beige (3W) ja Golden Light (2W), joista ensin mainittu oli juuri hyvän sävyinen, mutta jälkimmäinen aavistuksen liian vaalea, mikä tarkoitti sitä, että pääasiassa sekoitin sitä muiden EM:n pohjasävyihin. Omistan siis useampia pohjia, joita tapaan miksailla keskenään ihon kulloisenkin tarpeen mukaan – kesä ja talviaikana ihon sävyllä kun voi olla mainittava ero! Joka tapauksessa, ihan loistavia luottotuotteitani molemmat – lisää näistä löydät Parhaat mineraalimeikkipohjat -postauksesta.

5. Lily Lolo Mineral Bronzer, sävy Bondi Bronze on ihana. Kiistatta suosikkibronzerini, ja enemmän tästä kirjoitinkin viikko sitten samaan postaukseen kuin edeltävistä EM:n tuotteista. Superriittoisa aurinkopuuteri, ja kaunis luonnollinen sävy, joka on käytössä vuoden ympäri. Hinta-laatusuhde todella kohdallaan.

6. YSL Touche Éclat on tuote, jota ilman en halua olla! Nykyään pidän huolen, että varastossa on ainakin yksi, jotta voin heti korkata uuden kun käytössä oleva loppuu. Harmillista on, ettei pakkauksesta mitenkään voi nähdä kun viimeiset vedot ovat käsillä, joten ikäviä yllätyksiä varten olen kokenut hyväksi keinoksi pitää yhtä koko ajan odottamassa kaapissa. Ihana tuote, joka tuo valoa kasvoille ja on arkimeikkini luottopalanen. En nykyään käytä luomiväriä kovin usein, mutta tätä ehdottomasti. Hintava, mutta toimiva!

7. Lumene Gel Effect*, sävy Valkeat illat (nro 45) on yksi parin viime vuoden suosikkikynsilakkasävyistäni. On todella harvinaista, että saan kynsilakan kulutettua loppuun (etenkin kun nykyään käytän kynsilakkaa niin kovin harvoin), mutta nyt Prahan reissulle kynsiä lakatessa huomasin, että nämä molemmat ovat tyhjillään ja kaavin ihan viime rippeitä kynsille. Täytyy tosin myöntää, että sävy ei enää hurmannut niin kuin vaikka vielä viime vuoden alussa, mikä johtuu ehkä siitä, että olen lipunut yhtä luonnollisempien sävyjen suuntaan ja tämä tuntui jopa aavistuksen liian näkyvältä. Toisaalta taas sävy on todella kaunis, ihana hentoon roosaan taittuva. Lisäksi pigmentti on mieletön ja pysyvyys muutenkin mainio!

8. H&M Beauty-huulipuna sävy Peach Fuzz oli yksi viime vuoden suosikkihuulipunistani! Suuntasin jo H&M:lle ostamaan loppuneen tilalle uutta, mutta en tullut tarkistaneeksi sävyn nimeä ja ostin muistinvaraisesti päätyen vahingossa liian beigeen. Tässä siis täydellinen nudesävy, sellainen häivähtävän persikkaisen roosaan taittuva. Todella raikas ja kaunis! Ehdottomasti saatava uusi.

9. Urban Decay Eyeshadow Primer Potion on yksi luottotuotteistani. Tämä purkki kesti ikuisuuden, eli todella riittoisa tuote. En järin tykkää pakkauksesta, levitintöpsykkä (vai mikä lie) on hankala käyttää ja mieluummin levitän tuotteen sormella. Itse aine on kuitenkin niin mainiota, että epämieluisasta pakkauksesta huolimatta palaan tämän pariin yhä uudelleen. Pitää siis silmämeikin todella hyvin paikoillaan, ilman tätä luomet rasvoittuvat hetkessä ja luomiväri karkaa uurteisiin. Sopivan luonnollinen sävy, joten käytän tätä vaikka en laittaisi luomiväriä lainkaan.

10. YA Naturae Suihkugeeli* oli oikein kiva. YA:n luonnonkosmetiikkasarja on muutoinkin yllättänyt positiivisesti. Hinta-laatusuhteeltaan mainioita tuotteita, jotka on vieläpä kehitetty ja valmistettu Suomessa. Tässä suihkugeelissä oli miedon luonnollinen ja raikas tuoksu.

11. Cien Clensing Milk* oli positiivinen yllätys. En yleensä pidä puhdistusmaidoista, sillä ne eivät pääsääntöisesti ole tarpeeksi tehokkaita rasvaiseen taittuvalle iholleni, mutta tämä puhdisti jopa meikin yllättävän hyvin eikä jättänyt ihoa liian voiteiseksi. Hintaansa nähden siis varsin kiva tuote! En kuitenkaan hurahtanut puhdistumaitoihin, mutta tämä oli omaan makuun niitä harvoja, jotka tuli käytettyä loppuun eikä annettua eteenpäin äidille, joka on enemmän mietojen puhdistusmaitojen käyttäjä.

12. Sebastian Twisted  Mask* oli ihan huippu! Twisted-sarjaa kehuinkin muutama postaus takaperin, joten kannattaa käydä lukemassa enemmän sieltä. Kyseessä siis luonnonkiharille ja -taipuisille hiuksille suunnattu sarja, ja tämä hiusnaamio oli parhaita vähään aikaan. Ihanan hoitava ja jätti kivan pehmeän ja helposti käsiteltävän lopputuloksen. Tykkäsin todella!

13. Argan Care Vitalizing Treatment* oli melko mitäänsanomaton. Tämä päätyi harvakseltaan käyttöön, kunnes lopulta päätin, että se on saatava pois kylppäristä pyörimästä ja käytin tietoisesti loppuun. Se ehkä kertoo jo tarpeeksi, eli ei todella valloittanut. Kevyesti hoitava, muttei riittävän hoitava itselle. Ei huono, mutta ei mitenkään erityisen hyväkään.

14. Yotuel Classic Mint* -hammastahna on suosikkini, niin Yotuelin hammastahnoista kuin hammastahnoista ylipäätään. Vuosikausia käytössä ollut, ja lukeutuu jo luottotuotteisiini. Raikas, tehokas ja muutenkin miellyttävä käyttää. Lämmin suositus!

*Saatu blogin kautta.

Lauantaiaamun ajatuksia

5

Naapuri aloitti viikonloppuremontoinnin aikaisin, niinpä itsekin kömmin peiton alta poikkeuksellisen ajoissa ja keitin täyden pressopannullisen kahvia päästäkseni käyntiin.

Olen jokaisena tämän viikon yönä nähnyt painajaisia, mikä on poikkeuksellista itselle. Joskus se ei ollut, on ollut pitkiäkin ajanjaksoja elämässäni kun olen lähes pelännyt mennyt mennä nukkumaan omien unien todentuntuisuuden takia. Sellaista ei ole ollut enää vuosikausiin, suuret elämänmuutokset laukaisivat jotenkin senkin asian ja aloin nukkumaan levollisemmin. Edelleen olen huonouninen ja nukahtaminen voi olla hyvin vaikeaa, mutta painajaisia näen (tai muistan nähneeni) todella harvoin. Siksi tämä reilu viikko on ollut poikkeuksellista aikaa.

Totta kai olen analysoinut alitajuntani kummituksia. Ehkä siihen vaikuttaa äidin joutuminen takaisin sairaalaan pari viikkoa sitten. Tällä kertaa selvittiin vähemmällä, mutta kesällä vellonut huoli hyökkäsi iholle. Lisäksi näin alkuvuonna mieleen on hiipinyt työpohdinnat, pidän todella monista tällä hetkellä töissä käynnissä olleista projekteista, mutta samalla on alkanut kaipaamaan uusia lähitavoitteita. Mitä osaamista erityisesti haluaisin kehittää ja millaista työarkea haluan viettää vaikkapa ensi vuonna?

Niin, ja sitten suhde. Kun viikko sitten tiedustelin ystävältäni, mitkä hän näkee kohdallani blogiani ajatellen erityisen kiinnostaviksi teemoiksi, esiin nousi ihmissuhteet sekä tyyli. Jälkimmäisestä en tiedä miten siitä osaisin kirjoittaa tai puhua, kuvat ehkä kertovat enemmän. Ensimmäisestä taas saattaisin osata, mutta en tiedä haluanko. Ihmissuhteissa kun on se aspekti, että vaikka miten valitsisin sanani, ne kertovat aina myös toisesta. Sellaisesta, joka ei valinnut päätymistä kaikille avoimiin teksteihin. Ja sitä yksityisyyden oikeutta haluan kunnioittaa.

En muista kerroinko joskus, mutta itselle herätys oli blogin alkuaikojen suhde. Ensimmäisinä blogivuosinahan kerroin huomattavasti avoimemmin suhteeseenkin liitännäisistä asioista. En koskaan paljastanut kasvoja tai tunnistettavia yksityiskohtia, mutta kerroin sanoin enemmän.

Se suhde päättyi ja toinen osapuoli tapasi naisen, joka sattui olemaan blogini pitkäaikainen lukija. Linkki tietenkin kävi ilmi nopeasti ja käytännössä uutta suhdetta alkoi varjostaa vertailu siihen, millainen uusi kumppani kuvitteli meidän suhteen blogin perusteella olleen. Suhde lopulta kariutui, mutta myös pysäytti ajattelemaan, että olen tahtomattani avoimuudellani kertonut myös toisen elämää.

Tietenkin, toisella olisi ollut milloin tahansa oikeus ja mahdollisuus sanoa, ettei sitä halua, mutta sen jälkeen olen jotenkin omavaltaisesti suojellut myöhempiä kumppaneitani. Heillä on oikeus siihen, että he kertovat suhteestaan minuun muille haluamallaan tavalla, ei niin, että minä kerron heidän puolestaan. Maailma kun on pieni, aina löytyy joku linkki ja joku kuitenkin tunnistaa. Siksi aihe on hankala. Mielelläni kirjoittaisin enemmän, koen ihmissuhteet äärimmäisen kiinnostaviksi aiheiksi, mutta kaikkein tärkeimmäksi koen silti antaa oikeuden yksityisyyteen myös tulevaisuuden suhteen.

Mutta sivupolun kautta takaisin alkuun. Ehkä alitajunta on myös työstänyt suhdetta, tai siihen liittyviä pelkoja. Matka oli ihana, viikon sen jälkeen hypin seinille, sitten taas rauhoituin. Huomaisin, ettei se ollut sitä vain oman pääni sisällä. Sen jälkeen asiat ovat olleet paremmin ja yli kahden vuoden jälkeen on löytynyt uudenlainen taso. Pysähdyn säännöllisesti miettimään, että ihanko totta kaikkien näiden kuukausien jälkeen nyt ollaan tässä näin. Se tuntuu absurdilta, odottamattomalta. Samalla ihanalta, mutta hetkittäin myös pelottavalta. Olotila on uusi, mielen täytyy prosessoida. Koska helppouden tunne on vielä niin uusi, siihen ei myöskään osaa vielä luottaa ja ikään kuin pelkää sen katoavan. Menee hetki tottuessa uuteen, pureskellessa sitä hämmentävää tunnetta, että yhtäkkiä, kaikki tuntuu jotenkin mukavalle, mutkattomalle. Että voisiko se olla tällaistä myös tästä eteenpäin, uskaltaisiko siihen luottaa? Ehkä niiden ajatusten takia, tai ehkä noiden kaikkien edellä mainittujen asioiden takia, uniani ovat kiusanneet menetykset ja niiden mitä mielikuvituksellisimmat uhat.

Mutta tämän aamuisen ajatusvyöryn jälkeen toivotan kaikille ihanaa viikonloppua, omaani kuuluu tuon edellisen kappaleen päähenkilön seurassa viipyilyä taas hetken näkemistauon jälkeen. Aika kivaa!