Kävin tänään kotimatkalla ostamassa pienen pullon kuohuvaa illaksi. Olisi kaapissa ollut sampanjaakin, mutta sen korkkaan ehkä vasta reilun viikon päästä. Vaikka oikeastaan olisi ollut syytä nytkin, ei vain ole tässä väsymyksessä sellainen olo, että tekisi mieli annosta enempää. Joka tapauksessa skoolattava on! Ihan perjantaillekin voisi, tai vaikka sille, että enää on enää piirun verran päälle viikko töitä, tai pikemminkin virallisesti vain neljä työpäivää (huh!).

Suurin syy on kuitenkin se, että tällä viikolla saapui vahvistus yrityksen rekisteröinnistä. Tavallaan se on vain pala paperia, mutta itselle silti iso asia ja tärkeä etappi. Tavallaan tästähän vasta työ alkaa, mutta silti, nyt minulla on yritys. Hymyilyttää kirjoittaakin se.

Tämänkin lomakkeen käsittely oli supernopeaa, laitoin ilmoituksen käsittelyyn tasan viikko sitten alkuillasta ja jo seuraavana arkipäivänä kilahti sähköpostiin vahvistus ja juuri sopivasti tänään perjantai-iltapäivänä posti toi paperisen dokumentin. Paperityöt ovat edenneet vauhdikkaammin kuin olisin osannut odottaa, sen sijaan nettisivujen kanssa on takunnut eikä syy ole kenenkään muin kuin itseni: perfektionismi puskee pintaan ja viilaan yötä myöten pikkujuttuja. Domainit on rekisteröity, sivu on pystyssä, mutta käynnissä on sellainen tein ite ja säästin -moodi, eli päätin tehdä sivun asennuksen jälkeen lopun itse sisältörakenteesta visuaaliseen ilmeeseen. Pidän siitä kyllä, oikeastaan aika paljonkin, mutta aikaahan se vie kun ei aina ihan osaa päättää mitä haluaa tai sitten ei vain löydä sitä, mistä saa sen mitä haluaa.

Päätinkin antaa itselleni siinä armoa. Olin ajatellut saavani nettisivut julki heti kun päivätyöni päättyy, mutta tällä viikolla tajusin, että aikapaine on ihan vain itseni määrittelemä. Oikeastaan alunperin se tuli siitä, että jo kesän alussa lupasin lähettää eräälle erittäin potentiaaliselle asiakasyritykselle portfolioni ja olin silloin paljon optimistisempi aikatauluista. Tunnollisuus on pitänyt kiinni asioiden nopeuttamisesta, mutta samaan aikaan tajuan, ettei maailma pariin viikkoon kaadu, ei edes yrittäjyyteni. Sitä paitsi kaikki ovat nyt kuitenkin lomalla ja minäkin tarvitsen ihan oikeasti lomaa, joten eiköhän elokuun taite ole ihan riittävän hyvä aika kunnon käynnistymiselle.

Mekko ja korikassi: & Other Stories / Tennarit: Superga, saatu blogin kautta

Jos tarkkoja ollaan, tänään olisi pitänyt olla lomapäivä, eikä suinkaan lähemmäs kuutta venähtänyt työpäivä. Mutta toisaalta, kaatosadetta katsellessa totesin, että ihan hyvin sen päivän voi viettää näinkin, tuleepahan hoidettua asioita, jotka kuitenkin pyörivät mielessä.

Sitä paitsi, eilen oli ihana lomapäivä, ihan sellainen kesäidylli. Oli kamerakin mukana ja kaikki, mutta jossain välissä päivää ajattelin, että nyt tarvitsen enemmän aikaa ilman. Kävelimme miehen kanssa Bodomijärven reunaa pitkin ja söimme jäätelöä Oittaalla rannan tuntumassa. Aurinko sai reppua kannattelevan selän kosteaksi ja hiekkatien varrella avautuvat niittykukkapellot kuljettivat mielessä paljon Espoota kauemmas. Kerran tunnissa kulkeva bussi lennätti kuuman ilmavirran ohi kurvatessaan. Pysähdyimme katselemaan aitauksessaan käyskenteleviä hevosia, tienvarteen kasvanutta päivänkakkaramerta sekä vanhoja tammia, joista yhden valtava runko muistutti matkoilla nähtyjä satukirjamaisia puita.

Perillä pikkuinen puumökki tarjosi saman tuoksumaailman kuin lapsuuden kesien leikkimökki. Ikkunalaudalle kuollut hyönteinen ja kellastuneet kuvat seinällä veivät aikamatkalle. Istuimme tuvassa ja pelasimme hyllyltä löytynyttä kulunutta lautapeliä ja selailin käteen sohvan viereltä sattunutta korvamerkkien koristamaa kirjaa. Mietin samaa kuin toisinaan kirjastonkirjoja lukiessa, kenen käsissä ne ovat olleet, millaisia ajatuksia herättäneet ja miksi juuri jokin kohta on alleviivattu tai sivu merkitty.

Kävelimme metsässä ja katselimme paikkoja, jotka kuulemma joskus olivat olleet vähän vähemmän luonnon valloittamia. Ympärillä puut huojuivat hiljaa tuulessa ja katselin nurmikolle kannetusta pihatuolista kesäpilvien liikkeittä sinisellä taivaalla. Lukuisat lähes sähkönsiniset sudenkorennot pörräsivät läheisissä pensaissa ja aurinko sai niiden pinnan hohtamaan metallisina. Järvellä tuntunut tuuli oli puiden suojaamalla pihalla vain kaukainen suhina, muuten ympäröi sellainen luonnonhiljaisuus, jonka voi löytää kesäpellolla kävellessä tai mökin kuistilla istuessa.

Luin lehteä huhtikuulta. Sellaista, jota en yksinkertaisesti ole ehtinyt näinä kaikkina viikkoina ja kuukausina sen saapumisen jälkeen edes avata. Lämpö tuntui ihanalta iholla ja jossain vaiheessa niiden iltapäivän tuntien aikana lehti luisui syliin ja nukahdin raidallisella pehmusteella verhoiltuun muovituoliin. Sellaista kai mökkielämä parhaimmillaan on.

Oikeastaan en ole sen tyylinen. Kaipaan tekemistä mökeilläkin, jos niille edes jaksan lähteä. Mutta nyt itsestä kuoriutui  ihan toinen ihminen. Se ihminen olisi voinut jäädä siihen tilaan, jossa arki tuntui kaukaiselle ja uni tuli vaivatta. Sellaiselle taitaa olla tällä hetkellä tarvetta.

Idylliä rikkoi ainoastaan se, että jossain kaiken pysähtyneen ajan keskellä jouduin kännykän kautta pysytellä ajan tasalla tulevien nettisivujen asennuksen etenemisestä ja yrittää olla ajattelematta sitä, että parin päivän loma jäikin vain yhteen. Mutta siinä hetkessä ne tuntuivat silti pieniltä vaivoilta, kuten myös maksimaalisiksi pahkuroiksi kohonneet hyttysen puremat, joita sain ympäri kehoani kannettavaksi päivän aikana.

Hame: Minimum / Korilaukku: Mango / Toppi: KappAhl, saatu blogin kautta / Sandaalit: Moheda

No jopas kesäkuu on juossut! Juuri tänään totesin, että en ole oikein vielä ehtinyt sisäistää, että ollaan jo pitkällä kesässä. Toisaalta en ole niin huolissani asiasta, enää 10 työpäivää jäljellä ja sitten ehtii tarkastella kesää ihan uusin silmin. Lisäksi aion ottaa takaisin blogiviiveitä, paljon aiheita kun on mielessä, muttei vain ole muiden kriittisempien asioiden ohella ollut aikaa tai energiaa laittaa niitä työn alle. Siksi kai tässä toukokuun kosmetiikkayhteenvedossakin meni näin kauan, mutta sentään vielä seuraavan kuun puolella. Juuri ja juuri.

1 Unna Nordic Havu Balancing Toner* on koivunmahlaa ja katajavettä sisältävä suihkutettava hoitovesi, mutta omasta pullostani hajosi jo hyvin varhaisessa vaiheessa pumpputoiminto, niinpä käytin sen perinteisen kasvoveden tapaan. Hoitava ja miellyttävä vesimäinen tuote ilman puhdistavaa ominaisuutta. Kiva tuote, mutta viallinen pakkaus vähän hankaloitti käyttöä.

2. Mádara Ultimate Facelift Day Cream* nimi lupaa melkoisesti, mutta ei todella ole niin tujua tavaraa kuin nimi antaa ymmärtää. Ei siis todella kannata odottaa kasvojenkohotusta tai muita ihmeitä tämän voiteen valitessa, mutta sen sijaan mainiota päivävoidetta kyllä. Tykkään ylipäätään paljon Mádaran voiteista paljon, eikä tämä ole poikkeus. Todella miellyttävän tuntuinen ja hyvin imeytyvä voide, joka sekä kosteuttaa että hoitaa, mutta ei tunnu raskaalta iholla. Sopii erinomaisesti meikin alle. Voisin mieluusti päätyä tähän uudelleenkin!

3. Favora Pehmeä Puhdistusvaahto on erittäin miellyttävä ja hellävarainen öljytön vaahtoputsari, joka poistaa kaiken meikin ihoa kuvittamatta. Hinta-laatusuhde erinomainen! Lisää löytyy aiemmasta putsaripostauksesta.

4. Lily Lolo meikkisivellin on ollut pitkään yksi lemppareista ja palvellut monta vuotta. Nyt se on jo jonkin aikaa vedellyt viimeisiään ja keskiosa ihan rastoittunut, eli oli jo aika vaihtaa uuteen. Käytössä on muutamia Lily Lolon siveltimiä ja olen tykännyt niistä paljon, hinta-laatusuhde on hyvä ja kestävät pitkään. Nyt nappasin käyttöön alesta toisen merkkisen synteettisen siveltimen, mutta tarvitsisin vielä pari muutakin uutta ja mietin, tilaisinko ne Lily Lololta vai pitäisikö vaihtelun vuoksi testata jotain toista brändiä.

5. YSL Touche Éclat -valokynä tällä kertaa söpössä kausihylsyssä. Ihana tuote, mutta harmittaa vietävästi, että on täällä niin kallis. Tämän mies toi reissultaan, jossa lentokenttähinta oli 29 euroa, täällä tavaratalossa hinta on helposti jotain 44 euron paikkeilla, mikä on mielestäni ihan liian suolainen hinta pari kuukautta kestävälle tuotteelle. Mutta minkäs teet, lemppareita kun on, niin pulitan sen mitä kulloinkin pitää, mutta tietty yritän ajoittaa uusien hankinnat reissujen yhteyteen. Nyt valitettavasti vain sellaista ei ole edessä, joten pakko kävellä Stockalle tai Sokokselle ostoksille.

6. Lumene Kulmakynä, sävy light brown on huippu! Menen aina sekaisin siitä, kummasta tykkäänkään enemmän, light brownista vai grey brownista, mutta nyt rinnakkain molempia testattuani (etenkin näin kesäkautena, juuri tämä vaaleanruskea tuntuikin mieluisammalta, mutta menin vahingossa ostaneeksi harmaanruskean. Onneksi kumpikaan ei ole huono, joten varmasti tulee sekin käytettyä!

7. H&M Beauty High Impact Eye Color, sävy fine china on niitä harvoja luomivärejä, joihin todella olen koukuttunut. Mieluusti suosisin jotain toista merkkiä, mutta en ole jaksanut aloitta vastaavan etsintää muualta, joten pitäydyn hyväksi havaitussa. Täydellinen sävy arkeen ihan yksistään ja juhlaan tummemman luomivärin rinnalla.

8. Love, Beauty & Planet 2 Minute Magic Mask* oli kuin hiuksilleni tehty! Superhoitava ja selvittävä, muttei tippaakaan hiuksia latistava naamio. Iso plussa nopeasta vaikutusajasta ja tietenkin vegaanisuudesta. Tuote jätti hiukset pehmeiksi ja todella helposti kammattaviksi. Tämän pariin tulen vielä palaamaan!

9. Maria Nila Head & Hair Heal Masque* on rauhoittava naamio, joka sopii käytettävän myös päänahan hoitoon. Koska itsellä ei päänahassa ole erityistarpeita, käytin vain hiusten pituuksille normaalin naamion tapaan. Toimi siihen tarkoitukseen myös hyvin. Ei mitenkään erityisen hoitava naamio, mikä varmaan johtuukin soveltuvuudesta myös tyvelle. Kaiken kaikkiaan perushyvä ja tuttua Maria Nilan laatua sekä vegaaninen. Ehkä kaipaan kuitenkin omille hiuksille vähän tätä selvittävämpää naamiota.

10. YOPE Marigold Natural Hand Soap* on lapsille suunnattu, mutta itsehän tietenkin lapsenmielisenä ihastuin pakkauksen visuaaliseen ilmeeseen! Kiva lisä myös puolalaisuus (vähemmän tulee vastaan kosmetiikkaa Puolasta) sekä tietenkin luonnonmukaisuus (vaikkei olekaan sertifioitu). Ilahduttava näky kylppärissä, mutta harvemmin enää ostan käsisaippuoita pullossa vaan niiden sijaan täyttöpusseissa täyttäen jo olemassa olevaa pumppupulloa.

11. Rexona Biorythm Dry & Fresh. Vaikka olenkin siirtynyt paljon luonnonkosmetiikkaan, deodoranttia en ole vielä onnistunut kokonaan korvaamaan. Olen kyllä kokeillut useita ja käytän vapaapäivänä luonnonkosmetiikan dödöä, mutta silti kun tarvitsen tehokasta koko päivän kestävää (eli toimistopäivinä), tartun vielä perinteiseen. Silloin valintakriteerinä on pitkälle helppous, eli mitä nyt pienestä lähikaupasta sattuu löytymään, kuten vaikka tämä Rexona. Olen kuitenkin ajatellut, että nyt arjen muuttuessa alan suosimaan entistä tietoisemmin myös tässä kohtaa luonnonkosmetiikan versioita.

12. Beautyblender Liquid Blender Clenser* oli loistava! Vaikka tuote on tarkoitettu ensisijaisesti meikkisienille, käytin sitä myös siveltimien putsaamiseen. Näppärä muoto ja helppo pumppupää teki tästä tosi miellyttävän käyttää, mikä taas lisäsi helposti unohtuvaa siveltimien ja meikkisienten puhdistamista. Superriittoisa ja muutenkin näppärä pitää esillä. Lämmin suositus!

13. Yotuel Classic Mint kulkee edelleen vakkarihammastahnana arjessa mukana. Nyt tosi olen ensimmäistä kertaa ottanut rinnalle myös luonnonkosmetiikan hammastahnan, joten mielenkiintoista saada vertailukohtaa. Yotuelista lisää täällä.

14. Sebastian Twisted Styling Cream* noudatti samaa huippua linjaa kuin koko Twisted -sarja. Loistavasti karheille ja luonnontaipuisille hiuksille sopiva sarja, joka silottaa ja kosteuttaa hiusta. Tämä muotoiluvoide tarjosi kivasti hoitavuutta, eli riitti sellaisenaankin jätettäväksi hoitoaineeksi, mutta käytin toisinaan hiusöljyyn yhdistettynä. Ei itsessään kiharra, mutta kosteuttaa ja siten tuo hallittavuutta ja taipuisille tai kiharoille hiuksille.

15. Batiste Original & Rose Gold Dry Shampoo ovat kaksi suosikkiani Batisten kuivashampoista. Toki käytän muitakin, enkä edes kaikkia ole testannut, mutta kun olen kuivashampoo-ostoksilla, kaikella todennäköisyydellä päädyn jompaankumpaan näistä. Sopivat loistavasti omaan hiusväriin ja sekä freesaavat että tuovat kevyttä rakennetta hiuksiin. Ihan lempparit!

16. Schwarzkopf Got2b Fresh it Up Dry Shampoo* oli kiva perustoimiva kuivashampoo. Ei ihan yltänyt Batisten tasolle, mutta tuli kuitenkin käytettyä ja uskaltaisin tarvittaessa napata matkaan isommankin koon.

*saatu blogin kautta

Voihan väsymys. Olisi paljonkin kuulumisia, josta voisi kirjoittaa. Niiden kiinnostavuus onkin sitten toinen asia. Voisin valittaa siitä, kuinka en oikeastaan ole nukkunut pitkään aikaan katkonaisia pätkiä enempää. Tänään ajattelin vihdoin päivittää blogia kunhan työt on hoidettu, mutta työläppärin suljettua vajosinkin horrokseen, josta tuntui lähes mahdottomalta enää koota itseään ylös. Mutta tässä olen, ikkunasta lipuvan raikkaan ilmavirran edessä kotisohvalla. Ainakin hetken, oikeasti odotan jo sänkyyn paluuta vaikka se ei tarkoittaisikaan nukkumista.

Kirjoittaa voisi vaikka kuinka siitä, kuinka lopulta sain liiketoimintasuunnitelmani ja rahoituslaskelmani pakettiin ja lähetettyä eteenpäin myöhään tiistai-iltana. Miltä tuntui huomata heti seuraavana aamuna sähköpostiin tullut viesti myönnetystä starttirahasta yritystoiminnan alkuun (hyvälle, se tuntui tosi hyvälle). Ehkä kiitos yhden saavutetun etapin, nukuin viime yönä lähes yhtäjaksoisesti koko yön. Hassua kyllä, sen jälkeen olin tänään väsyneempi kuin monena muuna päivänä.

Tai oma lukunsa olisi jo ihan se, millaista oli istua sparrailtavana kahden supermyyntiammattilaisen kanssa ja yrittää välistä löytää itselle sopivia oppeja ja ideoita, joita jalostaa omaan alkavaan yrittäjyyteen. Voisin myös kirjoittaa toisesta tapaamisesta, jonka jälkeen nolotti vietävästi. Koin edustaneeni itseä ja osaamistani ihan pohjanoteerauksella ja lapsellisten punasteluiden saattelemana, ja kierin sen jälkeen inhottavassa ”olisi pitänyt” -tunteessa. Toisaalta otin siitä opikseni. Myöhemmin tosin huvitti saatuani työehdotuksen tuosta samasta paikasta, ei kai se sitten mennytkään sentään ihan niin huonosti. Hitsin itsekritiikki.

Tai kun ihan vasta havahduin siihen, että aluillaan on jo pari asiakkuutta. Minulla, joka en vielä ole edes saanut nettisivuja pystyyn. Mistä päästään tällä hetkellä kovasti työllistävään to do -listaan, jota yritän ratkoa pala kerrallaan työpäivien jälkeen. Myönnän, etten ole ollut parasta tai kärsivällisintä seuraa viime aikoina.

Totesin vastikään, että vaikka kyselen ja ammennan tietoa ympäriltä, niin silti valtavan määrän tietoa on matkan varrella joutunut kaivamaan kiven alta, opettelemaan alusta ja siinä lomassa elämään inhottavassa epäselvyydessä. Kirjallisten suunnitelmien valmistuminen oli vasta yksi kohta, sivut, sisällöt, logot, perustamiset, kirjanpidon sinetöinnit ja moni muu palanen on vielä kesken. Kai siksi käyn vielä öisin niin kierroksilla, etten vain nukahda. Ja kun en nuku, unohdan asioita. Vastata ystäville, vastata sähköposteihin tai ihan vaikka vain pakata aamulla töihin lähtiessä mukaan perusasioita.

Mutta hei, enää pari viikkoa ja sitten on jo toisin. Se on hullun lyhyt aika, joten olkoonkin jos en nuku nyt, aion antaa itselleni luvan lepoon heinäkuun puolessa välissä – silloin kuitenkin koko Suomi lomailee, joten miksen minäkin voisi.

Mekko: KappAhl Vintage Stories, saatu blogin kautta / Kengät: Zara / Laukku: Coccinelle
Kuvat: Nina, Tunnetila

En oikein ole ollut juhannusihminen. Kesäihminen kyllä, mutta sellaisiin perinteisiin juhannuskuvioihin en vain ole istunut, joissa linnoittaudutaan askeettisen mökkielämän äärelle, saunotaan, grillataan ja kuoritaan auki olutlaatikko. Enkä liioin niihin, joissa edessä on yksin haahuilua kaupungissa kun kaikki muut ovat kadonneet muualla Suomeen.

Siksi olenkin nauttinut siitä, millaiseksi juhannusviikonloput nyt näyttävät kehittyneen. Ja tällä menollahan itsestä kehittyy vielä erittäin juhannusihminen! Keskikesällä on ihana nauttia luonnosta ja lähiseuduista, se ikään kuin kuuluu juhannukseen ja muutenkin kannatan lähimatkailua. Mutta hienoa on ollut löytää tapa toteuttaa sitä itselle sopivalla tavalla, mikä on olemalla sopivasti aktiivinen. Niinpä tällainen pari yötä Kuopiossa kaupunkia lähialueineen tutkien ja yksi yö Joutsassa luonnon keskellä oli mitä täydellisin yhdistelmä. Kuopio oli itse asiassa niin kiva, että siellä olisi voinut hyvin viipyä vielä yhden yön, mutta toisaalta oli kiva päästä (ihan liian) pitkästä aikaa käymään ystävän luona Joutsassa. Erilaisen viimeisestä vierailusta teki myös se, että ensimmäistä kertaa en matkannut punaiselle mökille metsän keskellä yksin vaan miehen kanssa.

Tämänkaltaisessa mökkielämässä on mukavaa se, että mökki ei oikeastaan ole mökki, vaan pikemminkin koti. Lisäksi lähialueilla on suhteellisen paljon nähtävää, joten oleminen ei suinkaan tarkoita oleilua, ellei niin halua. Oikeastaan ainoa miinus oli hyttyset, joiden hyökkäykseltä hädin tuskin selvisin. Nyt mukana oli myös koiravieras, joka piti huolen, ettei toimetonta hetkeä tule. Näihinkin kuviin oman sävynsä toi karvainen kuvausassari, joka oli sitä mieltä, että kepin heitto on paljon tärkeämpää kuin kuvien ottaminen. Ehkä onkin, mutta saatiin silti muutamat.

Mekko: Oasis / Korikassi: & Other Stories / Sandaalit: Moheda

Juhannus on saanut raamit ja laukku on pakattuna valmiina lähtöön. Aikataulujen oli sopeuduttava juhannusruuhkiin, jotenkin onnistuin unohtamaan Helsingistä torstaina pois pyrkivien määrän ja vastaavasti sunnuntaina palaavien. Niinpä oli otettava mitä jäljellä reiteissä oli, mutta onneksi sentään vielä oli jämiä ja kotimaan minireissu toteutuu. Ensin pariksi päiväksi Kuopioon ja lopussa vielä mökkielämää Joutsassa. Toivottavasti säät suosivat, kuten viime viikonloppuna. Tuolloin poikkesimme Viinimaan kutsumana Katajanokan Holiday -ravintolassa järjestetyssä Rosé All Day -tapahtumassa. Eli koko päivä roseeviinejä, joita sai maistella lunastetulla leimapassilla (meidän osallistuminen saatu blogin kautta) – mikä loistava idea!

Ihastuin myös Holidayhin. Olen lukuisia kertoja kävellyt tai lenkkeillyt tämän Kanavarannassa sijaitsevan ravintolan ohi, mutten koskaan ennen poikennut sisään. Holidayn terassia olen ihastellut usein, ja oli ilo huomata, että sama fiilis jatkui sisällä. Olin ehkä odottanut fiinimpää paikkaa, mutta ravintola olikin varsin viehättävä ja miellyttävän rento.

Holidayn avokadopasta ihastutti pinkillä pecorinokreemillä, mutta avokadoa olisi saanut olla enemmän. Jälkkäriksi kuumaan kesäpäivään istuvat jäätelöannokset Sunday ja Monday. Ja kaikkien kanssa tietenkin roseeta!

Roseeviiimenussa oli yhteensä 15 roseeviiniä, joista neljä kuohuvia. Leimapassit täyttyivät ihan huomaamatta ja lopulta maistelimme kuutta eri viiniä ja yksimielisen suosikin! Vertaillessa pystyi kiinnittämään ihan uudella tapaa huomiota nyansseihin ja ihastuimme mineraaliseen roseeseen ja kokonaismakuuprofiililtaan kaikkein tummimpaan sekä marjaisimpaan viiniin.

Viiniarviot testijärjestyksessä:

Matua Rose
Uusi-Seelanti, 14,99€
Arviot: minä 3/5, mies 3,5/5

Halusimme kokeilla jotain voimakkaamman makuista roseeta, mutta emme oikein osanneet kääntää pyyntöä viinikielelle. Saimme aromikkaan Matua Rosen, ja sitä maistellessa ymmärsimme, että oikeastaan taisimme tarkoittaa marjaisaa. Mutta helppo Matua oli lopulta ihan hyvä aloitusviini, joka ohjasi seuraavien valintojen suuntaa. Kiva perusrosee, muttei kuitenkaan valloittanut. Hauska detalji tosin on pullon kyljessä oleva logo, joka vaihtaa väriä valkoisesta siniseen kun viini saavuttaa sopivan tarjoilulämpötilan.

Codorniu Rose Barcelona
Espanja, 12,48€
Arviot: minä 2,5/5, mies: 3,5/5

Pidän paljon Codorniu Cuvee Cavasta, mutta jostain syystä tämä rosee ei yltänyt samalle tasolle. Cavan tapaan vegaaninen ja kuiva. Alkumaku ihan miellyttävä, mutta jälkimaussa oli karvautta, mistä en pitänyt. Tämä jakoikin selvästi eniten mielipiteitä, ja oikeastaan yksinomaan karvauden takia. Miestä se ei häirinnyt vaikka tunnistikin maun kun se tuli puheeksi, mutta omaan makuun karvaus ei sopinut.

Casal Garcia Rosé
Portugali, 8,99€
Arviot: molemmat 4,5/5

Kolmannen viinin valitsimme värin perusteella, halusimme maistaa kaikkein tumminta ja viini ihastuttikin heti ensimaistamisella. Marjaisa maku, hyvällä tavalla mehuisa ja täyteläinen. Joukon edullisin, mutta myös molempien kiistaton suosikki. Todella hyvä! Tämä on itse asiassa valittu myös tämän kesän roseeviinien Top 3:n ja muutenkin niittänyt hyviä arvioita. Hinta-laatusuhde todella kohdallaan.

Esprit Gassier
Ranska, 15,98€
Arviot: molemmat 4/5

Tässä kohtaa kysyimme viiniedustajan omaa suosikkia ja Esprit Gassier päätyi maistettavaksi sillä perusteella. Vähän emmin todella haaleaa sävyä kai kuvitellen, ettei se juuri kätkisi sisäänsä makua, mutta erehdyin. Maku oli todella kiva, hyvällä tavalla mireaalinen ja hieman punaherukkainen. Viini kiri vähän yllättäen hyväksi kakkoseksi, ja sopii erinomaisesti lämpimiin kesäpäiviin ihan vaikka vain seurusteluviininä.

Pasqua 11 Minutes
Italia, 15,98€
Arviot: minä 3,5/5, mies 4/5

Tähän iskimme silmämme kauniin pullon vuoksi jo fiilistelimme ajatusta, että viini tulee kauniista Veronasta. Luettuamme vielä, että Pasqua on voittanut vuoden roseeviinitittelin viime vuonna, oli sitä ehdottomasti testattava. Maku oli raikas ja elegantti, varsin helppo ja klassinen. Pullo on luonnossa vielä kauniimpi kuin kuvissa ja näistä kaikista valitsisin tämän mieluiten tuliaispulloksi!

Gassier Coteaux dáix-en-Provence Organic
Ranska, 13,99€
Arviot: minä 3/5, mies 3+/5

Viimeinen viini jäi hieman edeltäjiensä varjoon. Pullon ruutukuosi toi mieleen Burberryn klassikkoruudut ja makumaailma jäi kevyeksi. Kuiva ja raikas perusrosee Provencesta, ja joukon ainoa luomuviini. Jäimme kaipaamaa syvyyttä makuun ja marjaisuutta, johon aiemmin miellyimme.

Kuplivaa juhannusta kaikille!