Keho ei ole yhtään tottunut näihin helteisiin ja tuntuu sulavan, mutta se ei haittaa, mieli rakastaa! Kesä on niin lyhyt, että otan ilolla vastaan jokaisen hellepäivän, mitä se ehtii antaa. Viis hiestä kiiltävästä ihosta, lämpö tuntuu ihanalle! Joskaan näinä arkipäivinä en ole vielä ehtinyt siitä kunnolla nauttimaan vaan päivät ovat menneet joko töitä tehden tai asuntoasioita järjestellen. Tosin jälkimmäisen ajan olisin ihan hyvin voinut käyttää vaikka puistossa, mutta ajatukset vetää remonttiasioiden äärelle, joten teen vapaahetkinä sitä, mikä innostaa juuri nyt eniten, eli suunnittelen remonttia! Eiköhän kaiken lomassa ehdi vielä niitä kivoja kesäjuttujakin, kuten vaikka juhannusviikonloppuna.

Tulevana viikonloppuna remppa-ammattilainen tulee kartoittamaan asunnon tilannetta ja tekemään kanssani suunnitelmaa (ammattilainen löytyi onneksi yllättävän läheltä, joten on jo lähtökohtainen luotto ja hyvä fiilis siltä osin) ja tarkoitus on myös miehen kanssa tehdä kierros rakennustarvikefirmoissa hakemassa vähän inspistä sekä täydentämässä työvälinepakkia. Mutta nämä eivät taatusti vie koko viikonloppua, joten kaiken sen lomassa ehtii käydä kävelyillä, syödä jäätelöä ja mitä nyt vain lämpimänä kesäpäivänä tuleekaan mieleen.

Tämä asu on juhannusaatolta. Ostin talvella käytettynä bohohenkisen puseron ja mekko on viimeksi ollut päällä Tansaniassa, yhdessä ne olivat juuri hyvät keskikesän rentoon juhlintaan!

Mekko: YAS / Pusero: Zara / Sandaalit: Vagabond / Korikassi: & Other Stories / Kaulakoru: Pico

 

Huh, odotus on ohi!

Viimeiset tunnit lunastusoikeuden päätyttyä olivat ehkä piinallisimmat. Avainhenkilöiden tavoittaminen tuntui lähes mahdottomalta ja jo aamusta aloitin sähköpostin intensiivisen tuijottamisen, ihan kuin muutamalla sekunnilla missattu viesti muuttaisi kaiken. Lopulta yhteydenottopyyntöihini vastattiin vasta iltapäivällä, useiden tuntien hermostuneen liikehdinnän ja ehkä miljoonasti ladatun sähköpostin jälkeen.

Mutta lopputulos ratkaisee, ja nyt se oli parasta, eli lunastusoikeutta ei käytetty ja asunto on nyt ihan virallisesti minun. Niin ihana tunne, että kaikki odotus, jännitys ja tekninen säätö on takana ja vihdoin voin keskittyä asunnon asteittaiseen asuttamiseen. Toki odotusta on vielä lomassa, mutta remonttiin liitännäinen odotus on silti positiivista, omannäköisen lopputuloksen odottamista.

Laskeskelin, että asunnon etsintä- ja ostoprosessi vei lähes puoli vuotta. Aloitin aktiivisesti tammikuussa ja nyt kesäkuun viimeisellä kokonaisella viikolla asuntoa voi kunnolla kutsua omakseni. Tuolloin toivoin, että jo kesällä olisin uudessa, mutta hyvää kannattaa odottaa ja nyt realistisempi aikatauluoletus on, että syksyn starttaan ensimmäisessä omassa asunnossani.

Nyt kun tukku papereita on allekirjoitettu, pankkiasiat kunnossa ja omistajuus kirjattu, voi antautua täysillä remontin suunnitteluun. Jos jotain hyvää näissä odotuksen täytteisissä viikoissa, niin se, että sisustusratkaisuajatukset ovat jalostuneet ja koen olevani koko ajan lähempänä elementtien ja tyylien lopullista loksahtamista paikoilleen. Olen silti varma, että matkan varrella tulee vielä paljon yllätyksiä. Ne voivat kummuta vanhan talon rakenteista, taloyhtiön linjauksista tai ihan vain kustannusarvioista. Mutta se ei ole maailman loppu, kaikkeen kyllä tulee löytymään jokin ratkaisu, ja suhtaudun tulevaan suurella mielenkiinnolla.

Tulevan remontin vaiheet

Onneksi remontin kanssa ei ole varsinaisesti hätä, ainoastaan oma malttamattomuus on intensiivisimmin eteenpäin ajava voima. Ihan ensimmäisenä odotan remonttiammattilaisen poikkeamista asuntoon tekemään kartoitusta tilojen ja toiveideni mahdollisuuksista sekä kustannuksista. Sitten seuraa asbestikartoitus, jonka lopputulos vaikuttaa paljon sekä budjettiin että aikatauluihin. Mahdollisimman nopeasti pitäisi saada myös remonttilupahakemus isännöitsijätoimistoon, sillä sen käsittely voi viedä useita viikkoja ja vasta sen jälkeen pääsee tekemään isompia muutoksia.

Kun remonttiammattilainen on käynyt, irrotan parven ja perehdyn lattiamahdollisuuksiin, mutta nyt etenen keittiösuunnitelmien viilauksen kanssa. Toiveeni ovat tarkentuneet ja koen tarvetta tehdä vielä lisää visuaalisten elementtien vertailua sekä hintakartoitusta. Keittiönkin toimitus vie helposti viikkoja, joten kun lupa on saatu ja keittiö tilattu, siinä aikana ehtii hyvin käydä käsiksi lattiaan ja muihin hiomista, maalausta ja käsityötä vaativiin asioihin.

Ensimmäisessä aallossa on siis edessä purkua ja lattian remontointia. Myös ison huoneen väliseinäratkaisun lyöminen lukkoon (tällä hetkellä tasapainoilen parin vaihtoehdon välillä) kuuluu tähän prosessiin. Toisessa vaiheessa asennetaan keittiö ja kunnostetaan eteisen kaapit. Johonkin väliin hujahtaa seinien maalaus ennen muuttoa. Viimeiseen vaiheeseen, eli aikaan kesän jälkeen, jää märkätilat. Niille en ole vielä paljoa uhrannut ajatusta, sillä ne eivät ole akuuteimmat. Mieluummin teen rauhassa vertailua ja inspiroidun vaihtoehdoista kuin hätiköin.

Tarkoitus olisi poiketa heinäkuun aikana myös Virossa tsekkaamassa materiaali- ja elementtivaihtoehtoja sieltä.

Edessä siis paljon valintoja, työtä ja rahan menoa edessä, mutta olen todella innoissani!

Kuvakaappaukset ovat Pinterestistä, ja kuten pinnailemistani inspiskuvista näkyy, skandinaavisen kalpea tyyli ei ole se itselle sopivin, vaan pidän lämpimistä väreistä ja myös ripotellen rohkeasta värien ja muotojen käytöstä.

Kaupunkijuhannus ei ollut hullumpi, joskaan sellaista kauniissa maaseutumaisemissa helpommin tavoitettavaa juhannusoloa ei varsinaisesti mieleen päässyt hiipimään. Mutta muutama paahteinen ja raukea lomapäivä teki hyvää. Tosin en voi kieltää, että asuntoasia istui tiiviinä takaraivossa ja mitä tahansa tein, pieni ääni muistutti siitä, että lunastusaikaa on vielä jäljellä ja on vielä epävarmaa, millaiseksi loppukesän tunnelma muotoutuu. On ollut yllättävän inhottavaa vain odottaa. Tyypillisesti tapaan tehdä harmittaville asioille jotain, mutta nyt on täysin muiden käsissä, onko edessä karvas pettymys vai syy poksauttaa kaapissa jo kauan seissyt samppanjapullo. Tämä maanantaipäivä vielä, lunastusoikeusaika päättyy kuulemma keskiyöllä, joten lopullisen vastauksen saan vasta huomenna.

Tästä alusta ehkä huomaa, että asia todella poukkoilee koko ajan mielessä. Oli oikeasti tarkoitus keskittyä juhannukseen, mutta livuinkin asuntoon.

Mutta juhannus. Se piti sisällään sellaista mukavaa tekemistä, jota vähän toivoinkin tasapainottamaan pohjalla kytevää hermostusta.

  • Pitkiä kävelyitä kesä-Helsingissä
  • Irtojäätelöiden syöntiä
  • Meren rannalla istumista
  • Seurasaaren yöhön valvomista ystävien seurassa
  • Helppoa kotikokkausta
  • Lämmöstä nauttimista varjosta käsin
  • The Great Gatsby -elokuvan katsomisen
  • Noutopizzaa
  • Pari lasia valkoviiniä tuuletusparvekkeella

Eli juuri sellaisia kesäjuttuja, mitä olen toivonutkin voivani kokea tänäkin kesänä. Toivotaan, että näissä lempeissä tunnelmissa saan palata blogiin myös seuraavassa postauksessa kun asuntoasia mitä todennäköisimmin on selvinnyt. Ihanaa uutta viikkoa kaikille!

Tämä asu on muute perjantailta. Hetkittäin tuntui kuin olisi kävellyt Espanjassa Töölön kortteleiden sijaan. Nyt kun reissut ovat jäissä, on ihanaa, että kunnon kesäsäistä pääsee nauttimaan Helsingissäkin.

Kesämekko: Oasis / Korikassi: & Other Stories / Sandaalit: Vagabond / Aurinkolasit: Bikbok, saatu blogin kautta