Maailmanpyörä

Näin miehen vikalla lomaviikolla olemme yrittäneet haalia päiviin kivaa kesätekemistä, eli juuri niitä asioita, joita talvisin kaipaa, mutta silti kuitenkaan joka kesä ei ehdi tehdä. Niinpä tänä aamuna arvoimme suuntaammeko Suomenlinnaan, Korkeasaareen, Seurasaareen vai Linnanmäelle, ja päädyimme viimeiseen. Lintsi on tainnut jäädä välistä ainakin viimeisenä parina vuotena, joten jo oli aikakin! Nautimme alkuillan rennosta tunnelmasta, ahmimme vohvelia ja jäätelöä sekä ihmettelimme vääntyileviä vempaimia. Huvitti, että lapsena täydellinen huvipuistopäivä tarkoitti pyöritystä joka suuntaan yhä uudelleen ja uudelleen, nykyään taas täydellinen lintsipäivä on yhtä kuin käsi kädessä alueella haahuilua ja popcornin tuoksuisesta ympäristöstä nauttimista.

Ajattelimme suunnata sekä vuoristorataan että maailmanpyörään, mutta havahduttuamme lippujen hintoihin, tuntuikin nopeasti siltä, että yksi laite riittää mainiosti. Valitsimme maailmanpyörän (vai Helsinki-pyöräkö se on?), bongailimme kotikulmia ja ihailimme kaunista maisemaa (sen surkean kahden kierroksen ajan vaikkei jonoakaan ollut lainkaan, Katajanokalla sijaitseva Finnair Sky Wheel sentään meni monta kertaa ympäri). Ei ihan 16 euron arvoinen ajelu, mutta tulipahan kartutettua talven kesämuistokassaa!

Ennen lähtöä koukkasimme vielä ainoina uskaliaina 4D -teatterin kautta kurkkaamassa hain hyökkäys -lyhytelokuvan, josta oletettavasti näen painajaisia ensi yönä. Lopuksi illallinen mainiossa Weeruskassa ennen suuntaamista kotiin. Mitäköhän huomiselle keksimme?

Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.